Mielenkiintoista on mm. se että demografinen ongelma - Euroopan väestön vanheneminen ja sitä myötä länsimaisuuden merkityksen laskeminen - tunnistettiin tutkijoiden piirissä jo 80-luvun puolessa välissä. Tutkijoiden ennustus on toteutunut hyvin - mm. Brysselissä jo 55 % prosenttia lapsista syntyy maahanmuuttajille.
Maahanmuuttajien integraatio on vähentynyt Walter Laqueurin mukaan voimakkaasti: 1900-luvun alun maahanmuutto Länsi-Eurooppaan oli suppeaa - mahaanmuuttajat olivat mm. Itä-Euroopan juutalaisia. 50-luvulla ja 60-luvulla maahanmuutto - vaikkakin oli laajaa - muodostui pääosin eurooppalaisista. Nyttemmin maahanmuuttajat ovat pääosin muslimeja joilla ei ole halua integroitua ollenkaan.
Vielä vuonna 2005 kuitenkin jopa USA:ssa moni tutkija ja vasemmistolainen ajattelija väitti että 2000-lukua tulee leimaamaan koko maailman eurooppalaistuminen (=muuttuminen Euroopan kaltaiseksi) ja hyvinvointiyhteiskunnan, rationalismin ja demokratian voitto. Eräskin Mark Leonard kirjoitti vuonna 2005 kirjassaan Why Europe Will Run the 21st Century näin:
"As this process continues we will see the emergence of a 'New European Century.' Not because Europe will run the world as an empire but because the European way of doing things will have become the world's."
Uskomatonta.
Toinen mielenkiintoinen artikkeli, jota suosittelen on Fjordman raportin artikkeli monikultturismista, jossa pohditaan mm. kysymystä miksi nykyihmiset usein harhautuvat ajattelemaan että kulttuuri on vain marginaalinen ilmiö, jossa on kyse ruokakulttuurista yms. pikanteista pikkuasioista.
Artikkelin mukaan syy lienee 60- ja 70-lukujen marksilaisen vasemmiston vaikutus:
Marxin mukaanhan taloudelliset rakenteet määräävät kulttuurin:
"Karl Marxin näkemys todellisuudesta on materialistinen. Sen mukaan aineellinen perusta eli ns. "alarakenne" määrää ihmistä, yhteikuntaa ja historiaa. Aineelliselle perustalle rakentuvat muut asiat esimerkiksi kulttuuri ja sivistys (ylärakenne)."
Kulttuuri on siis Marxin mukaan toissijainen talouteen verrattuna. Monikultturistit ovat kopioineet marksismista tämän kulttuurin toissijaisuutta talouteen painottavan ajatuksen. (Evoluutiopsykologit taas usein painottavat kulttuurin toissijaisuutta biologiaan nähden.)
Usko kulttuurin toissijaisuuteen on herättänyt ajatuksen, että kulttuurilla ei ole juuri merkitystä. Esimerkiksi naisten heikko asema arabimaissa johtuu köyhyydestä ja siitä aiheutuvasta tietämättömyydestä, eikä primääristi siitä että islamilainen kulttuuri on naisia sortava.
Mielenkiintoista on havaita, että talouden ensisijaisuuteen uskominen on vahvasti murenemassa juuri siellä, missä se alunperin syntyi - marksilaisessa taloustieteessä. Marksilainen behavioristinen taloustieteilijä Samuel Bowles painottaa kulttuurin, luottamuksen ja moraalin merkitystä taloudelle: Luottamuksen kulttuuri ja moraalin tunteet mahdollistavat yhteistyön ihmisten kesken. Yhteistyökyvyllä, moraalilla ja luottamuksella on suuri merkitys taloudelliselle toiminnallisuudelle: Esimerkiksi osuuskunnat ja muu yhteistyöhön perustuva taloudellinen toiminta on vaikeaa epäluottamuksen kulttuurissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti