torstaina, maaliskuuta 22, 2007

Kokoomus vai SDP parempi ?

Jotkut monkulttuurikriittiset ovat olleet varsin tyytyväisiä kokoomuksen voittoon SDP:stä - toiset ovat ihmetelleet syytä tällaiseen tyytyväisyyteen. Ongelma on yleisempi: Mikä on luontevampi yhteistyökumppani kansallis-yhteisölliselle liikkeelle kokoomus vai demarit. Yksiviivaista vastausta ei ole. Vastaus riippuu pitkälti siitä mikä ryhmä milloinkin on voitonpäällä ko. puolueissa.

Kokoomuksen suhteen ongelma ei ehkä ole niin suuri - pitkään kokoomuksessa ovat olleet niskan päällä markkinaliberalismia kannattavat "Homo Economicukset". Kansalliskonservatiivisen linjan painoarvo on nykyään kokoomuksen sisällä varsin olematon.

Kokoomukselle monikultturismi voi puheissa olla arvo sinänsä mutta todellisuudessa monikulttuurisuuden arvoa mitataan rahassa: saako Suomi tai minun firmani lisää työvoimaa, laskevatko työvoimakustannukset, nouseeko kilpailukyky. Suhde monikultturismin on pragmaattinen. Kokoomus tuskin ensi sijassa haluaa Suomeen afrikkalaisia tai muslimeja asioita sotkemaan. Mutta koska kokoomus on kuten nykyajan liikkeenjohto kiinnostunut lyhyen tähtäimen hyödystä, on olemassa suuri riski että kokoomus yliarvottaa niitä lyhyentähtäimen hyötyjä jotka Suomi - tai pikemmin kapitalisti - saa työvoiman tarjonnan kasvusta ja aliarvottaa niitä haittoja joita monikultturismista mm. Putnamin mukaan syntyy.

Sosiaalidemokraattisen puolueen ongelma on se että SDP:ssä on monia erillaisia linjoja. Halosen ja Tuomiojan linja ("pyhimykset") on tällä hetkellä hyvin vahvoilla. Tämän linjan ihmisille globaali tasa-arvo on itseisarvo ja pakkomielle. Suomen kansan etu on Haloselle ja Tuomiojalle loppujen lopuksi vain erikoistapaus ihmiskunnan edusta.

SDP:ssä on toki muitakin voimia - ihmisiä jotka pragmaattisesti ajavat oman kansansa etua tai oman ammattiryhmänsä etua - mutta heidän painoarvonsa tuntuu olevan jatkuvassa laskussa.

Minusta kokoomus on parempi kumppani kansalliselle liikkeelle kuin SDP nykymuodossaan. Pohjoismaisella sosiaalidemokratialla on ollut myös kunniakkaampia aikoja - ja ne voivat ainakin teoriassa palata.

Kokonaan toinen kysymys on olemmeko me kumppanin tarpeessa tässä ja nyt.

Homo Economicuksen ja pyhimyksen määreittelyt löytyvät täältä.

5 kommenttia:

Aurelia kirjoitti...

Mutta Zahrasta ovat kuulemma tekemässä kuitenkin nyt ministeriä!

IDA kirjoitti...

Aika pitkälle samaa mieltä.

Toisaalta ihmetyttää onko Kokoomuksella puolueena enää mitään kytkentää markkinoihin ja sitä kautta vaaleja nopeampaa takaisinkytkentää poliittisten päätöstensä seurauksiin. Enemmän ammattipoliitikkoja, jotka ovat riippuvaisia yhteiskunnan nykyisistä rakenteista ja lähinnä Euroopan yhteisön politiikasta he vaikuttavat olevan.

Demareiden vähenevä määrä työläisäänestäjiä voi kertoa puolueelle tehokkaammin monikultturismin vaikutuksista.

Jukka kirjoitti...

Takaisinkytkentään olisi demareilla tosiaan nyt mahdollisuuus - todennäköisesti "pyhimykset" kuitenkin pilaavat pelin.

Kokoomuksen osalta olen samaa mieltä - niitten touhua on välillä vaikea ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti...

Demareihin on turha liittää mitään toiveita. Vaikka heillä on aina ollut vahva ja suht-koht järjissään oleva ay-siipi, josta vaikka heinäluoma on lähtöisin.

Toisaalta heillä on sitten tämä toinen siipi, jonka ytimen muodostaa joukko yliopistossa ja suurella todennäköisyydellä yhteiskuntatieteellisessä opiskelleita henkilöitä. Nuorena nämä ovat olleet aktivisteja ja tuhannessa ja tuhannessa tiedostavassa hankkeessa mukana. Tietysti aatteet ovat hiukan vaihtuneet vuosien mittaan: 70-luvulla oltiin kommunisteja ja nykyään jonkinlaisia kehitysmaa-aktivisteja tms. Vaikka määrällisesti SDP:n jäsenistöstä suuri osa ei ole näitä ex-aktivisteja, heidän painoarvonsa ja vaikutusvaltansa puolueessa tulee jatkumaan sillä he muodostavat merkittävän osuuden SDP:n älykkäimmästä osasta. Tällaisilla ex-aktivisteilla ei usein ole hirmu vahvaa kytkentää kentän todellisuuteen, tai sitten erilaiset nuorena opitut ajatusmallit täysin estävät kaikenlaisen kriittisyyden maahanmuuttoa kohtaan. Heille elämä ja työ usein on jonkinlaista paluuta nuoruuden ajatuksiin ja tunnelmiin: oltiin nuoria ja villejä, vapaita ja terveitä, hyväuskoisia ja innokkaita...

lot kirjoitti...

Rajamäen ministeripaikasta luopuminen on jonkinasteinen takaisku.