maanantaina, heinäkuuta 05, 2010

Nokian romahdus - ystävät jättävät laivan

Symbian Guru jättää laivan:

As of today, I will no longer be updating Symbian-Guru.com, and will be purchasing an Android-powered smartphone – my new Nexus One should arrive tomorrow. I’ve been a Nokia fanboy since 1999, and a Symbian fanboy since I got my Nokia 6620 in summer of 2004. Since then, I’ve personally owned 10+ different Symbian-powered smartphones, and have reviewed nearly every Symbian-powered smartphone that’s been released in the past 3 years or so. I’ve tried to use all of Nokia’s various products and services to the best of my ability, and I just can’t do it anymore...

To Nokia, you guys are losing. Hard. Wake the hell up. Doing the same thing repeatedly while expecting different results is the definition of insanity. I’ve been a huge Nokia fan since my 2nd cellphone, and I just can’t do it any longer. You guys aren’t competing like you once were, and everyone but you seems to see that. You used to build the world’s best smartphones, the world’s best cameras, the world’s best GPS units – you’ve lost pretty much all of that, and with nothing to show for it. You unveiled your Ovi vision over 2 years ago – I was there. Today, it’s still a complete mess. I have to log in every single time I visit the site – regardless of how many times I check the ‘remember me’ box. I spent 6 months (and about 3 hours at Nokia World 2009) trying to find someone to help me with Ovi Contacts on the web – no one knew who to point me to. You spent millions of dollars purchasing your Ovi pieces – Ovi Files, Ovi Share, and a host of other little companies – are you proud of what you ‘built’ with them? Most of your own employees (that I’ve talked to) don’t even use them, so why should I?


Nokialla ei käytännössä ole enää ollenkaan (uskottavaa) käyttöjärjestelmää älypuhelimille.

1. Symbian on käytännössä kuollut,

2. Maemo leimautui välivaiheen tuotteeksi kun Nokia ei sitoutunut siihen

3. Meegoa ei ole oikeastaan olemassa tai ainakaan pitkään aikaan ei ole olemassa yhtään puhelinta joka sitä tukee.

Syösykierre jatkuu. Väitän edelleen että "the Collapse of Complex Business Models" -teoria selittää ainakin suurelta osin Nokian romahduksen.

22 kommenttia:

Aakke kirjoitti...

Olisiko vain niin, että ainoa asia, jossa Nokia on hyvä, on 1100 tyylisten "käyttöjärjestelmättömien" basic-luurien suunnittelu, massatuotanto ja massajakelu.

Basic-luurit kun eivät juuri poikkea jostain muusta suomalaisen insinöörityön "kruununjalokivestä", kuten vaikkapa jonkun ilmastointijärjestelmän hallintapaneelista. Tällaisessa hallintapaneelissa on jotakuinkin samanlainen käyttölogiikka ja sama määrä toiminnallisuuksia, kuin 1100-mallissa.

Kun kyse on vähänkään rikkaammasta sisällöstä, ei enää saadakaan niin hyvää jälkeä aikaan. Yksi Nokian sisältöliiketoimintaa yhdistävä asia on se, että Nokia pyrkii luomaan kaiken sisältönsä itse - käyttöjärjestelmät (Symbianit, Meegot) ja palvelut (Ovi). Ja sitä se ei ainakaan Symbian Gurun blogin mukaan tee hyvin. Ja olisihan se jumankauta aikamoinen ihme, jos Nokia olisi tällainen omnipotent toimija, joka pystyisi luomaan kaiken in-house.

---

Mitä tulee basic-luureihin, Nokia on ainakin Intiassa onnistunut skippaamaan esim. dual sim -trendin.

---

KATSAUS NOKIAN JOHTORYHMÄÄN

Olisiko Nokian menestys/tappio kiinni sitten toimitusjohtajasta ja hänen valitsemastaan johtoryhmästä? Kallasvuo ei tietääkseni ole insinööri vaan oikeustieteiden maisteri, jonka aiempi historia Nokialla käsittää lähinnä laki- ja rahoitusyksiköissä toimimisen.

Oma (rajattu) kokemukseni laki- ja rahoitusihmisistä on sellainen, että en pidä heitä mitenkään luovina. Lakimiehet siteeraavat lakeja, rahoitusihmiset oppikirjojen teorioita. Lisäksi laki- ja rahoitusihmiset pyrkivät ympäröimään itsensä saman alan henkilöillä. Tekniikkaan ei heillä ole välttämättä mitään "palavaa" kiinnostusta.

Olisiko Nokian johtoryhmässä nyt sellainen tilanne, että "vallassa" ovat nimenomaan tukitoimintojen (rahoitus, laki, HR jne.) edustajat? Ja ydintoiminnan, erityisesti tuotekehityksen ja insinööripuolen edustajat ovat "oppositiossa"?

Jos Kallasvuo vaihdettaisiin insinööriin, muuttuisiko Nokian suunta? Ymmärtäisikö joku 40-50-vuotias corporate-insinööri web/mobiilipohjaisen sisällön päälle?

---

Myös Arcticstartup.com blogin artikkeli "7 Ways Nokia Can Win Again" on lukemisen arvoinen:

http://www.arcticstartup.com/2010/06/18/7-ways-nokia-can-win-again

Sammalkieli kirjoitti...

Piensijoittajalle voisi silti olla ihan hyvä aika sijoittaa. Eiköhän tuo tuosta vielä nouse.

Jukka kirjoitti...

Aakke,

Mielestäni analyysisi on oikea. Erityisesti:

1. Basic-luurit kun eivät juuri poikkea jostain muusta suomalaisen insinöörityön "kruununjalokivestä", kuten vaikkapa jonkun ilmastointijärjestelmän hallintapaneelista. Tällaisessa hallintapaneelissa on jotakuinkin samanlainen käyttölogiikka ja sama määrä toiminnallisuuksia, kuin 1100-mallissa.

2. Olisiko Nokian johtoryhmässä nyt sellainen tilanne, että "vallassa" ovat nimenomaan tukitoimintojen (rahoitus, laki, HR jne.) edustajat? Ja ydintoiminnan, erityisesti tuotekehityksen ja insinööripuolen edustajat ovat "oppositiossa"?

... ja logistiikka ja tuotanto. Mutta ei ihmisiä jotka näkevät sen mitä asiakkaat haluavat.

3. Kun kyse on vähänkään rikkaammasta sisällöstä, ei enää saadakaan niin hyvää jälkeä aikaan. Yksi Nokian sisältöliiketoimintaa yhdistävä asia on se, että Nokia pyrkii luomaan kaiken sisältönsä itse - käyttöjärjestelmät (Symbianit, Meegot) ja palvelut (Ovi). Ja sitä se ei ainakaan Symbian Gurun blogin mukaan tee hyvin. Ja olisihan se jumankauta aikamoinen ihme, jos Nokia olisi tällainen omnipotent toimija, joka pystyisi luomaan kaiken in-house.

Aakke kirjoitti...

"Olisiko Nokian johtoryhmässä nyt sellainen tilanne, että "vallassa" ovat nimenomaan tukitoimintojen (rahoitus, laki, HR jne.) edustajat? Ja ydintoiminnan, erityisesti tuotekehityksen ja insinööripuolen edustajat ovat "oppositiossa"?"

Tämä perustuu nimenomaan uskomukseeni, jossa tietyn alan ihmiset keräävät saman alan ihmisiä ympärilleen. Koska Kallasvuo on Nokian laki- ja rahoituspuolella työskennellyt lakimies, uskoisin hänen tulevan toimeen parhaiten ja kuuntelevan eniten taustaltaan kaltaisiaan johtoryhmän jäseniä - ydinliiketoiminnan kustannuksella.

Se, että tukitoimintojen edustajat johtavat mitä tahansa firmaa, ei toimi kauan. Nyt edellisen johtoryhmän potkaisema vauhti alkaa hiipua.

---

Itse sijoittaisin Nokiaan vasta, kun seuraavat ehdot täyttyvät:

1. Johtoryhmän enemmistö on taustaltaan Nokian ydintoimintoihin keskittyneitä henkilöitä. Tämä edellyttää henkilövaihdoksia johtoryhmässä. Ulkopuolisen on luonnollisesti vaikea arvioida henkilöiden sopivuutta, mutta reilun enemmistön (yli 60%) olisi oltava insinööritaustaisia. Toimitusjohtajan ja hänen lähimpien henkilöiden ei tulisi olla tukitoimintojen edustajia.

2. Nokia tekee yhteistyösopimuksen käyttöjärjestelmä- ja sisältöpuolella Googlen kanssa. Tästäkin huolimatta Nokia voi mielestäni edelleen tehdä bisnestä sisällöillä. Navteq-navigointi, Ovi Store (rajoitettuna) ja vaikkapa Intiaa varten suunniteltu Life Tools voidaan integroida osaksi Nokialaisiin asennettavaa Android-käyttöjärjestelmää. Tehdessään sopimuksen Googlen kanssa Nokian on varmistuttava, että Google korostaa sen Nokian sisältötuotteita Androidissa.

Käyttiksestä: mitä väliä sillä on, onko se Android vai Meego? Käsittääkseni Nokia saisi varmasti toimivan ja aidosti suositun käyttiksen Googlelta, mutta uhoaa edelleen "näyttävänsä Meegolla". Ei jumalauta!

// Ja ehkä kaikista tärkeimpänä: //

3. Nokia palaa "juurilleen" eli keskittyy puhelinlaitteiden (=hardwaren) massatuotantoon ja massajakeluun - sekä halpamalleissa ETTÄ älypuhelimissa. Tuotantotalous, logistiikka, hankintatoimi yms. kuluttajille näkymättömät toiminnot maksimitasolle, kuten vanhaan hyvään aikaan! Niiden avulla Nokia nykyisenkin paikkansa markkinoilla valtasi.

Jukka kirjoitti...

Sanoisin kuin lasten leikissä että "kuumeneen kuumenee".

Mutta myöhässä Nokia on nyt liikenteessä. Hyvin myöhässä.

Valkea kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Valkea kirjoitti...

Off-topic.

Mukava perhepainotteinen video säestyksellä:

http://www.youtube.com/watch?v=cm2YyVZBL8U

Aakke kirjoitti...

Taloussanomat: "Googlen oma puhelin jäi kertakokeiluksi"
http://www.taloussanomat.fi/talous/2010/07/06/googlen-oma-puhelin-jai-kertakokeiluksi/20109358/133

Näyttää homma toimivan myös toisinpäin. Googlesta ei ole laitevalmistajaksi/jakelijaksi/myyjäksi. Tietty HTC:hän Googlen Nexusta on valmistanut, ei siis Google.

Tässä pitää siis huomata, että Google ei YKSIN pysty tulemaan Nokian "reviirille". HTC:n tai muun valmistajan avulla kylläkin.

Valkea kirjoitti...

Aakke, käy katsomassa seuraavaa sivua. Laita oikealla olevat säätimet oikeaan laitaan:

http://www.michaelbach.de/ot/geom_KitaokaBulge/index.html

Kaikille, joiden näkö on kunnossa, shakkiruudut näyttävät pullistuvan. Viivoittimella tai paperilla voi tarkistaa viivojen olevan suoria. Miksi näin käy, emmekä näe todellisuutta sellaisena kuin se on? Aivot prosessoivat ja
muuttavat (top down information) silmien välittämän raakainformaation
(bottom up information) aivojen eri lohkoissa, joilla on eri tehtäviä.
Näkemämme asiat syntyvät niiden yhteistyön tuloksena. Jos osa näistä
lohkoista vaurioituu, ihminen voi esimerkiksi nähdä ihmisten hahmot ja
ääriviivat selvästi, mutta pää ja kaikki muut pinnat näyttävät joko sileiltä tai
epäselviltä ja sotkuisilta. Ketään henkilöä ei voi tunnistaa. Lohkot korostavat joitakin eroja ja kontrasteja, luovat
kolmiulotteisuusefektejä, painottavat tiettyjä asioita toisten kustannuksella
jne., ja tämä luo mm. edellä nähdyn illuusion.

Vastaavalla tavalla aivojen täytyy käyttää automaattisten taipumusten tuottamaa todellisuutta yksinkertaistavaa heuristista "oikotie" prosessointia,
joka säästää aivojen rajallista kapasiteettia. Tämä voidaan syrjäyttää
tahdonalaisesti tietoisella loogisella päättelyllä, mutta ns. ankkuriefektin takia
se korjaa heuristiikan useimmiten vain osittain. Periaatteessa tietoinen päättely erotetaan heuristisista prosesseista, mutta jos olemme tarkkoja
kaikki psykologia ja kaikki aivojen toiminta on heuristista.

Yksi näistä heuristisista oikoteistä on attribution error, jonka yhdessä ilmenemismuodossa mitä tahansa joku tai jotkut henkilöt tekevät kuuluu heidän ominaisuuksiinsa ja johtuu heistä, ei heidän ajallisesta, paikallisesta,
sosiaalisesta, organisatorisesta tms. kontekstista. Tämä on hyödyllinen heuristiikka arvioitaessa nopeasti henkilöitä ja tilanteita. Ei ole esim. väliä tietää nopeassa tilanteessa johtuuko henkilön yllättävä uhkaava toiminta
siitä, että hän on hullu, hän yrittää kostaa jotakin, hänet on pakotettu
tekemään niin, hän on jonkin vihamielisyyteen kehottavan organisaation jäsen, hänen sosiaalinen ryhmänsä ja vanhempansa kannustavat tällaiseen
käytökseen, siitä että hän on aggressiivinen dominoija tms. Vaikka ei saisi koskaan tietää, mistä henkilön käytös johtui, riittää että tietää tähän
henkilöön/ hänen ominaisuuksiinsa liittyvän tällaisen uhkan ja että se voi
konkretisoitua jossain vaiheessa tulevaisuudessa.

Samalla heuristiikalla on automaattisesti taipumus ajatella, että kun Nokialla
menee huonosti, se johtuu esim. Nokian insinööreistä, eikä mistään muusta. Periaatteessa se on mahdollista, mutta analysoitaessa tilannetta
tarkemmin, Nokian aikaisempaa menestyksellistä historiaa (Pitkä johtava asema kännykkävalmistajana halpapuhelimista kalleimpiin älypuhelimiin),
verrattaessa muihin liikaa kasvaneisiin suurimpiin organisaatioihin,
sovellettaessa sosiaalipsykologiaa ja organisaatioteoriaa jne., kaikki viittaa
vahvasti siihen, että Nokian organisaatio on kasvanut liian suureksi, hierarkiseksi ja kompleksiseksi, ja tästä seuraavat nyt havaittavat ongelmat,
kuten Jukka ja minä olemme todenneet.

Aakke kirjoitti...

Valkea, ymmärrän mitä tarkoitat. Entäpä Ockhamin partaveitsi? Yksinkertaisin selitys on se oikea.

Onhan tietysti "älyllisesti helppoa" panna Nokian vaikeudet tämän miehen ja hänen lähipiirinsä syyksi: http://yle.fi/ecepic/archive/00327/nokia_kallasvuo_ong_327144b.jpg

Väittäisin kuitenkin vielä, että jos CEO:na on rahoituspuolella työskennellyt lakimies, niin hänen toimintapiiriinsä (=laki, rahoitus) kuuluvat asiat saavat yrityksessä prioriteettiaseman ja parhaat resurssit. Huomio siirtyy pois ydintoiminnasta.

Kuitenkin Nokian ongelmat ovat realisoituneet juuri Kallasvuon aikana. Tämä ei tietysti vielä sulje pois "complex business model" -teoriaa, koska se on myös ajankulusta riippuvainen. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kompleksimmaksi Nokia muuttuu ja lopulta kasvavasta kompleksisuudesta saavutettava rajahyöty muuttuu negatiiviseksi ja market responsiveness laskee. Niinkö se meni?

Valkea kirjoitti...

Aakke: "Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kompleksimmaksi Nokia muuttuu ja lopulta kasvavasta kompleksisuudesta saavutettava rajahyöty muuttuu negatiiviseksi ja market responsiveness laskee. Niinkö se meni?"

- Niin, mutta tässä on eroteltava eri tekijöitä. Nokian organisaatio ei enää muutu rakenteiden ja koon kasvun yhteisvaikutuksena monimutkaisemmaksi, mutta organisaation de facto kompleksisuus kasvaa silti ajan myötä siinä työskenteleville. Miksi? Muutetaan Nokian alkuaikojen pienen, sosiaalisesti tiiviin ja läheisen elektroniikkayksikön kehitystä nykyiseen kännykänvalmistajakokoonsa. Parannetaan sitä siten, että kuvitellaan kaikkien nykyisten Nokian työntekijöiden olleen aiemmin läheisissä ja tiiviissä hutteriittiorganisaatioissa, joista on sitten yhtäkkiä koottu suuri, hierarkinen, etäinen ja kompleksinen nykyorganisaatio. Työntekijät ovat hyviä ihmisiä ja yrittävät parhaansa mukaan pitää yllä aiempia läheisiä sosiaalisia suhteita ja luottamusta; rikasta ja monipuolista kommunikointia ja tiedonvaihtoa; ja tarkkaa työyhteisön tuntemusta. Tämä pitää yllä osaa aiemmasta, mutta koko ajan vähentyvästi. Nyt heidän työskentelyynsä vaikuttaa yhtäkkiä paljon suurempi määrä kanssatyöntekijöitä, organisaatiorakenteita ja monenlaisia johtajia, ja näiden tekemiset; tavoitteet; käskyt; ohjeistukset; hierarkiset vaatimukset ja normit; standardisoinnit (myös ei-tekniset); jne. Entisille läheisille suhteille kanssatyöntekijöihin ei ole enää aikaa ja mahdollisuuksia. Suhteet ja kommunikaatio muuttuvat ohuemmiksi ja niitä on enemmän. Asiat alkavat tapahtua ympärillä yllättävästi ja ennustamattomasti. Erilaisia vaatimuksia tulee niin paljon, että niitä ei voi mitenkään kaikkia toteuttaa ja koordinoida, joten on alettava noudattamaan yksinkertaistavia yleisohjeita suhteessa niihin. Olipa työntekijä kuinka luova, kekseliäs ja tuottoisa tahansa, hänen ponnistuksensa useimmiten joko jauhautuvat ja katoavat suuren organisaation läpi kulkiessaan kuin mustaan aukkoon tai niistä jää jäljelle vain mutatoitunut vähäinen jäännös. Hierarkinen ihmissuhderuletti vaatii uutta ajan ja energian panostusta hierarkisen aseman ylläpitämiseen ja statuksen nostamiseen. Työntekijät muodostavat hierarkiastatusreviirejä (vrt. vastakohtana tuottoisat ja tehokkaat hutteriittireviirit), jotka eivät pelkästään kuluta resursseja tuottavalta toiminnalta, vaan myös pyrkivät aktiivisesti ehkäisemään muiden menestystä ja toimintaa. Organisaatiossa tapahtuu muutoksia, työntekijöitä lähtee; uusia tuntemattomia tulee tilalle; johtajat muuttuvat; ihmisiä siirretään osastosta ja tehtävästä toiseen; vanhoja osastoja lakkautetaan ja uusia perustetaan; ohjeistukset, tavoitteet ja standardit muuttuvat; jne. Nämä pahentavat edelläolevia asioita. Jne.

Suuri, hierarkinen ja kompleksinen organisaatio voi siis jonkun aikaa säilyttää osan aiemmasta tehokkuudestaan, energisyydeestään ja luovuudestaan, mutta ajan kuluessa se syö niitä yhä vähemmäksi, niin kauan kuin organisaatio on se mikä se on. On melko merkityksetöntä kenen alaisuudessa romahdus tässä tilanteessa tapahtuu. Kallasvuota voidaan mielestäni "syyttää" lähinnä siitä, että hän ei tiedä mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä, ts. hänelle voidaan esittää aiheellisia vaatimuksia tarvittavasta osaamisesta, jota hänellä ei ole. Työntekijävähennykset voivat helpottaa tilannetta väliaikaisesti jonkin verran, mutta ne eivät poista perusongelmaa.

Jukka kirjoitti...

Aakke: "Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kompleksimmaksi Nokia muuttuu ja lopulta kasvavasta kompleksisuudesta saavutettava rajahyöty muuttuu negatiiviseksi ja market responsiveness laskee. Niinkö se meni?"

Niin minä sen käsitän.

Tietysti ihmisyhteisön kehitys on ollut paljolti juuri kehitystä yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan.

Yksityisomaisuuden normi ja maatalous kehittyivät rinta rinnan ja antoivat tilaa monimutkaisemmalle, suuremmalle ja hierarkkiselle yhteiskunnalle. Yksityisomaisuus korvasi ruuanjaon normin, tasa-arvon normin ja maatalous korvasi metsästyksen.

Jo paljon ennen maatalousyhteiskuntaa syntyi markkinat, jotka aluksi perustuivat siihen että esimerkiksi kukin bushmannimies tuunsi muutaman muiden heimojen bushmannin ja harjoiitti vastavuoroisuuteen perustuvaa kauppaa tämän kanssa.

Maailmanuskonnot loivat pohjaa univeraalimmalle yhteistyölle. Syntyi laajoja markki-alueita ja laajoja valtioita, joiden sisällä oli helpompi käydä kauppaa kuin valtion rajojen yli.

Syntyi laajoja yrityksiä.

Nokiahan on onnistuneesti hyödyntänyt suuruuden ekonomiaa, mutta kun matkapuhelimet muuttuvat älypuhelimiksi, jokin on "murtunut" eikä Nokia enää kykenekään hyödyntämään suuruuttaan ja kompleksista rakennettaan ja kompleksista ansaintalogiikkaansa.

Myöhempi tutkimus osoittaa tarkemmin mihin Nokian romahdus on perustunut. Innovaation puutteeseen, liian monimutkaiseen
ansaintalogiikkaan, yrityskulttuuriin, huonoon johtamiseen,...

Jukka kirjoitti...

Olen samaa mieltä Valkean kanssa siitä, että kompleksisuus ei enää ehkä kasva, mutta en ehkä syistä.

Nokian olisi kai palattava perusosaamiseensa, jos haluaisi vielä menestyä. Jonkinlainen todella radikaali leikkaus johdossa ja esikunnissa tarvitaan. Mutta en osaa oikein sanoa, miten se voisi onnistua.

Nokian olisi löydettävä uudenlainen ansaintalogiikka, mistä Aakke onkin puhunut.

Valkea kirjoitti...

Vastaan illalla.

Aakke kirjoitti...

Tietysti Nokia on vielä johtava toimija monellakin mittarilla mitattuna. Kuitenkin viimeaikojen lasku on ollut kohtuuttoman jyrkkää.

Nokian ensimmäisen portaan asiakkaita ovat operaattorit ja kaupat. Ei niinkään kuluttajat, jotka ovat toisen portaan asiakkaita. Olisiko sitten niin, että ensimmäisen portaan asiakkaat saavat paremman katteen ei-Nokialaisista puhelimista? Ovatko muut valmistajat siis kuroneet umpeen Nokian tuotanto/jakelu-ylivoiman kaikessa hiljaisuudessa?

Tämä voisi pitää paikkansa sen suhteen, että ensimmäisen portaan myyntihinnat eivät juuri näy julkisuudessa. Ne saattavat olla jopa liikesalaisuuksia.

Nokian romahduksen syistä tunnutaan olevan montaa mieltä. Koska näkyvää syytä ei tunnu löytyvän, voisiko syy olla näkymätön? Eli Nokia on menettänyt hintakilpailukykynsä ensimmäisen portaan asiakkaiden silmissä?

Ajan myötä esim. Nokian tuotannossa ja jakelussa työskennelleitä on siirtynyt kilpailijoiden palvelukseen, ja nämä ovat sitten saaneet selville Nokian "salaisuudet", ja kuroneet välimatkan umpeen?

Valkea kirjoitti...

Luin ennen edellistä kommenttia ex-Nokia "fanien" kirjoituksia. Selvästi he ovat ns. keksijöitä (innovators) ja aikaisia omaksujia (early adopters).

Seuraavasta täytyy suodattaa liiallista liberaalia vääristymää:

http://en.wikipedia.org/wiki/Diffusion_of_innovations

Ex-Nokia faneilla on yhteyksiä Nokian insinööreihin ja muihin työntekijöihin. Teksteistä kävi ilmi mm. seuraavaa:

- Nokian insinöörit ovat turhautuneita, koska heidän ei anneta valmistaa haluamiaan parempilaatuisia, uudistavampia ja tehokkaampia kännyköitä (Ei vastavuoroista kommunikointia ylimmän johdon kanssa?).

- Nokian ylin johto on halvaantunut ja keskitason työntekijät säntäilevät päättömästi ja reaktiivisesti paikasta toiseen. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista suunnittelutyötä ei tehdä. Toisaalta reagoidaan hallitsemattomasti ja hätäisesti ulkoisiin ärsykkeisiin, ja toisaalta hierarkiavaltaryhmät pitävät sitkeästi ja asiakkaista välittämättä kiinni epäonnistuneista projekteista.

- Nokia tekee kännykkämalleja liian nopeasti ja paljon, ja niitä ei ehditä suunnittelemaan kunnolla. Nokialla on lukuisia älypuhelinmalleja. Applella on älypuhelimia vain yksi kappale, mutta se voittaa myynnissä kaikkien Nokian älypuhelinten yhteenlasketun myynnin. Esim. Nokia N97 kakkosversiota suunniteltiin n. 2 kk (vajaa kolme kuukautta väliä ykkös ja kakkosversion julkaisun välillä). Niinpä siinä oli paljon vikoja ja kirjoittajat pitivät sitä Nokian surkeimpana puhelimena.

- Nokia säästää lopputuotteiden materiaaleissa, prosessoreissa ja muussa elektroniikassa verrattuna insinöörien messuilla esittelemiin tehokkaampiin ja parempiin prototyyppeihin, ja yrittää markkinoinnissaan välttää kertomasta näihin liittyviä tietoja. ex-Nokia fanit kuitenkin löytävät haluamansa tiedot ja havaitsevat erot verratessaan tuotteita. Heiltä tieto leviää muille.

- Nokia yrittää tehdä puhelimia, joissa on paljon ominaisuuksia, jotka miellyttävät kaikkia, ja tämä johtaa keskinkertaisuuteen ja kompromisseihin. ex-Nokia fanit haluavat puhelimia, jotka ovat joissain asioissa parhaita, ja muilla ominaisuuksilla ei ole niin väliä.

Jatkuu ...

Valkea kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Valkea kirjoitti...

Osa 2.

Tästä esimerkkinä se, että eniten Nokialta haluttiin vähintään samantasoisia verkkopalveluja ja ohjelmistoja kuin Applen iphonissa on. Siksi Nokiaa kehotettiin ottamaan Android käyttöön. Itse iphone on ominaisuuksiltaan huonompi kuin Nokian parhaat älypuhelimet. Toiseksi vaadittiin luotettavuutta ja toimivuutta, joka oli heikentynyt viime aikoina nopeasti sekä raudan, että ohjelmistojen osalta. Yhdessä tämän kanssa Nokian kännyköiltä vaadittiin enemmän suoritustehoa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Nokian älypuhelimien 256mb välimuisti ei riittänyt enää esim. ex-Nokia fanin kuuden samanaikaisen ohjelman käyttöön. Nexus Onen 512mb ja Samsungin uusimman 1gb välimuistit ovat tehokkaampia, vaikka puhelimet ovat muuten ominaisuuksiltaan huonompia. On turha kysyä miksi pitäisi käyttää samanaikaisesti kuutta tai enempää ohjelmaa. Tärkeintä on psykologisesti tyydyttävä tieto suuresta/ suurimmasta tehokkuudesta ja sen mahdollistama vapaamuotoinen ohjelmistojen käyttö. Materiaalisäästösyiden lisäksi Nokia haluaa välimuistivalinnoillaan todennäköisesti pidentää akun käyttöaikaa. Tässä Nokian olisi kaikkein helpointa vastata kilpailijoiden haasteeseen. Se voisi helposti tehdä älypuhelimiinsa välimuistivaihtoehdot, joista asiakas voisi valita haluamansa välimuistitehon, tietoisena kunkin vaihtoehdon suorituskyvystä ja vaikutuksesta akun käyttöaikaan, ja asiakas voisi halutessaan myös myöhemmin lisätä välimuistitehoa sitä vaihtamalla.

Samaan järjettömään materiaalisäästöön kuuluu pitkäaikaisen keskusmuistin vähäinen määrä, johon käyttäjät olivat tyytymättömiä. Tämä tilanne olisi melkein yhtä helppoa korjata kuin välimuistitilanne.

- Nokian sisälle on syntynyt Ovea ja Meegoa tuottava ja kannattava ryhmä, jolla on paljon valtaa Nokian sisällä, ja sen takia näistä ei voida ongelmista huolimatta luopua.

- Nämä tiedot sopivat hyvin yhteen jo useampi vuosi sitten eräältä Nokian kännykkäverkkolaitteiden ohjelmoijalta saatujen tietojen kanssa. Heidän piti kulujen vähentämiseksi tehdä ohjelmistot niin nopeasti ja hätäisesti, että minkäänlaiseen todelliseen testaukseen ei jäänyt aikaa. Näin tehtiin esim. laajoissa Turkin kännykkäverkkojen toimituksissa. Ohjelmistot toimivat, jos sattuivat toimimaan.

- Kehitysmaissa, joissa myydään paljon Nokian halpakännyköitä, tieto Nokian ongelmista leviää hitaammin kuin muualle, mutta se leviää sinnekin. Vaikka kehitysmaiden asiakkaat ostavat halpoja kännyköitä, he ostavat niitä osittain Nokian parempien mallien statuksen perusteella. Jos se laskee alas, Nokia menettää myös halpapuhelinmarkkinat.

Jne.

Edellä mainitut sopivat pääsääntöisesti hyvin yhteen liian suurten, hierarkisten ja kompleksisten organisaatioiden tyypillisten ongelmien kanssa.

Jukka kirjoitti...

Hyvä analyysi, Valkea.

Tässä pelaa tietysti nyt kuitenkin paljolti mu kuin tekniikka ja järki - psykologia ja mielikuvat - iPhone mielletään seksikkääksi.

Toisaalta Nokia Ovi on niin raskaasti epäonnistunut että ei mitään tolkkua.

En itse asiassa osaa itse sanoa tekniikasta paljoakaan. Mikä on Nokian puhelimien ja käyttöjärjestelmien laatu iPhoneen verrattuna.

Mutta puhelin muodostuu itse a) puhelimesta, b) palveluista, c) sovelluksista, d) käyttömukaavuudesta, e) mielikuvasta ja vaikka Nokia olisi kuinka hyvä tekemään puhelimia se missaa kaikki nuo b) - e).

Aakke kirjoitti...

Varsin perusteellinen kertomus, Valkea. Kiitos siitä.

En tuossa ymmärrä mitä järkeä on repiä kustannussäästöjä älypuhelimen suorituskykyyn vaikuttavista osista. Sehän on sama asia kuin että yrittäisi juosta kovempaa (=tehdä tehokkaampia puhelimia), mutta saman aikaa sitoisi omia jalkojaan narulla. Ehkäpä Nokialla on ongelmia kustannuspuolella. Asiassa, jossa se ennen oli ykkönen.

Sitten Nokialla on käsittämättömiä "yhden tuotteen projekteja". Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Nokian netbook, miniläppäri. Hyvä tuotelinjan laajentumisyritys sinäänsä, mutta olisiko netbook-projektin resurssit voitu käyttää kännykkäpuolella tuottavammin?

Myös maininta Ovi- ja Meego-ryhmittymistä vaikuttaa todelta. Jollain tapaa kyseiset projektit vaikuttavatkin siltä, että kyse on jonkinlaisesta rent seekingistä Nokian sisällä. Muutenkin voisin nähdä, että Ovi ja Meego ovat kova sana Nokian sisällä, mutta ei muualla.

"- Nokian insinöörit ovat turhautuneita, koska heidän ei anneta valmistaa haluamiaan parempilaatuisia, uudistavampia ja tehokkaampia kännyköitä (Ei vastavuoroista kommunikointia ylimmän johdon kanssa?)."

Tukisiko tämä väitettäni, jossa Nokian johtoryhmä on ei-insinöörien hallussa? Nokian johto "no habla engineering"?

"Toisaalta reagoidaan hallitsemattomasti ja hätäisesti ulkoisiin ärsykkeisiin,"

Onko tästä esimerkkiä?

Valkea kirjoitti...

Jukka:" Mutta puhelin muodostuu itse a) puhelimesta, b) palveluista, c) sovelluksista, d) käyttömukaavuudesta, e) mielikuvasta ja vaikka Nokia olisi kuinka hyvä tekemään puhelimia se missaa kaikki nuo b) - e)."

- Näinhän se on.

Aakke: "Ehkäpä Nokialla on ongelmia kustannuspuolella. Asiassa, jossa se ennen oli ykkönen."

- Yksi vaikuttava tekijä kulujen lisääntymisessä on juuri byrokratisoitumisen monet erilaiset kustannukset, esim. turhien keski- ja ylätason johtajien määrä.

"Sitten Nokialla on käsittämättömiä "yhden tuotteen projekteja". Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Nokian netbook, miniläppäri."

- Nokia yrittää hallita liian suurta alojen kirjoa (koko laaja kännykköjen kirjo, tietoliikenneverkostot, ohjelmistot, palvelut, tietokoneet miniläppäreistä kannettaviin jne.), ja kun suunnitteluun ei sitten jää tarpeeksi aikaa ja resursseja, syntyy ongelmia. Kilpailijat keskittävät osaamisensa, resurssinsa, aikansa ja energiansa valikoituihin ja lukumäärältään selvästi vähäisempiin tuotteisiin.

"Tukisiko tämä väitettäni, jossa Nokian johtoryhmä on ei-insinöörien hallussa? Nokian johto "no habla engineering"?"

- Se on todennäköisesti yksi vaikuttava tekijä. Liian suurella ja kompleksisella organisaatiolla on kuitenkin taipumus katkaista vastavuoroinen kommunikointi myös niiden väliltä, jotka aikaisemmin siihen kykenivät tai joilla on kaikki siihen tarvittavat ominaisuudet.

"Onko tästä esimerkkiä?"

- Räikein viimeaikainen esimerkki on tietysti tuo N97 kakkosversio, mutta kyse vakaasti toistuvasta ilmiöstä. Esim. Nokia oli pitkään byrokraattisesti sitä mieltä, että taitettavia kännykkämalleja ei tarvita, vaikka kaikki tiesivät, että asiakkaat haluavat juuri niitä. Kun sitten kilpailijat menestyivät taitettavia kännykköjä tuottamalla, Nokian oli lopulta pakko alkaa hätäisesti ja nopeasti tuottamaan taitettavia kännyköitä. Nokia ei pelkästään joutunut tuottamaan uusia taitettavia malleja liian nopeasti, vaan sille jäi aikaisempien monenlaisten veneteltävien, yksimuotoisten ja väänneltävien "kännykkähalkojen" seurauksena liian monta tuotelinjaa kehiteltäväksi ja paranneltavaksi.

Jukka kirjoitti...

Aakke:

Tukisiko tämä väitettäni, jossa Nokian johtoryhmä on ei-insinöörien hallussa? Nokian johto "no habla engineering"?

"Toisaalta reagoidaan hallitsemattomasti ja hätäisesti ulkoisiin ärsykkeisiin,"

Onko tästä esimerkkiä?


Esittämäsi kysymys on mielenkiintoinen.

Olen ollut kolme vuotta pois Nokialta. En osaa sanoa, mutta voisi yrittää selvittää.

Joskushan puhuttiin että Nokia on liikaa insinööriyritys eikä ymmärrä muita asioita kuin teknisen laadun.