Dismal Science

Aakke kirjoitti kommentissaan: "Hyvää taloustieteiden kritiikkiä tarjoaa mm. Harvardin taloustieteiden professorin Stephen A. Marglinin kirja The Dismal Science: How Thinking Like an Economist Undermines Community. Löytyy Amazonista". Laitoin kirjan tilaukseen.

Kirjasta löytyy arvostelu HS:stä vuodelta 2009, jossa puhutaan myös Kansankokonaisuuden eräästä lempiaiheesta amisheista:

Harvard-professori: Taloustiede rapauttaa yhteisöjä

OLAVI KOISTINEN

Suomessakin näytetään jouluisin televisiossa elokuva Ihmeellinen elämä.

Se kertoo amerikkalaisen pikkukaupungin pankkiirista nimeltä George Bailey. Tämä pitää kaupunkia pystyssä myöntämällä asuntolainoja työtätekeville köyhille ja joutuu myöhemmin vaikeuksiin osin hyväntahtoisuuttaan.

Elokuva on vuodelta 1946. Joskus pankkiirit nähtiin tällaisinakin hahmoina - kivoina jouluelokuvan sankareina.

Jos maailma olisi elokuva, pankkiirit olisivat nyt yleisön silmissä sen ehdottomia konnia. Nykyisestä talouskriisistä syytetään nyt tiukasti finanssialan nerojen ahneutta ja taitamattomuutta.

Asuntolainoja myönnettiin vuosikausia aivan liian löysin perustein, eikä niihin sisältyviä riskejä ymmärretty tai haluttu myöntää.

Näin ei olisi käynyt, jos puikoissa olisi ollut fiktiivinen Bailey, sanoo Harvardin yliopiston taloustieteen professori Stephen Marglin.

"Hän tunsi asiakkaansa eikä myöntänyt lainaa, ellei ollut pirun varma, että tämä pystyy maksamaan sen takaisin."

Toisin toimivat 2000-luvun pankkiirit, jotka myönsivät lainoja kenelle tahansa, käärivät niitä yhteen arvopapereiksi ja myivät ne eteenpäin tehdäkseen pikavoittoja.

Henkilöhahmona Bailey saattaa olla siirappinen kärjistys. Marglin käyttää sitä kuitenkin mielellään ajankohtaisena esimerkkinä kuvaamaan sitä, mistä hänen uudessa kirjassaan on kysymys.

Viime vuonna ilmestynyt Dismal Science -teos kertoo, kuinka markkinatalous on vaurioittanut perinteisiä yhteisöjä tai jopa syrjäyttänyt ne.

Kirja on Marglinille tietynlainen elämäntyö. Siinä kiteytyvät ajatukset, joita kehitystaloustieteen saralla ansioitunut professori on pyöritellyt 1960-luvulta lähtien.

Hän vieraili tällöin Intiassa ja tutustui sikäläiseen perinteiseen elämäntapaan. "Se jätti lähtemättömän jäljen", Marglin kertoo.

Helsingin yliopiston filosofian laitos ja Helsingin kauppakorkeakoulu innostuivat kirjasta. Ne järjestivät maaliskuun alussa siitä seminaarin, ja tällöin Marglin vieraili Helsingissä luennoimassa.

Kirjassa kuvataan muun muassa entisaikojen barn raising -perinnettä. Kun joltakulta paloi navetta, naapurusto yhdisti voimansa ja rakensi talkoilla uuden navetan sille, jota epäonni oli kohdannut.

Tämä sitoi ihmisiä toisiinsa ja lukitti yhteisöä. Nykyisin vakuutusyhtiöt ovat syrjäyttäneet perinteen, mutta esimerkiksi kristillisissä Amish-yhteisöissä se elää vieläkin.

"Amish-yhteisön jäseniltä vakuutusten ottaminen on kielletty, koska heidän ymmärryksensä mukaan vakuutuksen ottajan ja vakuutusyhtiön välinen kaupallinen suhde rapauttaa yksilöiden välistä riippuvuutta", Marglin sanoo.

Hän korostaa, ettei ole modernisaation vastustaja, mutta sen haittapuolista pitäisi uskaltaa puhua.

Marglin ei kritisoi pelkästään markkinoita, vaan oikeastaan ennen kaikkea taloustieteitä. Hänen mukaansa ne "edesauttavat sellaisen maailman synnyttämistä, jossa yhteisöt joutuvat taistelemaan olemassaolostaan".

Tässä kohtaa taloustieteilijät parahtavat: älkää ampuko viestintuojaa! Me vain yritämme kuvata objektiivisesti, millainen maailma on.

Marglin kuitenkin vastaa tähän, että taloustieteet ovat muotoutuneet "todistelemaan sitä, että markkinat ovat hyödyllisiä ihmisille, sen sijaan että tavoitteena olisi selvittää, kuinka markkinat todellisuudessa toimivat".

Ne hyväksyvät kiistämättöminä tosiseikkoina lähtökohtia, jotka voisi myös kyseenalaistaa.

Kuten sen, että vapailla markkinoilla ihmiset kykenevät tekemään aina itselleen järkeviä päätöksiä. Onko tämä jotenkin todistettu? Entä jos ihmiset ovatkin eksyksissä ja käyttäytyvät itsetuhoisesti markkinaolosuhteissa?

Viittasin tähän artikkeliin aiemmin.