Misään muussa kuin yhtenäiskulttuurissa ei mikään meemi (normi, hokema) voisi levitä niin nopeasti kuin
m = yhtenäiskulttuuri on paha asia
levisi suomalaisen sivistyneistön keskuuteen. Normia ei välttämättä lausuta juuri tuossa muodossa. Saatetaan esimerkiksi sanoa että Puhtoista pohjoista lintukotoa ei enää ole eikä paluuta Impivaaraan.
Konformismi on vahva voima. Mikä tahansa normi - esimerkiksi
m2 = konformismi on typerää
- voi nopeastikin levitä konformismin kautta populaatioon saavutettuaan ensin muutaman korkean statuksen yksilön kannatuksen. Konformismin takia normi voi säilyä pitkäänkin senkin jälkeen kun rationaalinen tarkkailija on huomannut että normi ei johda tehokkaaseen tulokseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
En tiedä onko Seppo Simolan tapauksessa kyse siitä, että "yhtenäiskulttuuri on paha asia" ja kenen kohdalla siitä olisi kyse.
Ajatus on ennemminkin se joku universaali syrjimätön altruismi. Ja ajatus siitä, että vauraus on se default. Kun romanit on köyhiä, niin asia on helppo korjata poistamalla joku tietty "köyhyyden syy".
Voiko normi olla rationaalinen? Tai tehokas?
Tämän tyyppisissä pohdinnoissa on sellaisia ongelmia, että käsitteiden merkitys muuttuu kun niitä käytetään laajalti. Esimerkiksi sinun ja minun ja muutaman ihmisen kommentoinneissa abstraktioiden "konformismin" ja "yhtenäiskulttuurin" tarkastelu voi olla mielekästä ja informatiivista, mutta kun näitä käsitteitä esiintyy kielenkäytössä ja toiminnassa laajasti, esimerkiksi mainitsemiesi meemien sisällössä, niiden merkitys ei ole enää se, mikä se tällaisessa tarkastelussa on.
Esimerkiksi meemi "m" voi levitä yhtenäiskulttuurissa, mutta voimmeko nimetä kulttuuria "yhtenäiskulttuuriksi" enää sen jälkeen kun "m" on levinnyt siihen? Ainakaan se ei ole sama yhtenäiskulttuuri.
Tämä ongelma on toki relevantti vain, jos rajoitumme ajattelemaan, että meemit itseasiassa (suppeasti ymmärrettynä) rajoittuvat johonkin täysin pinnallisiin ilmiöön. Uskon, että näin on siinä mielessä, että monille monikulttuurisuus (liittyen meemiin "m") ei tarkoita itseasiassa muuta kuin sitä, että ihmiset pukeutuvat ja syövät eri tavoin ja kuuntelevat eri musiikkia. Se ei esimerkiksi kata sellaisia asioita kuin naisten oikeus äänestää, hankkia koulutus, tai työskennellä kodin ulkopuolella.
Paavo,
Kyllä normi voi ola tehokas.
Esimerkiksi normi "jos viljelet maata, tuotto on sinun yksityisomaisuuttasi" mahdollisti maanviljelyn ja paransi näin populaation elintarviketilannetta.
Ko. normi oli täysin ristiriidassa aiempien heimonormien kanssa jotka edellyttivät kaiken jakamista.
Minusta Suomessa on kyllä puhuttu paljon siitä, että yhtenäiskulttuuri on kuollut ja että se on hieno asia.
Tiedemies, olen samaa mieltä. Tuollaiset meemit m ovat usein pelkkiä hokemia tai materialisoituvat korkeintaan hyvin pintapuolisesti ihmisen omassa käyttäytymisessä puhetta lukuunottamatta.
Huoautus:
Tässä kirjoituksessa en ottanut itse mitään normatiivista kantaa itse yhtenäiskulttuuriin.
Minun puolestani ei tarvitse pelätä ainakaan, että tunkisin normatiivisuus-tulkintaa teksteihisi, sen verran olen niistä oppinut. Jos niin teen, niin pyrin esittämään selvästi miten ja miksi kuvittelen jonkin tekstin sisältävän normatiivisen viestin.
Löysin mielenkiintoisen Ruotsalaisen (syntyperältään kurdi) taloustieteilijän blogin, jossa käsitellään hieman samoja kysymyksiä kuin tässä blogissa.
http://super-economy.blogspot.com/
kts esim:
Ruotsalaisten konformismista
http://super-economy.blogspot.com/2010/05/what-swedish-public-thinks-about.html
Miten eräs Ruotsin merkittävimmistä "demari-intellektuelleista" suhtautui Pohjois-Koreaan 70-luvulla:
http://super-economy.blogspot.com/2010/06/north-korean-economic-history.html
Konservatiivien ja liberaalien eroista:
http://super-economy.blogspot.com/2010/06/mormons-in-america-live-longer-than.html
http://super-economy.blogspot.com/2010/05/conservatives-have-more-children-than.html
Tyypillistä taitaa myös olla se, että "yhteiskuntatieteelliset" tutkimukset joissa selitetään yhtenäiskulttuurin loppua ja lopun autuutta ovat ensi sijassa suomenkielisiä ja vain suomalaiselle yleisölle tarkoitettuja. Siis siinäkin mielessä osa yhtenäiskulttuuria.
Ainahan suomenruotsalaisuuteenkin on kuulunut tietynlainen ankkalammella irvailu ja kapinointi. Kapinointi ei ole tehnyt Donnerista yhtään sen vähempää suomenruotsalaista.
Yhtenäiskulttuuri on hankala aihe. Siihen liittyy sekä luottamusta että tunkkaisuutta. Sen käsitteleminen mustavalkoisesti ampuu kai yleensä ohi.
Off-topic.
Tämä kappale on omistettu kaikille niille, jotka asuvat helteillä rasvahikisissä asunnoissa. Huomatkaa, että viimeisissä kuvissa meri lähestyy:
http://www.youtube.com/watch?v=eaTzRvp8Pdw&feature=related
Lähetä kommentti