lauantaina, lokakuuta 08, 2011

Suunnittelijat ja etsijät

Ihmiset jakaantuvat kahteen ryhmään - suunnittelijoihin ja etsijiin, sanoo kehitysavun tutkija ja taloustieteilijä William Easterly kirjssaan The White Man's Burden: Why the West's Efforts to Aid the Rest Have Done So Much Ill and So Little Good.

Etsijä kokeilee erilaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia, ja jatkaa sitä polkua joka tuottaa tuloksia. Etsijä on gradualisti ja evolutionisti. Etsijä kokeilee kokeilee ja tekee työtä. Suunnittelija on kohtalokkaan ylimielen vallassa oleva ihminen, joka keksii mekanismeja, joilla köyhyys poistetaan ja yritys saadaan uuteen nousuun. Olen itsekin ollut suunnittelemassa uusia liiketoimintamalleja useamman vuoden ajan täysin tuloksetta. Siis jos tulokseksi lasketaan voitto, eikä huonojen tuotepäätösten teko.

Venäjä on osoittanut ihmiskunnalle miten suunnittelijat kykenevät tuhoamaan kaiken. Ensin Venäjä loi Neuvostoliiton, joka teollistettiin ylhäältä alaspäin, missä nimenomaisessa shokkiterapiassa kuoli miljoonia ihmisiä. Kun Neuvostoliitto romutettiin, se tehtiin taas uudella shokkiterapialla missä oikeistolaiset terapeutit tulivat vasemmistolaisten tilalle, ja tuhosivat sen mitä kommunisteilta oli jäänyt jäljelle. Työpaikat. Yhteisöt. Terveydenhuollon.

Kehitysavun tapauksessa YK:n suunnittelijat luovat Millenium-suunnitelmiaan, joilla köyhyys positetaan 15:ssa vuodessa vaikka 50 biljoonalla dollarilla. (50 biljoonaa on kokoluokkaa 15 vuotta kertaa vuodessa kehitysapuun käytetty summa 2,2 biljoonaa dollaria ottaen huomioon lisäksi suunnitelmat kaksinkertaistaa kehitysapu.) Todellisuudessa esimerkiksi lapsikuolleisuus voitaisiin pudottaa kolmanneksen rahasummalla joka olisi alle sadasosa 2,2 biljoonasta. Ongelma ei esimerkiksi lapsikuolleisuuden tapauksessa ole juurikaan raha vaan se, miten lääkkeet ja malariahuovat saadaan jaettua ihmisille ja miten ihmiset saadaan käyttämään niitä.

En tietenkään tarkoita etteikö etsijänkin pidä suunnitella, mutta etsijä kokeilee aina useampia suunnitelmia, ja valitsee niistä ne jotka toimivat. Suunnittelija taas kohdatessaan epäonnistumiseen, lisää taloudellista satsausta. Ketään ei aseteta vastuuseen, kun YK:n suunnitelmat lakkauttaa köyhyys epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen.

Suomalainen yhteiskunta on jäänyt jonkinlaiseen "planning trappiin". EU on suunnittelijan toiveuni. (Toki EU:ssakin hierarkkian huipulla kokeillaan kuten osoitin postauksessani Konjakkiperiaatteesta - kokeillaan mekanismeja vaikkakin päämäärä (=integraation vahvistaminen) on kiveen hakattu.) Siinä missä Breshnevin aikana suomalaiset saivat olla osana venäläisten viisivuotissuunnitelmia, nyt he ovat osana EU:n suunnitelmia ratkaista Kreikan velkakriisi erilaisilla uusilla mekanismeilla.

Suomalaiset myöntyvyyspoliitikot haikailevat toki vieläkin oikeaa Breshnevin aikaa - sitä vanhaa "hyvää aikaa" kun idänkaupalla rakennettiin hyvinvointia ja yritykset olivat suuria ja hallittuja eikä mitään Angry Birdsejä. Mutta ehkä se aika on lähempänä kuin myöntyvyysmiehet ja suunnittelijat ovat tajunneetkaan:

HS kirjoitti muutama päivä sitten:

Putinin lähiavustaja ylisti neuvostojohtaja Brežneviä

Parjattu neuvostojohtaja Leonid Brežnev sai yllättävän tukijan Venäjän valtaeliitistä, kun Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov ylisti häntä televisiohaastattelussa myöhään tiistai-iltana. "Brežnev ei ole miinusmerkki maamme historiassa, vaan valtava plussa", Peskov sanoi Dožd-televisiokanavalle. Pääministeri Vladimir Putinin ilmoitus palata presidentiksi on herättänyt Venäjällä huolta paluusta pysähtyneisyyden aikaan, jollaisena Brežnevin valtakauden viimeinen vuosikymmen opittiin tuntemaan. Brežnev johti Neuvostoliittoa vuodesta 1964 kuolemaansa saakka 1982.

Peskovin puheiden perusteella vertaus on kuitenkin lähinnä imarteleva. Hänen mukaansa Putinin "brežnevisaatiosta" puhuvat vain ihmiset, jotka eivät tiedä Brežnevistä mitään. Peskovin historiantulkinnan mukaan Brežnev loi perustan Venäjän taloudelle, vaikka juuri Brežnevin valtakaudella Neuvostoliiton talous heikkeni, eikä maa pystynyt vastaamaan länsimaiden kehitykseen.

Politiikan tutkija Gleb Pavlovski totesi Putinin ajan jo myötäilevän Brežnevin valtakautta. Hänen mukaansa Brežnevin valtakauden voi jakaa kolmeen osaan: Ensimmäinen kausi oli loistava. Toinen melko onnistunut. Viimeiset kymmenen vuotta oli katastrofi. "Putin on jo käynyt läpi ensimmäisen ja toisen vaiheen. Kolmas tulee olemaan riski", Pavlovski sanoi talouslehti Kommersantille.

Putin on palaamassa presidentiksi maaliskuun 2012 vaaleissa ja pysynee vallassa seuraavat 12 vuotta. Hän oli Venäjän presidenttinä myös vuosina 2000-2008. Vaaleihin valmistautuva Putin väläytti neuvostonostalgiaa viimeksi tiistaina, kun hän ehdotti entisten neuvostotasavaltojen yhdistyvän jälleen yhdeksi liitoksi. Putinin mukaan "Euraasian liitto" syventäisi alueen talousyhteistyötä. Mallia Putin ottaisi EU:sta.

Suomalaisten firmojen IT-järjestelmätkään eivät toimi, vaikka niitä on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. No ei ne aina kyllä toimi minunkaan tekemät. Mutta pienet projektit harvoin voivat saada aikaan mitään suurta tuhoakaan.

3 kommenttia:

Aakke / Miltton kirjoitti...

"Suomalaiset myöntyvyyspoliitikot haikailevat toki vieläkin oikeaa Breshnevin aikaa - sitä vanhaa "hyvää aikaa" kun idänkaupalla rakennettiin hyvinvointia ja yritykset olivat suuria ja hallittuja eikä mitään Angry Birdsejä."

-Kaipuu vanhoihin hyviin aikoihin tuntuu olevan kova. Lauri Ihalainenkin selitteli ja lähes itki suorassa lähetyksessä YLE TV1:llä.

-Mutta maailma muuttuu nyt kovaa vauhtia.

Sammalkieli kirjoitti...

"Etsijä kokeilee erilaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia, ja jatkaa sitä polkua joka tuottaa tuloksia. Etsijä on gradualisti ja evolutionisti."

Hyvinvointivaltion taustalla on vaikuttanut juuri tällainen heuristiikka. Eli on tehty pieniä ja asteittaisia parannuksia, ja katsottu mikä toimii.

Jukka kirjoitti...

En ole oikeastaan koskaan väittänytkään etteikö hyvinvointivaltio aluksi olllutkin ihan ok.

Nyt Suomi Hyvinvointivaltio Oy velkaantuu kovaa vauhtia. Velkaantuminen ei ole väliaikaista.