Ruotsalainen ministeri Erik Ullenhag on Ylen mukaan huolissaan kielikeskustelusta Suomessa:
"Minua huolestuttavat tällaiset eri maissa käytävät keskustelut, joissa käännytään vähemmistöjä tai pakolaisia vastaan."
Ullenhag uskoo että maat, jotka eivät kunnioita vähemmistöjään ovat nykymaailmassa loppujen lopuksi häviäjiä, kun riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kanssakäymisestä vain kasvaa.
Liberaalia kansanpuoluetta hallituksessa edustava Ullenhag sanoo, että Suomen vaalikampanjaa pitää tietysti kommentoida hiukan varoen, mutta hänellä on terveisiä.
"Haluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa", Erik Ullenhag sanoo.
En ole löytänyt Ullenhagin alkuperäistä juttua, joten on riski että tulkitsen häntä väärin. Ihmettelen kuitenkin. Pakkoruotsi-keskusteluko nyt on tätä kääntymistä vähemmistöä vastaan.
Vastustan ruotsinkielen pakollisuutta Suomen kouluissa, kuten Osmo Soinivaarakin. Pitkälti samoilla perusteluilla:
On jotenkin taattava, että riittävän moni opiskelee ruotsia, mutta kaksikielisten palvelujen ylläpito ei vaadi sataa prosenttia väestöstä; eikä huonolla pakkoruotsilla myöskään voi tuottaa kelvollisia palveluja.
On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen.
Sen sijaan arvostan suomenruotsalaisia eräänä Euroopan toimeliaimpana ja tehokkaimmin verkottuneena väestöryhmänä. Olen kirjoittanut tästä useaan kertaan. Olen myös ymmärtänyt ruotsinkielisten halua säilyttää pakkoruotsi:
Suomenruotsalaisten säilyminen on onnistunut niin, että seka-avioliitoissa lapset on usein pantu ruotsinkieliseen kouluun. Koska suomenruotsalaisuus tarjoaa merkittäviä etuja (sosiaalinen verkko, opiskelukiintiöt, status) suomenkielinen vanhempi usein mielellään hyväksyy sen että lapsi pannaan ruotsinkieliseen kouluun.
Mutta näin on lähinnä vain keskiluokkaisissa/koulutetuissa perheissä, joissa suomenkielinenkin vanhempi osaa ruotsia lukioruotsin verran. Tästä syystä suomenkielisten ruotsin kielen opetus on hyvin keskeinen ruotsinkielisten instituutioiden tavoite: Nimenomaan tästä syystä RKP tulee haluaa pitää kiinni ruotsin kielen pakollisuudesta koulussa. Viralliseksi syyksi ilmoitetaan tosin ruotsinkielisten palveluiden ylläpitäminen, mutta luulen että suurempi syy on kaksikielisten perheiden suomenkielisen vanhemman ruotsin kielen taidon takaaminen
Ylen jutussa on yksi äärimmäisen korni kohta. En tiedä onko se ruotsalaisministerin käsialaa vai Ylen:
Hänen mielestään Suomen kannattaisi pitää huolta ruotsin kielestä.
Ruotsissa asuvat suomalaiset muistuttavat ajoittain siitä, että suomen kielen aseman edistäminen Ruotsissa voi olla riippuvainen siitä, miten ruotsin kieltä kohdellaan Suomessa, tai ainakin siitä, millainen mielikuva on ruotsin kielen asemasta.
Suomenkieli on Ruotsissa lähes kuollut. Ruotsin hallitus on vuosisatoja pyrkinyt suomalaisen vähemmistönsä sulattamiseen mm. kieltämällä pitkään suomenkielisten kirjojen hankinnan Tornionjokilaakson kirjastoihin. Suomenkielisiä kouluja ei haluttu laajan maahanmuuton aikaankaan Ruotsiin perustaa. Mutta ensi sijassa suomenkielen alhainen status on sulattanut suomenkieliset. Suomenkielen kotikielen opetuksessa olevien määrä on parissa kymmenessä vuodessa pudonnut sadasta tuhannesta tuhannen paikkeille.
Koko kommentti kuullostaa lähinnä surkealta uhkailuyritykseltä. Surullinen tosiasia on että suomalaisten enemmistöä ei milläänlailla kiinnosta suomenkielen asema Ruotsissa. En myöskään usko että Suomessa on mitään suurta vihamielisyyttä ruotsinkielisiä kohtaan. Suomessa lähes kaikki kansalaiskeskustelu ainakin Internetissä on negatiivissävyistä, mutta se pätee yhtä hyvin ruotsinkieleen ja ruotsinkielisiin kuin mihin muuhun asiaan tahansa.
Sen sijaan se, että lapsemme pakotetaan opiskelemaan kieltä, jolla heillä ei juuri ole käyttöä, kiinnostaa ainakin minua kahden lapsen vanhempana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
Olen juuri lukiosta valmistumassa niin tuon vielä esille lisäyksen omien havaintojeni pohjalta. Valtaosa ruotsia opiskellaista ei suoritusluontoisesti tehdyillä opinnoillaan saavuta arkielämän käyttöön kelpaavaa osaamisen tasoa. Ja ne jotka opinnoissaan käyttöön kelpaavan kielitaidon saavuttavat valitsisivat ruotsin varmasti vapaaehtoisenakin. Joten nykyinen tarve ruotsinkielen osaajista täyttyisi varmasti myös ruotsin ollessa kaikille vapaaehtoinen.
Ja muut saattaisivat ottaa helpommin esim. jonkun muun kielen tai eivät ylipäätään joutuisi tuhlaamaan aikaa "turhassa opiskelussa".
Jaa, eikös tuo ole jo ulkovaltojen sekaantumista maan sisäisiin asiohin? Käsky että "ei saa äänestää väärin"?
On kyseenalainen väite että hankkimalla jonkun ulkomaalaisryhmän kasvaisi kaupankäynti heidän lähtömaan kanssa. Varsinkin jos kyse on ryhmästä joka elää tukien varassa ja joka ei työllisty eikä haluakaan työllistyä. Käytännössä pitäisi olla kyseessä jokin erikoinen ulkomaalaisryhmä tai ns. historiallinen vähemmistö, kuten juutalaiset ja ulkokiinalaiset jotka tunnetaan kaupankäynnistä.
Luulen että pikemminkin päinvastoin. Siis mitä enemmän kaksi maata käyvät keskenään kauppaa ja harjoittavat turismia, ja mitä enemmän se tuo molemminpuolista hyötyä, sitä vähemmän on tarvetta muuttaa toiseen maahan, ainakaan pysyvästi. Siis jos kaupankäynti hyödyttää omaa maata niin sen luulisi kaiken maalaisjärjen mukaan vähentävän tarvetta muuttaa pois.
Ruotsiin muuttaneet suomalaiset eivät olleet niitä joiden Ruotsi olisi toivonut säilyttävänsä kulttuurinsa eikä Ruotsi tehnyt mitään sen eteen, päinvastoin. No joo, Ruotsiin muuttaneet suomalaiset ovat itse edesauttaneet oman kielensä häviämistä. He eivät ehkä ole kotonaan halunneet puhua lapsilleen suomea. Ei vaikka kumpikin vanhempi olisi suomenkielinen ja että lapsikin olisi peräti ehtinyt syntyä Suomessa.
Ruotsissa ei ole suomi toisena virallisena kielenä eikä näin ollen lueta pakkosuomea. Siellä on kuitenkin ollut suomalaisia aikaseminakin vuosisatoina, sen lisäksi että heitä siirtyi sinne 1960-70-luvuilla. Enimmillään heidän määrä ja osuus oli suurempi kuin ruotsinkielisten vastaavat Suomessa.
Pakkoruotsin kannattamisessa käytetään argumentointivirheitä, kuten kehäpäätelmä, savuverho ja tai natsikortti. Joko tahallaan tai huomaamatta. Hietän tähän niitä mitä olen koonnut muualla netissä.
Kehäpäätelmä on:
- Perustuslaki. Perustuslakia voidaan muuttaa eikä siinä nytkään sanota että ruotsi olisi pakollinen kieli kouluissa. Perustuslaissa mainittu termi "kansalliskieli" ei tarkoita pakollista opetusta.
- Kaksikielisyys. Tätä perustellaan perustuslailla. Kaksikielisyydelle ei ole perusteita koska ruotsinkielisiä on vain 5 prosenttia. Ruotsi on vain vähemmistökieli. Sen status pitäsi olla vähemmistökielen status, ei samalla tasolla oleva kansalliskieli kuin suomi.
- Ruotsinkieliset palvelut. Näitä perustellaan kaksikielisyydellä. Ne eivät käy perusteluiksi koska niiden tarve on rajoittunut hyvin pienelle alueelle, joissa ruotsinkielisiä selvästi asuu. Koska ruotsinkielisiä on vain 5 prosenttia, niin 5 prosenttia julkisista palveluista voidaan tarjota ruotsiksi. Sitäpaitsi pakkoruotsi ei edes takaa sitä että ruotsinkieliset palvelut olisivat laadukkaita. Ruotsinkieliset saisivat järjestää ruotsinkieliset palvelut itse, kun kerta osaavat valmiiksi ruotsia.
- Virkamiesten ruotsin kielen taito. Tätä perustellaan ruotsinkielisillä palveluilla. Ruotsin kielen taitovaatimuksen tulisi koskea vain sellaista virkaa joka sijaitsee ruotsinkielisellä tai kaksikielisellä alueella. Tällöin pitää tapauskohtaisesti määritellä ruotsin kielen taitovaatimuksen tarve, jos ruotsinkielisiä asiakkaita on sen verran paljon että se edellyttää sitä. Tässä tapauksessa olisi parasta palkata ruotsinkielinen virkamies joka päätoimisesti palvelisi ruotsinkielisiä.
Rasistikortti: "Jos vastustat pakkoruotsia, vastustat suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä". Ruotsin kielen pakollinen opetus on eri asia kuin ruotsin kieli tai suomenruotsalaiset yhteisönä tai yksilöinä.
Jukka, etkös sinä tunne suomenruotsalaisia, työn puolesta tai yksityisesti? Sinä voit tulla hyvin toimeen heidän kanssaan, mutta silti vastustaa pakkoruotsia.
Muita argumentointivirheitä on myös.
- Pohjoisimainen yhteistyö. Norjaa (bokmål ja nynorsk), tanskaa ja islantia ei ymmärrä ruotsin perusteella sellainen, jonka äidinkieli ei ole ruotsi. Noita ei tajua täysin edes sellainen jonka äidinkieli on ruotsi. Riikinruotsin puhetta ja murteita ei ymmärrä suomenruotsin perusteella.Jos muu pohjoismaalainen saa ilmaista itseään äidinkielellä mutta suomalainen joutuu puhumaan ruotsia, näin suomalainen antaa tasoitusta toisille pohjoismaalaisille. Oikeasti pohjoismaalaisten kanssa pärjää englannilla ja ehkä saksallakin.
- Historia. Hyvin harva aikoo työkseen tutkia historiaa ja sitä historian osaa jossa ollaan tekemisissä ruotsinkielisen lähdeaineiston kanssa. Jos jos joku haluaa tuommoiseen työhön, hän opiskelee ruotsia vapaaehtoisesti. Emme elä enää Ruotsin valla aikaa, joka loppui 1809. Suomi oli usein Ruotsin ja Novgorodin/Moskovan/Venäjän välisten sotien näyttämö. Varsinaisen Ruotsin puolella ei liiemmin sodittu. Ruotsi ei kärsinyt suurista kuolonvuosista 1695-1700 niin kuin Suomi ja jolloin oli sotakin, muttei Ruotsi kuitenkaan auttanut silloin ruokatoimituksilla.
- Turva Venäjää ja venäjää vastaaan. Ruotsin kieli ei ole mikään ydinase eikä Nato. Ruotsi pelasi kaksilla kortilla talvi-ja jatkosodan aikana sekä sodan jälkeisenä aikana. En tietysti kannata pakkovenäjää, joka ei edes tsaarin aikanakaan koskenut kaikkia koululaisia.
- Hyödyttää muiden kielten oppimista. Se aika mikä käytetään ruotsin opiskeluun, sen voisi käyttää johonkin toiseen kieleen kuten saksa, venäjä, viro, espanja, portugali, ranska, kiina, hindi... Itse olisin halunnut aikoinaan opiskella saksaa.
En muutenkaan kannata mitään pakollista kieltä. En kannata edes pakkoenglantia. Ainoastaan äidinkielen tulisi olla pakollinen kieli. Muut kielet pitäisi saada valita oman kiinnostuksen mukaan ja siitä mikä on koulun tarjonta.
Nämäkin väitteet muistuivat mieleen.
- Ruotsiopettajat jäävät työttömiksi jos pakkoruotsi poistuu. Monet osaavat opettaa jotain muutakin kieltä. Ja aina voi vaihtaa alaa kokonaan. Onko pakkoruotsin tarkoitus työllistää ruotsinopettajia?
- Jos pakkoruotsi poistetaan, niin kunnat säästävät budjetistaan sen rahan mikä nyt käytetään pakkoruotsiin. Niin ei tapahdu jos määrätään että kunnan on pidettävä koulujen kielitarjonnassa tietty määrä eri kieliä. Se raha mikä menee pakkoruotsiin, sen voi käyttää muihin kieliin. Jos valinnaiselle ruotsille on kiinnostusta, sitten sitä järjestettään.
Ruotsalaisministerin pitäisi ensin tutustua suomenkielen todella huonompaan asemaan ruotsissa, kuin mitä ruotsinkielellä on suomessa, vaikka kummassakin maassa on samankokoinen noin 5% naapurimaan kielivähemmistö. Ruotsin suhtautuminen suomenkieleen on ollut todella rasistista ja syrjivää, kun taas suomessa ruotsinkieliset ovat saaneet etuja joita ei ole edes suomenkilisillä. Toivottavasti joku toimittaja kysyisi ruotsalaisministeriltä mistä suomenkielen paljon huonompi asema ruotsissa johtuu, kun naapurimaassa suomessa vähemmistökieltä kohdellaan huomattavasti paremmin. Onko syynä ruotsalaisten rasismi ja muukalaisviha suomalaisia kohtaan?
Miksei ruotsin kouluissa ole pakkoruotsia vaikka kyse on pohjolan tuhansia vuosia vanhasta alkuperäiskielestä? Ruotsinkielihän eriytyi muinaisnorjasta vasta 1200-luvulla, eli kyse on paljon nuoremmasta ja tuhansia vuosia myöhemmin fennoskandiaan ilmaantuneesta kielestä. Itämeren suomea täällä on puhuttu tuhansia vuosia ja nykyisin puhuttavista fennoskandian alkuperäiskielistä suomi ja saame eriytyivät omiksi kielikseen joskus 0-500 luvuilla.
On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen.
Miten kerettiläinen ajatus! Pitäisikö opiskelusta muka olla hyötyä itse oppilaallekin? Kyllä pakottamisella saadaan aina parempia tuloksia kuin vapaaehtoisuudella.
"Haluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa", Erik Ullenhag sanoo.
Eli jos pakkoruotsi lakkautetaan, niin ruotsinkielinen vähemmistö jotenkin 'haihtuu'. Ymmärsinkö oikein?
PS.
@Jukka,
i) Tekstisi viimeinen linkki ei toimi.
ii) Elinor Ostrom on taloustieteen nobelisti vuodelta 2009, ei vuodelta 2010 kuten blogisi oikeassa laidassa sanotaan.
iii) Tiesitkö, että anarkokapitalismia on tietyin varauksin kokeiltu Amerikassa?
Sen lisäksi että ruotsia joutuu lukemaan koulussa monta vuotta, on vielä yliopistossakin edessä pakollinen ruotsin kurssi. Tiedän itse useita henkilöitä, joiden valmistuminen on myöhästynyt ainakin osittain juuri tuon kurssin vuoksi. Luulisi että yliopistojen pakkoruotsi olisi ensimmäinen asia mikä pitäisi poistaa, jos opiskeluaikoja oikeasti halutaan lyhentää. Aikuisten ihmisten pakottaminen ruotsin peruskurssille on moninkertaista resurssien tuhlaamista.
Saska Saarikoski kertoo tänään HS:ssä siitä miten ruotsalaiset tuhosivat suomen kielen Ruotsista:
Göteborgissa on uusi komea Maailmankulttuurin museo, joka jatkaa kriittisessä hengessä Etnografisen museon työtä. Kun vanhassa museossa esiteltiin tutkimusmatkailijoiden maailmalta keräämiä ihmeitä, uudessa museossa kysellään, mikä oikeus valkoisilla miehillä oli ryövätä kaukaisten kansojen aarteita.
Kun opintoryhmämme Svenskans vänner på HS vieraili viikonloppuna Göteborgissa, meitä opasti museossa rento nuori mies, joka selitti innostuneesti, miten tärkeää on dialogi: ei ole olemassa "meitä" ja "niitä", on vain "me".
Nostin käteni: "Millaisenkohan näyttelyn museo mahtaisi tehdä suomenkielisten kohtalosta Ruotsissa?"
Läts!
Meni kiva tunnelma pilalle.
Edellisenä päivänä olimme vierailleet Göteborgin ruotsinkielisessä koulussa, jossa tapasimme koulun voimahahmon Tarmo Ahosen.
Kihniössä syntynyt Ahonen kävi seitsemän vuotta kansakoulua, muutti Ruotsiin vuonna 1960, aloitti työt Volvolla 16-vuotiaana ja eteni ay-aktiiviksi. Vielä eläkkeelläkin Ahosesta näkee, että siinä on mies, jonka nokalle ei hypitä. Kun hän puhuu, kasvoille kohoaa aika ajoin katkera hymy.
Hymyyn on syynsä: suomen kielen asema Ruotsissa. Ahonen on nähnyt Suomesta tulleiden muuttajien aallot, kielitaidottomien hädän, Ruotsin valtion lupaukset – ja sen, kuinka ne on petetty.
"Minä olen tottunut siihen, että sopimukset pidetään, mutta ruotsalaisilla on ilmeisesti erilainen oikeuskäsitys."
Niin kauan kuin Ahonen muistaa, Ruotsissa on luvattu parantaa suomen asemaa. Suomenkielisten on pitänyt saada opetusta, viestintää, palveluja ja rahaa, mutta kovin vähän on tapahtunut.
Vuonna 1999 kaiken piti muuttua, kun suomi sai virallisen vähemmistökielen aseman. Ei muuttunut, sillä kunnat harasivat vastaan.
Vasta Euroopan Neuvoston huomautukset ovat Ahosen mukaan saaneet asioihin vauhtia. Suomenkielisiin palveluihin on osoitettu rahaa, jonka perillemenoa myös valvotaan. Suomenkielisiä yksityiskouluja on perustettu Göteborgin lisäksi kymmenkunta muutakin.
Tunnelin päässä näkyy siis pientä valoa, mutta se saattaa olla taivaallista kajoa, sillä Ahosen mukaan taistelu suomen kielen asemasta Ruotsissa on jo hävitty: jäljellä on enää saattohoitovaihe.
jatkuu..
Suomenkielisten asian ajamista on vaikeuttanut se, ettei ihmisiä saa Ruotsissa rekisteröidä kielen mukaan. Epävirallisten kyselyjen mukaan Ruotsissa asuu 600–700 000 ihmistä, joilla on vähintään yksi suomenkielinen isovanhempi, mutta suuri osa heistä on ehtinyt jo kadottaa kielitaitonsa.
Heihin kuuluu esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattien seuraavaksi puheenjohtajaksi veikkailtu Thomas Östros, joka on ruotsintanut nimensä Waaranperästä.
Waaranperät ovat Norrbottenin ikivanhaa suomalaisväestöä. Ahonen muistuttaa, ettei suomen kieli suinkaan saapunut Ruotsiin 1960-luvulla vaan on kuulunut maahan samalla tavalla kuin ruotsin kieli Suomeen.
Mutta siinä missä Suomessa monikulttuurisuus on hyväksytty valtion viralliseksi politiikaksi, Ruotsissa on juhlapuheista huolimatta ajettu vahvasti integroivaa linjaa: maassa maan tavalla.
Ahonen alkaa kakoa kurkkuaan, kun häneltä kysyy suomenruotsalaisten asemasta Suomessa. Ruotsissa on vuosikausia taisteltu siitä, että suomalaiset saisivat kouluissa tunnin suomen opetusta viikossa, kun taas Suomessa keskustellaan siitä, onko kaikkien suomenkielisten pakko opiskella ruotsia.
"Ilahduin, kun huomasin, että Tarja Halonen puolusti suomensukuisia kansoja Venäjällä, mutta miksei Suomi uskalla puolustaa suomen kieltä Ruotsissa? Suomi tuntuu olevan suomettunut Ruotsin suuntaan", Ahonen hymähtää ja lyö pöytään paperin, josta löytyy Unescon määritelmä: "Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen lapsille ei-äidinkielellä annettu opetus on koulutuksellinen joukkotuhoase."
Maailmankulttuurin museossa opas on koonnut itsensä ja puhkuu taas innostuksesta.
"Suomenkielisten asema, tuohan on erinomainen kysymys! Siitä pitäisi järjestää keskustelua, jotta kaikki saisivat äänensä kuuluville, tulisi erilaisia näkökulmia! Mutta, totta puhuen, minä en oikein tunne asiaa . . . millainen se suomenkielisten asema Ruotsissa oikein on?"
Saska Snellman siis sanoi oikeastaan juuri sen mitä anonyymi toimittajilta edellytti.
LS, Kiitos erityisesti tuosta linkistä. Pitääpä hankkia tuo kirja.
Siinä on toki hiukan samaa teemaa kuin Greifin esimerkissä Kaliforniasta. Etsi "case 1".
Itse ottaisin koulutusasioihin libertaarin kannan.
Jokainen tietää itse parhaiten mitä kieltä opiskelee. Vapailla markkinoilla voisi valita jonkun muun, kuin ruotsin, englannin, saksan tai ranskan. Lisäksi voisi markkinatilanteen mukaan valita myös opettajan.
Tai olla opiskelematta mitään kieliä.
Puhun itse viittä ulkomaista kieltä Suomen lisäksi. Eli miltään koulupinnarilta tämä kannanotto ei tule.
Puhun itse viittä ulkomaista kieltä Suomen lisäksi. Eli miltään koulupinnarilta tämä kannanotto ei tule.
Olen tosiaan suorittanut maisterin tutkinnon Åbo Akademissa joten ei munkaan kannanotto miltään ruotsin kieleen negatiivisesti suhtautuvalta ummikolta tule.
Pikemminkin tulee aloittaa ruotsin kielen aseman muuttaminen viralliseksi vähemmistökieleksi. Ruotsalainen ministeri sekaantuu Suomen asioihin puhumalla ruotsinkielisistä vähemmistönä.
RKP asettaa ehdolle saamelaisia Lapissa pukeutuen kielivähemmistön kaapuun.
Säädettäköön siis ruotsin kieli todellisen tilanteen mukaisesti perustuslain tasolla vähemmistökieleksi niin loppuu tämä kaksilla korteilla pelaaminen ja kansan enemmistön simputtaminen.
Pakkoruotsiin on tuhlattu jo miljoonien suomalaisten kallista aikaa, TURHAAN, mutta silti vain valitetaan. OPH:n tässä kannattaisi tarkistaa asenteitaan, ei kansan.
Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.
http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm
http://www.thoughts.com/aabee/oikeaa-tietoa-suomesta
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Lähetä kommentti