On oikeastaan outoa, että darwinisteja ei enempää kiinnosta se, että darwinilaisia periaatteita käytetään yhä enemmän ja enemmän taloustieteessä ja antropologiassa. Väärin sammutettu. Väärin sovellettu.
London School of Economicsin tutkija sosiologi Satoshi Kanazawa on monelle darwnistille se hyvä yhteiskuntatieteilijä. Artikkelissaan Social sciences are branches of biology hän kirjoitti:
Since biology is the study of living organisms, their behaviour and social systems, and since humans are living organisms, it is possible to suggest that social sciences (the study of human behaviour and social systems) are branches of biology and all social scientific theories should be consistent with known biological principles. To claim otherwise and to establish a separate science only for humans might be analogous to the establishment of hydrogenology, the study of hydrogen separate from and inconsistent with the rest of physics.
Evolutionary psychology is the application of evolutionary biology to humans, and provides the most general (panspecific) explanations of human behaviour, cognitions, emotions and human social systems. Evolutionary psychology's recognition that humans are animals can explain some otherwise perplexing empirical puzzles in social sciences, such as why there is a wage penalty for motherhood but a wage reward for fatherhood, and why boys produce a greater wage reward for fathers than do girls. The General Social Survey data illustrate the evolutionary psychological argument that reproductive success is important for both men's and women's happiness, but money is only important for men's.
Ihminen ei tietenkään ole Tyhjä Taulu - on turha haaskata aikaa siihen keskusteluun. Osa normeista - kuten insestitabu - selittyy suurelta osin sillä, että ihmisellä on myötäsyntyinen vaisto välttää insestiä. Siksi biologian ymmärtäminen on hyvin oleellista myös sosiologeille, jotka tutkivat esimerkiksi normeja.
Mutta koska Biologiseen Ihmisluontoon kuuluu oleellisena osana imitointi eli sosiaalinen oppiminen ja normien sisäistäminen, ihminen voi sisäistää melkein millaisia tahansa normeja.
Siksi sosiologia, taloustiede ja antropologia ovat tavallaan erillisiä biologiasta: se seikka, miksi tietyssä yhteiskunnassa vallitsee juuri tietynlaiset normit ei ole biologian piiriin kuuluva asia. Sen sijaan se seikka, miten ihminen oppii normeja, on pitkälti biologinen tai evoluutiopsykologinen ilmiö.
Sen seikan, miksi tietyssä yhteiskunnassa vallitsee juuri tietynlaiset normit, ja miksi tietyt normit ja instituutiot menestyvät ja leviävät maailmassa, kuuluu evolutiivisen yhteiskuntatieteen piiriin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Tieteissä on vaikeaa tehdä kategoriajakoa, ja määritellä mikä on minkäkin alan subset.
Käyttäytymistieteet voisivat periaatteessa olla neurologiasta/aivokemiasta johdettuja. Aivot säätelevät käyttäytymistä, henceworth käyttäytymistiede on johdannainen neurologiasta/aivokemiasta.
Kyse on siitä miten pitkälle halutaan ketju nähdä.
Käyttäytymistä säätelee kuitenkin myös ihmisten välinen dynamiikka eikä pelkästään se mikä ihmisten aivoissa tapahtuu.
Luen juuri B. Travenia, joka on kuvannut kirjoissaan Meksikoa. Meksikon yhteiskunnassa vallitsee syvä korrputio ja täydellinen mielivalta.
Meksikolainen kulttuuri on alhaisen luottamuksen kulttuuri ja meksikolaiset perustavat harvoin Kaliforniaan muuttaessaankaan mitään etnisiä instituutioita paitsi ehkä rikollisjärjestöjä.
Päinvastaisia ovat esimerkiksi Intian tamilit ja Fidji-saarten asukkaat.
Tällaisten ilmiöiden selitykseksi ei riitä psykologia eikä kognitiotiede vaan pikemmin peliteoria tms. Köyhyys ei selitä luottamuspulaa tai väkivallan kulttuuri.
Kulttuuri on paljolti "path dependent" eli historia painaa. Toisaalta esimerkiksi jossain Meksikon alueilla - olikohan Oaxaca-nimisen joen laaksossa - on havaittu että väkivaltaisuus vaihtelee kylästä toiseen hyvin voimakkaasti vaikka kylät pintapuolisesti tarkastellen ovat varsin samanlaisia.
"Käyttäytymistä säätelee kuitenkin myös ihmisten välinen dynamiikka eikä pelkästään se mikä ihmisten aivoissa tapahtuu."
Dynamiikka vaikuttaa aivoihin, täten siis neurologiaan/aivokemiaan. KAIKELLA on fyysinen/fysiologinen pohja. Ilman neurologiaa/aivokemiaa mitä tuo "dynamiikka" on? Vastaus: Ei mitään, pelkkää ilmaa. Ei edes sitäkään. Peliteoria ei selitä ilmiöiden fysiologista pohjaa.
Kaikissa "ihmistieteissä" - psykologia, sosiologia, käyttäytymistieteet, taloustiede jne. - tullaan saavuttamaan merkittäviä läpimurtoja ja kumoamaan vanhoja tutkimuksia, kun kehitetään halvempia, tarkempia, reaaliaikaisempia ja syvääluotaavampia tekniikoita aivojen tutkimiseen.
Arvostan aivotutkimusta ja muuta psykologista tutkimusta.
Olen nimenomaan kiinnostunut taloustieteestä aluksi behavioristisen taloustieteen kautta. mutta ei taloustiede ole pelkkää psykologiaa.
Täytyy tietysti sanoa että ei väite joka on postauksen otsikossa ole mitään minkä voi todistaa oikeaksi tai vääräksi.
Kyseessä on ehkä enemmän filosofinen tai metodologinen kysymys kuin väite joka on Poperin mielessä falsifioitavissa.
Lähetä kommentti