keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2012

Elinor Ostrom on kuollut

Nobelin taloustieteen 2009 saanut taloustieteilijä Elinor Ostrom on kuollut. DS Wilsonin muistokirjoitus Huntington Postissa on tässä.

Ostrom on tutkinut julkishyödykkeiden tuottamista ja yhteismaan ongelmaa ja hän on haastanut sen väitteen, että ainoat mahdollisuudet hoitaa julkishyödykkeitä on julkisomistus tai yksityistäminen. Hän on mm. tutkinut kastelujärjestelmien ylläpitoa Nepalissa, Filippiineillä ja Kataloniassa. (Katso asabiyahin aiempi postaus ulossulkemisesta, kansankokonaisuuden aiempi postaus vapaamatkustajan ongelman ratkaisemisesta, kansankokonaisuuden postaus etnisestä diversiteetistä ja kansankokonaisuuden postaus käytännön esimerkistä tässä.)

Elinor Ostrom on myös toiminut yhteistyössä taloustieteilijöiden ja antropologien Boyd, Richerson, Bowles, Gintis ja Henrich kanssa tutkien moraalin tunteiden merkitystä taloustieteessä. (Katso Ostromin loistava tekstin lyhennelmä tässä.)

Suosittelen erityisesti Ostromin kirjaa Governing the Commons, joka aukeaa ilman matematiikkaakin.

Lainaan lopuksi Ostromin kirjaa:

Yhteisresurssin käytön organisoimisen ensimmäinen askel on määritellä resurssin käytön rajat eli se kuka saa käyttää resurssia. Niin kauan kuin itse resurssin rajat ja resurssien käyttöön oikeutettujen henkilöiden joukko on tuntematon, kukaan ei tiedä mitä [yhteisresurssia] ollaan manageroimassa.

Ellei määritellä ketkä ovat ulkopuolisia, paikallisilla yhteisresurssin käyttäjillä on riski, että kaikki panostus minkä he kohdistavat resurssiin, riistetään heiltä sellaisten ihmisten toimesta jotka eivät ole panostaneet resurssin ylläpitoon millään lailla.

Pahimmassa tapauksessa ulkopuolisten toimet tuhoavat yhteisresurssin kokonaan.

Yhteisresurssin käyttäjien pitää voida sulkea ulkopuoliset käyttämästä yhteisresurssia.


Ostromin havainto on keskeinen perusta suunniteltaessa sekä ekologisten ongelmien ratkaisua että vaikkapa järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Yleensä Ostromin vaatima ulossulkeminen on ajateltu perustuvan ykstyistämiseen. Ostrom on kuitenkin osoittanut että aina ykstyistäminen ei ole optimaalinen ratkaisu ja joskus se ei edes ole mahdollista. Esimerkkinä vaikkapa metsien suojelu kehitysmaissa tilanteessa, missä yksityisomaisuuden suojaa ei ole.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tai vaikkapa suunniteltaessa koulutuspolitiikkaa.

Eikö sanskritin opiskelu verovaroilla ole ollut kaksinaamaista loisimista?

Lasten tekeminen ilman että aikoo huolehtia niistä itse, on myös sitä yhteismaan väärinkäyttöä. Tuon jutun mukaan lastentekeminen pitää lisensoida niin kuin Kiinassa on tehty.

Jukka kirjoitti...

Tai vaikkapa suunniteltaessa koulutuspolitiikkaa.

No vaikkapa niin.