Sisäryhmämoraalissa omien auttamista pidetään suuressa arvossa. Yksilön - varsinkin miehen - velvollisuus on auttaa köyhiä sukulaisia ja muitakin sisäryhmän jäseniä. Sen sijaan suhde muihin ihmisiin (ulkoryhmään) on amoraalinen eli välineellinen. Pahimmassa tapauksessa ulkoryhmän jäseniä dehumanisoidaan ja heihin saatetaan kohdistaa kansanmurha.
Esimerkkinä sisäryhmämoraalia harjoittavasta vahvasta etnisestä ryhmästä mainittakoon juutalaiset ja mustalaiset (kts. tämä ja tämä ). Myös nationalismin voinee ainakin käytännön sovellutuksissaan katsoa edustavan sisäryhmämoraalia.
Joskus tuntuu että sisäryhmämoraalin vastakohta - universaali moraali ja varsinkin internationalismi - eroaa sisäryhmämoraalista vain niin että amoraalinen ja välineellinen suhtautuminen ulotetaan kaikkiin ihmisiin.
HS kirjoitti tänään mm. miten vasemmistolaiset internationalistit ampuivat Saksassa aikoinaan vasemmistolaisen opiskelijan - ja naamioivat ampumisen "fasistien" teoksi - saadakseen aikaan yhteiskunnallista levottomuutta:
Saksan opiskelijaliikkeen vihaama fasistipoliisi olikin Stasin agentti
Berliini. Saksassa on jälleen virinnyt keskustelu maan lähimenneisyyden traumaattisista tapahtumista. Tällä kertaa syynä on asiakirjalöytö, jonka kaksi historioitsijaa sattumalta teki Stasin eli entisen Itä-Saksan salaisen poliisin arkistossa. Cornelia Jabsin ja Helmut Müller-Enbergsin löytö julkistettiin viime viikon lopulla valtakunnallisella ZDF-kanavalla sekä Frankfurter Allgemeine -lehdessä.
Itä-Saksan salaisen poliisin asiakirjasta kävi ilmi, että 1960-luvun lopulla Länsi-Berliinissä vasemmistolaisen opiskelijan ampunut poliisi olikin Stasin agentti ja Itä-Saksan kommunistipuolueen SED:n jäsen.
Kyseessä ei ollut mikä tahansa ampumistapaus, vaan opiskelija Benno Ohnesorgin surma 2. kesäkuuta 1967.
Tapausta pidetään alkusysäyksenä vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen, niin sanottujen 68-lukulaisten, radikalisoitumiseen, joka sai Länsi-Saksassa erittäin väkivaltaisia muotoja 1970- ja 1980-luvulla.
Todellisuus on tietysti monimutkaisempi. On todennäköisesti olemassa aitoja universalisteja kuten Gandhi.
Toisaalta moni henkilö, joka väittää ajavansa sisäryhmänsä (esimerkiksi kansansa) etua, ajaa vain omaa etuaan. Toisaalta ristiriita on usein näennäinen: Koska mustalaismies nostaa omaa statustaan auttaessaan muita mustalaisia, auttaminen on antajankin etu. Samoin metsästäjäkeräilijäheimoissa - kuten Uuden Guinean Ilahita Arapesheilla - sankaruus sodassa kasvatti sankarin statusta.
Altruistilla on sanalla sanoen komeampi muija ja enemmän irtosuhteita. Voimmekin sanoa että seksuaalivalinta on eräs oleellisimpia altruismin rakennuspalikoita ryhmävalinnan (group selection as equilibrium selection device) ohella. (Kts. myös group selection, equilbrium selection.)
Muutama lisähuomautus
Antropologia tuntee myös heimoja jotka eivät käy sotia. (Kts. Turnbull, Colin M. The Mountain People. New York: Simon & Schuster, 1972. ISBN 0-671-21724-0.) Turnbullin kuvaama heimo Ik ei käynyt sotia, koska he eivät harjoittaneet Turnbullin mukaan juuri muutakaan yhteistyötä. Naapurissa asuvat sotaisat Masait totesivat Turnbullille etteivät he käytä Ikien heikkkoa tilannetta hyväkseen hyökkäämällä Ikien kimppuun koska he eivät pitäneet Ikejä edes ihmisinä.
Toisaalta on kuvauksia myös heimoista, joita leimaa alhainen sotaisuus yhdistettynä korkeaan yhteistyöhön - kuten Margaret Meadin kuvaamat vuoristo-Arapeshit. Toinen esimerkki "heimosta", joita leimaa alhainen sotaisuus yhdistettynä korkeaan yhteistyöhön, ovat hutteriitit.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Valkean kommentti edelliseen postaukseen on ehkä pikemmin tarkoitettu tähän:
"Todellisuus on tietysti monimutkaisempi. On todennäköisesti olemassa aitoja universalisteja kuten Gandhi."
- Satugandhi ja todellinen Gandhi:
http://www.thetruthseeker.co.uk/article.asp?ID=2419
"Toisaalta moni henkilö, joka väittää ajavansa sisäryhmänsä (esimerkiksi kansansa) etua, ajaa vain omaa etuaan. Toisaalta ristiriita on usein näennäinen: Koska mustalaismies nostaa omaa statustaan auttaessaan muita mustalaisia, auttaminen on antajankin etu. Samoin metsästäjäkeräilijäheimoissa - kuten Uuden Guinean Ilahita Arapesheilla - sankaruus sodassa kasvatti sankarin statusta."
- Sisäryhmänsä etua ajava ajaa useimmiten laajempia geneettisiä ja kulttuurisia intressejään. Mustalaisista voidaan sanoa paljon todellista negatiivista, mutta heidän yhteisöetunsa ajaminen on aitoa (ja painotettakoon, että on olemassa parempia yhteisöllisyyden muotoja). Se, että yhteisöllisen henkilön ryhmä- ja henkilöintressit ovat sekoittuneet monin paikoin on luonnollista ja väistämätöntä, eikä niitä voida kokonaan erottaa toisistaan. Se, että joku löytää selviä henkilökohtaisia intressejä yhteisöllisen henkilön toiminnasta, ei itsessään viittaa siihen, että hänelle henkilökohtainen etu olisi yhteisöetua tärkeämpi. Mustalaisten yhteisöedun aitoudesta todistaa se, että he ovat pitäneet samalla lailla yhtä sekä huonoina että hyvinä aikoina. Jos kyse olisi vain sattumanvaraisten henkilöiden kokoontumisesta yhteen kun yhteisö antaa henkilökohtaista etua, mustalaiset olisivat hajonneet heti ulkopuolisten tilaisuuksien tarjoutuessa sekä kyvykkäämmille että vähemmän kyvykkäille. Näin ei ole käynyt, vaan esimerkiksi koruntekemisellä, hevoskaupalla yms. rikastuneet ovat pysyneet osana mustalaisyhteisöä. Yksittäiset yhteisöstä eronneet eivät merkitse kokonaisuuden kannalta mitään, koska sitä tapahtuu kaikissa yhteisöissä. Kyse on siitä mitä ylivoimainen enemmistö yhteisön jäsenistä tekee.
http://majorityrights.com/index.php/weblog/egi
"Toinen esimerkki "heimosta", joita leimaa alhainen sotaisuus yhdistettynä korkeaan yhteistyöhön, ovat hutteriitit."
- Hutteriitit voivat kyllä filosofiansa mukaisesti puolustaa itseään esim. nyrkein ja kepein, mutta aseet ovat melko suuri tabu. Enemmän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että alhaisessa sotaisuudessa ei useimmiten ole todellisuudessa kyse väkivallattomuudesta, vaan sisäryhmän intressien eroamisesta laajemmasta yhteisöstä ja tämän eriytymisen rationalisonnista "pasifismiksi". Laajemman yhteisön sodat eivät ole enää sisäryhmän asia, eikä ole heidän etujensa mukaista tehdä uhrauksia ulkopuolisten hyväksi.
Tämä on minullekin yhteisöllisyyden kannattajana vaikea pala, koska huomaan samanlaisia tendenssejä itsessäni. "Suomalaiset" liberaalit yms., jotka halveksivat ja vihaavat suomalaisia, osoittavat, että mitään yhteisiä etuja heidän kanssaan ei ole. Ei ole mitään syytä miksi tekisin mitään heidän puolestaan. He ovat minulle etäisempiä ja merkityksettömämpiä kuin etäiset ulkomaalaiset.
Valkea,
Gandhi oli varmaankin rasisti E-A:ssa asuessaan kuten kirjoituksessa sanottiin. Mutta oliko hän sitä enää vanhana en osaa sanoa.
Alakastisiin ja varsinkin kastittomiin intialaisiin Gandhi suhtautuu melko positiivisesti kirjassaan My Experiments with Truth kuvaten heidän asuntojaan siisteiksi verrattuna pappiskastisten asuntoihin.
Alakastisiin intialaisiin suhtautuminen on tietysti aivan eri asia kuin afrikkalaisiin suhtautuminen.
No tuossa kirjoituksessa ei oikeastaan ollut mitään joka olisi vähentänyt arvostustani Gandhia kohtaan, vaikkapa jollekin liberaalille varmasti olikin.
On sopivaa, että Gandhi universalistina jätti perheensä kovin vähälle huomiolle.
En tiedä asiasta paljoa, mutta elokuva-arvostelussa (Gandhi My Father) ilmaistaan näin:
"Fair to a fault, Gandhi treats all as equal: his family members or outsiders, and this leads to ruffled feelings. "
Melko äärimmäistä universalismia, ja toki tästähän siinä on aina kyse, ettei pidä sukulaisiaan tärkeämpinä kuin muita saman lajin yksilöitä. Harva meistä tämän allekirjoittaa. Monille on vaikea tunnustaa, että heillä on kertakaikkiaan keskimäärin enemmän yhteistä geneettisesti ja kulttuurillisesti suomalaisen kuin ulkomaalaisen kanssa. Monille on vaikea tunnustaa, että he pitävät enemmän sukulaisistaan kuin muista.
Paavo on ilmeisesti oikeassa.
Gandhin tyyppisiä universalisteja on Suomen johdossa ainakin presidentti Halonen. Myös Demlan juristit ovat tyypillisesti universalisteja.
Nämä ihmiset ovat vilpittömiä uskossaan universalistiseen moraaliin mutta kun heitä kuuntelee tulee väistämättä hiukan outo olo.
Tällainen universalisti on usein arkielämästä irti oleva ihminen, jolle universalismi on pikemmin järjen kuin sydämen asia.
Gandhi on saattanut jopa kärsiä Aspergerin syndroomasta. Eräs iäkäs tuttuni kertoi myös isästään joka oli ollut pasifisti ja arveli tämän olleen Aspergerin syndroomainen. Hänellä on kaikki syy uskoa näin siksikin että hänellä on itsellään Aspergerin syndroomaiseksi diagnostisoitu lapsi, joten hän tietää mistä on kysymys ja Aspergerin syndrooma on perinnöllinen.
Olen lukenut Gandhin muistelmat "My experiments with Truth" ja väistämättä tulee mieleen että kirjoittaja on hyvin outo. Vaikka hän oli opiskelemassa Lontoossa useita vuosia, hän ei kertonut mistään muista arkielämänsä asioista Lontoon ajalta kuin paidan silityksestä.
Suosittelen epäilijää lukemaan kirjan.
Gandhin päättäväisyyttä taistelussa Intian puolesta ja hänen ajatuksensa kirkkautta ja hänen periaatteellisuuttaan on pakko arvostaa, mutta jotain hyvin outoa miehessä oli.
Suomen ongelmat johtunevat ja pahenevat väärän moraalin vuoksi. Tähän saakka ollaan päästy universaalimoraalilla ja altruismilla, koska maantieteellinen ja tiedonkulullinen eristyineisyys ovat ne mahdollistaneet.
Suomen toimintaympäristö on nyt kumminkin muuttunut. Vielä toimitaan vanhojen olossuhteiden mukaan ja se näkyy muun muassa maahanmuuttopolitiikassa. On vallalla sisäryhmämoralistin näkökulmasta kummallinen käsitys, että Suomen pitää auttaa hädässäolevia. Viimemainittu merkitsee, että hädässsäoleminen on Suomeen pyrkijöiden, jotka tulevat sisäryhmämoraalia soveltavista yhteisöistä, pääargumentti.
Jos aiomme selviytyä, pitänee unohtaa ulkopuolisten auttaminen. Eivät hekään auta meitä, jos joudumme hätään. Ehkä nämä lauseet tuntuvat vastenmielisiltä. Jos niin on, se on osoitus siitä, kuinka syvällä ajatusmaailmassamme on universaalimoraali.
acc
Esimerkkinä sisäryhmämoraalia harjoittavasta vahvasta etnisestä ryhmästä mainittakoon juutalaiset ja mustalaiset (kts. tämä ja tämä ).
Nykyjuutalaisia on vaikea pitää sisäryhmämoraalia harjoittavina, ortodoksiuskovaisia lukuun ottamatta. Voisit suhtautua hieman vähemmän hyväuskoisesti MacDonaldin juttuihin. Koko hänen teesinsä kaatuu jo siihen, että Amerikassa juutalaiset menevät 50 prosentin todennäköisyydellä naimisiin ei-juutalaisten kanssa. Lueskelin vähän aikaa sitten artikkelin, jossa myös osoitettiin MacDonaldin vetäneen suunnilleen hatustaan osan lähteistään, voin etsiä sen jos kiinnostaa.
Gandhin tyyppisiä universalisteja on Suomen johdossa ainakin presidentti Halonen. Myös Demlan juristit ovat tyypillisesti universalisteja.
Nämä ihmiset ovat vilpittömiä uskossaan universalistiseen moraaliin mutta kun heitä kuuntelee tulee väistämättä hiukan outo olo.
Kyllä näillä universalisteilla on selvä ulkoryhmä: nationalistit ym. antiuniversalistit. Vaikka universalistit kuvittelevat omaan sisäryhmäänsä kuuluvan kaiken maailman hottentottien, niin tosiasiassa sisäryhmä koostuu vain toisista universalisteista, joita on vähän. Antiuniversalisteja, joiden katsotaan syyllistyneen suurimpaan syntiin eli rasismiin, universalistit tuskin pitävät edes ihmisinä.
JP Roos kirjoitti Gandista täällä, siellä on mielenkiintoisia lainauksia Gandhin ludditismista.
Nykyjuutalaisia on vaikea pitää sisäryhmämoraalia harjoittavina, ortodoksiuskovaisia lukuun ottamatta.
En puhunut nykyjuutalaisista vaan jutalaisista historiallisena ilmiönä. No väärinymmärrys on mahdollinen.
Voisit suhtautua hieman vähemmän hyväuskoisesti MacDonaldin juttuihin.
Voi olla että luotan häneen liikaa. Mutta en usko kaikkia hänen juttujaan suinkaan.
Kritisoinkin häntä:
MacDonaldin geenikeskeinen lähestymistapa ryhmävalintaan tosin hieman herättää epäilyä, mutta lopulta MacDonaldin teoria on minusta pääosin linjassa Boydin ja Richerssonin kulttuurisen ryhmävalinnan teorian ja geeni-kulttuuri-koevoluution viitekehyksen kanssa.
Mutta laita ihmeessä se linkki.
Luin jonkun arvostelun jonka Valkea lähetti jossa kiistettiin monia MacDonaldin väitteitä. Perusväite sisäryhmämoraalista on minusta kuitenkin varsin vahva. Ko. kritiikkikään ei minusta tätä kiistänyt.
Melkein koko Raamattu (tai pikemmin Vanha Testamentti) kuvastaa kyllä varsin voimakkaasti sisäryhmäistä ideologiaa. ei kai tätä kukaan voi kiistää ?
Kansankokonaisuus-blogin "ideologia" ei perustu oleellisesti MacDonaldiin vaan Boydin ja Richersonin ajatteluun.
En puhunut nykyjuutalaisista vaan jutalaisista historiallisena ilmiönä. No väärinymmärrys on mahdollinen.
Okei. MacDonaldin teoria koskee kuitenkin myös ei-uskonnollisia nykyjuutalaisia.
Se artikkeli on tämä.
Kiitos paljon, pitää lukea tuo paperi huolella.
Olen itseasiassa aika "confused" MacDonaldin suhteen. Minusta kirjoissa on paljon hyvää mutta en oikein luota siihen että hän olisi objektiivinen aina.
Liebermann muuuten toteaa, että MacDonald leimattiin anti-semitismiksi vasta viimeisen kirjansa julkiaisemisen jälkeen.
Ainakin minä suhtaudun juutalaisiin MacDonaldin kahden ensimmäisen kirjan luettuani positiivisemmin enkä negatiiviseemin kuin ennen kirjojen lukua.
Minusta sisäryhmämoraali on ihmisen "normaali" moraalinen rakenne, vaikka siinä on tietysti suuret ongelmansa, joita ei voi olankohautuksella olettaa.
Muutta minusta sisäryhmämoraalin demonisointi on lapsellista. Demonisointi ei ratkaise sisäryhmämoraaliin liittyviä ongelmia vaan luo vain yhden uuden sisäryhmän kuten sanotkin.
Sisäryhmämoraalin demonisoijat.
Suomessakin tämä ryhmä (Halonen, Illman, Suurpää,...) edustaa tavallaan pahinta fasismia. Ja miksei edustaisikaan - sehän suhtautuu omaan ulkoryhmäänsä kuin radikaalihutu tutsiin.
Lähetä kommentti