lauantaina, lokakuuta 29, 2011

Vakaus meidän elinajaksemme ?

HS kirjoitti eilen: "Käytännössä pääsimme sopuun niistä asioista, jotka olivat pöydällä. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen", Suomen pääministeri Jyrki Katainen(kok) sanoi euromaiden yli yön kestäneen huippukokouksen jälkeen Brysselissä torstaiaamuna kello viiden jälkeen Suomen aikaa. Kataisen mukaan euromaiden hallitusten johtajat tekivät alustavat päätökset kaikista kolmesta kysymyksestä, jotka olivat kokouksen asialistalla. Yksityisten sijoittajien saatavia Kreikalta leikataan 50 prosenttia, Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV) vahvistetaan ja 70 merkittävän eurooppalaisen pankin pääomittamisesta sovittiin, Katainen kertoi.

Eduskunnan Suuri Valiokunta otti Brysselistä palanneen pääministerin tyytyväisenä vastaan.

Iltalehden mukaan perussuomalaisten kansanedustajan Vesa-Matti Saarakkalan mielestä EU:n kriisiratkaisua ei pitäisi hyväksyä,.... Saarakkala sanoi poistuessaan eduskunnan suuresta valiokunnasta, että peli olisi vihellettävä poikki ja otettava mieluummin vastaan siitä seuraavat ongelmat. Hän arvioi, että Suomelle seuraisi päätöksen kaatamisesta muun muassa korkojen nousua, mutta tarjolla ei ole hyviä ratkaisuja.

Kysymykseni lukijoille kuuluuvat:

1. Mitä todisteita meillä on siitä, että lainojen leikkaus on alkusoittoa politiikalle, missä jäsenmaat eivät enää voi ylivelkaantua? Eikö nykyinen euroooppalainen malli de facto ole kuin rangaistusjärjestelmä, jossa rikollinen armahdetaan ennen kuin häntä on edes vielä vangittu?

2. Onko olemassa mekanismi, jolla Kreikka ja muut euromaat voivat sitoutua kestävämpään politiikkaan niin, että muut euromaat voivat luottaa Kreikan sitoutumiseen? (Sama kysymys kirjoitettuna taloustieteellisempään muotoon: How to solve the problem of credible commitment ?)

3. Miten todennäköistä on että tällainen mekanismi todellisuudessa toteutetaan edelyttäen että mekanismi voidaan määritellä?

Unohdetaanpa nyt hetkeksi ne sivuvaikutukset, kuten kansallisen itsemääräämisoikeuden rajoitukset, mihin mekanismin käyttöönotto johtaisi.

11 kommenttia:

LS kirjoitti...

Katainen & Alfred J. Kwak: Kuin kaksi marjaa

Tiedemies kirjoitti...

Velkojen anteeksianto nostaa korkoja joka tapauksessa. Valtionlainojen korot nousevat väistämättä. Ainoana vaihtoehtona on inflaatiopolitiikka, ja siihen EKP ja saksalaiset eivät suostu.

Kreikan velkajärjestely ei siis ratkaise ongelmaa niin, että velkaantuminen voi jatkua. Jos velkaantuminen jossain muualla jatkuu, markkinat sulkevat rahahanat entistä aiemmin nyt, kun leikkuri on leikannut.

Tämähän on käytännössä defaultti.

Jukka kirjoitti...

Joten siis eteläisen Euroopan maiden velkojen korko nousee edelleen. Tehollisesti velkahanat menevät tukkoon tai vaihtoehtoisesti pohjoiset maat pannaan maksumieheksi esimerkiksi luomalla Eurobond-systeemi joka tasaa lainan korot etelän ja pohjoisen välillä. Eurobond-systeemi tekee pohjoisen veronmaksajista etelän lainojen maksajia.

Toisaalta tässä on toinenkin näkökulma:

Suomalaisessa keskustelussa Kreikka ym. on nähty jonkinlaisina EU:n loisina ja vapaamatkustajina. Hiukan toisenlainen näkökulma tuli esiin tämänpäiväisessä HS:ssä missä Saksan vientiteollisuus esitettiin euron voittajaksi samalla lailla kuin Kiina on globalisaation voittaja.

Järjestelmä(t) ovat kuitenkin hyvin epästabiileja koska siinä missä Saksa (ja Kiina) hyötyy lyhyellä tähtäimellä, Kreikka (ja Usa) taantuvat ja lopulta koko järjestelmä muuttuu epästabiiliksi.

Saksan vientikoneesta tuli liian vahva

Eurokriisi jatkuu, kun Saksa myy ja muut ostavat, mutta eivät välttämättä maksa velkojaan.

Amerikkalaiset ovat vuosikausia syytelleet kiinalaisia maiden välisen kaupan epätasapainosta.

Kauppavirrat pysyvät syytösten mukaan kiinalaisille edullisina, koska Kiina pitää valuuttansa juanin kurssin alhaalla eikä salli sen vahvistumista.

Amerikkalaiset kehottavat kiinalaisia muuttamaan elintapansa ja ryhtyvän kuluttamaan, jos ei ihan amerikkalaisten tyyliin niin enenevästi. Tällöin muun maailman tuontitavarat saisivat menekkiä ja kauppatilastot tasapainottuisivat.

Samantyyppisiä syytöksiä on alkanut kuulua Euroopan Unionin sisällä velkakriisin innoittamana. Euroopassa syyllisen paikan saa tässä keskustelussa maanosan vahva vientimaa Saksa.

Saksan vientikone on jyrännyt monet vuodet. Se näkyy entisestään vahvistuneen vuoden 2008 kriisin jälkeen, ainakin naapureihinsa verrattuna.

Saksa myy ja muut EU- ja euromaat ostavat. Saksan kauppaylijäämät ja muiden alijäämät kasvavat. Muut kansantaloudet, varsinkin etelässä, velkaantuvat Saksalle, samoin kuin Yhdysvalloista on tullut Kiinan velallinen.
(jatkuu)

Jukka kirjoitti...

(jatkuu edellisestä)


Englannin keskuspankin pääjohtaja Mervyn King purki syytöksiä sanoiksi toissa viikolla esitelmöidessään kansainvälisen kaupan tasapanottomuuksista. Kiina-Yhdysvallat-suhteen lisäksi hän mainitsi Saksan vientikoneen syyksi, joka on edesauttanut synnyttämään ja ylläpitämään talouden viime vuosien kriisejä.

King ei tyytynyt vain analysoimaan, vaan antoi ohjeita.

Hän pyysi saksalaisia lopettamaan rahan pihtaamisen ja aloittamaan törsäämisen, siis täysin samat neuvot, joita on jaettu kiinalaisille.

Saksan hallituksen tavoitteena on ollut pitää vientikone kunnossa ja työllisyys sen avulla korkealla, mutta samalla kotimaiset kulutushalut aisoissa.

Tässä se näyttää onnistuneen myös vuoden 2008 jälkeen. Saksan maksutaseen ylijäämäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa tänä vuonna noin viisi prosenttia bkt:stä.

Samalla saksalaista tavaraa ostavat naapurit nettovelkaantuvat Saksalle ja niiden vaihtotaseet painuvat pakkaselle. IMF ennustaa Kreikan ja Portugalin alijäämäksi tänä vuonna yli kahdeksan prosenttia, Espanjalle 4,6, Italialla 3,5 ja Ranskakin painuu miinukselle 2,7 prosenttia.

Kun tätä jatkuu vuodesta toiseen, lopputulos on Mervyn Kingin mukaan onneton sekä Saksalle että muulle Euroopalle.

Saksa myy tuotteitaan, mutta entistä enemmän velaksi, jolle ei löydy välttämättä maksajaa, kuten on nähty Kreikan tapauksessa.

Naapuri ajaa Mersulla, mutta se on velkainen ja loppuketjussa ehkä saksalaisen pankin luotottama.

Kiina ja Saksa poikkeavat toisistaan siten, että Kiinalla on oma kansallinen valuutta, Saksalla ei.

Ennen euroa Euroopan sisäiset kauppajännitteet purettiin perinteiseen malliin valuuttamarkkinoilla. Alijäämäiset maat devalvoivat sen verran, että kilpailukyky palautui ja taas käytiin kauppaa.

Kun valuutta on yhteinen, tämä ei käy, vaan erot kilpailukyvyssä pitäisi tasoittaa muilla keinoin, lähinnä inflaatio- ja tuottavuuseroilla.

Eli ylijäämäisessä Saksassa inflaation pitäisi olla korkeampi ja tuottavuuden huonompi kuin alijäämämaissa.

Tällaiseen politiikkaan Saksan hallitusta ja äänestäjiä on vaikea taivuttaa.

Arvostelijoiden mukaan kriisi säilyy niin kauan kuin asetelma on tällainen.

Lopputuloksena saksalaiset, ja muut euron ylijäämämaat, maksavat osansa, suorina avustuksina velkamaille tai pankkiensa tukemisella.

Jukka kirjoitti...

Toinen HS:n kirjoitus totesi:

Todellisuudessa Kreikan ongelmat eivät pohjimmiltaan johdu tuhlailevasta taloudenpidosta eivätkä siitä, että maa on antanut EU:lle vääristeltyjä tilastoja budjettivajeestaan. Huono talouspolitiikka ja suoranainen vilunki eivät ole parantaneet asiaa, mutta ne eivät ole velkakriisin varsinainen syy.

Syy on itse euroalueessa.

Amerikkalainen taloustieteilijä Paul Krugman muistutti viime viikolla blogissaan, että euroalue perustettiin, jotta myös köyhempiin EU-maihin valuisi ulkomaista lainarahaa.

Ei siis ole yllättävää, että Euroopan heikot reunavaltiot velkaantuivat, kun koko euroalue perustettiin juuri siksi, että niin tapahtuisi. Samalla kun Irlanti, Kreikka, Portugali ja Espanja joutuivat korviaan myöten velkoihin, Euroopan vahvat maat, kuten Saksa ja Suomi, hyötyivät yhtenäisestä valuuttaalueesta ja vaurastuivat nopeasti.

Taloustieteilijä Kash Mansori arvioi viime viikolla amerikkalaisessa The New Republic -lehdessä, että kun Kreikka oli liittynyt euroalueeseen, sen hallituksella oli hyvin vähän mahdollisuuksia kontrolloida ulkomaisen lainarahan vyöryä maahan. Mansori uskoo, ettei kriisiä olisi voitu välttää, vaikka Kreikan hallitus olisi toiminut vastuullisemmin.

Kreikkaa ei nimittäin tappanut vauhti vaan äkkipysähdys. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen sijoittajat päättivät yhtä aikaa vetäytyä euroalueen heikoista maista ja panna rahansa varmempiin paikkoihin.

Suomalaisilla ei ole mitään syytä moralisoida kreikkalaisia, koska olemme olleet osa yhteisvaluutasta hyötynyttä Euroopan vahvaa ydintä.

Amerikkalaisen antropologin David Graeberin mukaan velkasuhteissa ei muutenkaan ole olennaisinta moraali vaan valta....


(Lähde: Velka ei ole moraalikysymys, Elina Grundström)

Pasi Matilainen tosin kommentoi Grundströmiä:

Jos sen sijaan maksukyvyttömäksi hakeudutaan tarkoituksella, jotta velkaa ei voisi eikä tarvitsisi maksaa pois, tai alunpitäenkin haettiin velkaa antamalla vääriä tietoja tulevasta maksukyvystä tai luottokelpoisuudesta, niin kyseessähän on puhdas petos. Jos petos ei ole Elinan mielestä moraalikysymys, niin johan on kumma. Ja kuten alussa todettiin, juuri tätähän Kreikka on harjoittanut alusta lähtien, siis aloitettuaan pyrkimisen mukaan euroon. Kreikan tilikirjojahan keiteltiin Goldman Sachsinkin tuella niin, että vanhan vitsin venäläistä yrittäjääkin hirvittäisi.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Kansallisvaltiot vasemmiston johdolla pistävät hyvin vastaan globaalikapitalismille.

Lisäksi "vapaan maailman pankki-klikki" on huolissaan Kiinan ja kiinalaisten pankkien kehityksestä. Jos Eurooppa jatkaa "vasemmisto-landiana", taloudellinen tappio Kiinaa vastaan on vain ajan kysymys. Jotain on tehtävä, mutta mitä?

On tasan yksi tapa voittaa vasemmisto Euroopassa:

1) Viemällä vasemmiston rahat (taloudellinen voima). Esim. USA on käynyt menestyksekästä sotaa erilaisia terroristijärjestöjä vastaan viemällä tai jäädyttämällä niiden taloudelliset varat.

Poliittinen voima ei riitä vasemmiston kaatamiseen Euroopassa, koska vasemmisto saa aina määräenemmistön demokratiassa - erityisesti Eurooppalaisessa demokratiassa. Vaalituloksia voisi kyllä peukaloida, mutta se on riskialtista.

Myöskään armeija ei ole ollut perinteisesti aktiivinen poliittinen toimija Euroopassa - siten myöskään sotilaallinen voima ei ratkaise "ongelmaa".

Ainoa kohta, johon voidaan iskeä on talous. Velkaannuttamalla valtiot viedään niiden mahdollisuudet tarjota valtiorahoitteisia (hyvinvointi)palveluja.

Seuraavan 3-8 vuoden aikana tulemme näkemään ennennäkömättömän yksityistämisen aikakauden Euroopassa. Koko maanosa muuttuu puolukan punaisesta setelin vihreään. Shokkivaikutus etenee EU:n etelävaltioista pohjoiseen.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Suomi ja Itävalta (vakuuksia vaatinut maa ja niitä kannattanut maa) saa kovan näpäytyksen Citigroupilta:

Pörssiyhtiöiden tulokset heikkenevät ensi vuonna voimakkaimmin Kreikassa, Suomessa, Itävallassa, Espanjassa ja Italiassa, ennustaa amerikkalainen Citigroup.

Lähde: Kauppalehti.fi, 31.10.2011

Hölmökin tietää, etteivät pörssiyhtiöt Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvissa Suomessa ja Itävallassa heikkene "tosta noin vain". Luokittelu samaan kastiin Kreikan, Italian ja Espanjan kanssa on rangaistus Suomen vaatimista vakuuksista.

Vakuudet hidastavat ja hankaloittavat pankkien päämäärää, joka on valtioiden velkaannuttaminen. Siksi Citigroup "antoi kynsille" Suomelle ja Itävallalle.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Edelliseen kommenttiini viitaten:

Epäileekö joku vielä, ettei jenkkipankeilla (Goldman Sachs, JP Morgan, Citi) olisi sormensa pelissä Euroopan velkakriisissä?

Aakke / Miltton kirjoitti...

Niille, jotka odottivat armeijan väliintuloa Kreikassa:

Taas yllätys Kreikassa: armeijan ylin johto uusiksi

Jukka kirjoitti...

Jahas Halla-aho on pelästyttänyt Kreikan johdon ? :)

Aakke / Miltton kirjoitti...

Kreikassa on tärkeää (pankkien kannalta) pitää "piikki auki". Kreikka on "moolokin kita", jonne muut valtiot tunkevat rahaansa. Ja se katoaa joka kerta. Tätä tulee jatkumaan niin kauan, kunnes myös hyvin asiansa hoitaneet maat (Suomi, Saksa, Itävalta...) ovat korviaan myöten veloissa.

Sen jälkeen alkaa yksityistäminen.