Intuitiivisesti on minusta selvää, että naiset ovat konformistisempia kuin miehet. Naiset muodostavat usein mielipiteitään kuunneltuaan jotain alfa-urosta jossain isossa salissa.
Suomalaiset naiset uudelleenkouluttavat itseään jatkuvasti oppien hyvin pureskeltuja totuuksia, kun sen sijaan miehet oppivat usein itsenäisesti työssään sen minkä nyt oppivat.
Konformismi - ihmisen lajityypillinen ominaisuuus
Konformismi tai normien sisäistäminen ei ole pelkästään hyvä eikä pelkästään huono asia. Normien sisäistäminen auttaa ihmisyhteisöä mm. koordinoimaan käyttäytymistään.
Peliteoreetikko Peyton Young toteaa:
The function of a social norm is to coordinate people’s expectations in interactions that possess multiple equilibria. Norms govern a wide range of phenomena, including property rights, contracts, bargains, forms of communication, and concepts of justice. Norms impose uniformity of behavior within a given social group, but often vary substantially among groups.
Koska normien rikkojia yleensä rangaistaan, synnynnäinen konformismi auttaa yksilöä välttämään normin rikkomisesta seuraavia rangaistuksia. Konformismi on todennäköisesti evoluution luoma sopeuma ympäristöön, jossa normin rikkojia rangaistaan.
Miehet ovat naisia harvemmin konformisteja ja kärsivät naisia paljon useammin rangaistuksia normin rikkomisesta.
Naisjohtaja konformistisena johtajana
Naisjohtaja on konformistisempi johtaja kuin miesjohtaja.
Tutkimusten mukaan naisjohtajasta pidetään keskimäärin enemmän kuin miesjohtajasta ja hän on ilmeisesti empaattisempi kuin miesjohtaja. Nainen sopii käsittääkseni keskimäärin hyvin vetämään organisaatiota, jossa toiminta noudattaa hyvin määriteltyä prosessia, eli tilanteessa, jossa ongelma on lähinnä se, miten kaikki saadaan toimimaan prosessin mukaisesti.
Sen sijaan tilanteessa jossa olemassaoloevat käytännöt ja liiketoimintamallit pitää kyseenalaistaa, mies on käsittäkseni keskimäärin parempi johtaja.
Tieteellistä evidenssiä naisten konformismista
Jarkko Pesonen antaa postauksessaan tukea intuitiiviselle käsitykselleni:
Charles Sheridan ja Richard King tekivät vuonna 1972 variaation Stanley Milgramin kokeesta, jossa käytettiin koiranpentuja oppilaina Milgramin kokeessa sähköiskuja näyttelevien ihmisten sijaan.
Sheridanin ja Kingin ohjaamassa kokeessa oppilaina oli koiranpentuja. Opettajat, yliopistossa psykologiaa opiskelevat 13 miestä ja 13 naista, näkivät pennun reaktion, kun se sai heidän antamansa, 15 voltin erissä voimistuvan sähköiskun. Aluksi koirat haukkuivat ja hyppivät, mutta lopulta ne vain vikisivät.
Opettajat hikoilivat ja ahdistuivat, monet itkivät. Miehistä kuusi kieltäytyi tappamasta koiraa. Kaikki naiset jatkoivat yhä voimakkaampien sähköiskujen antamista, kunnes koira kuoli.
Katso myös wikipedian lyhyt kuvaus asiasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Jotenkin näin se vaikuttaisi menevän.
Spearheadissa (1, 2) on käsitelty samaa ilmiötä talouden kannalta.
Asian pitäisi olla itsestään selvä, mutta kuten niin moni muukin asia, jonka pitäisi olla, se ei tänä päivänä sitä ole.
Eivät naiset käy sortajia tai vakavasti otettavia uhkia vastaan, jos se ei uhkaa heidän tai jälkikasvunsa fyysistä hyvinvointia eivätkä aina silloinkaan.
Tässä vielä hyvä kommentti Tupliksen linkittämistä kirjoituksista:
"As many thinkers on this site have offered, the Ruling Class and the government are putting women in (subservient) positions of authority due to their far-diminished capabilities of challenging the status quo. Ruling Class cares more about power than they do money or innovation, and will happily sacrifice innovation in favor of retaining their hold on power.
Feminism only changed the social status quo in society because the Ruling Class let them, and men (in general) didn’t fight it.
As women, in general, care more about consensus and stability they will happily support the status quo until the end of time. As long as they can occasionally get the high hard one from alphas and a nice salary to buy fabulous bags and shoes."
Lisäisin vielä, että systeemin nujertaminen vaatii laajan intellektuaalisen verkon rakentamista (josta tässä käsitelty aihe on yksi osa), johon on yhdistetty mahdollisimman monta lyöntiä systeemin akilleen kantapäihin.
Esimerkkejä lyönneistä systeemin akilleen kantapäihin (osin päällekkäisiä):
1) Niiden miesten tuottava ja luovasti tuhoava laaja yhteistyö, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä, tekemään kovaa työtä ja laittamaan kaiken peliin.
Kaikki mikä herättää ja voimistaa soturihenkeä, tutkimusmatkailua, uuden tutkimista, tienraivaamista, jne. on hyväksi; sillä ehdolla, että näitä toimintoja ei suunnata hyödyttömiin umpikujiksi suunniteltuihin korviketoimintoihin, kuten kilpa-urheilu, uhka-pelaaminen, benji-hypyt, humalassa rellestäminen, jne.
2) Systeemiä pystyssä pitävien tuotantomuotojen tuhoaminen paikallisten ihmisten omassa käytössä ja omistuksessa olevilla keinoilla, jotka tekevät ne tarpeettomiksi, turhiksi, hitaiksi, huonoiksi, kalliiksi, vaivalloisiksi ja aikansa eläneiksi.
2 esimerkkiä:
a) Suurin yksittäinen kustannuserä, joka pitää ihmisiä eniten työskentelemässä systeemille, on asunto. Näitä voidaan jo nykyisin tuottaa halvalla ja nopeasti uusilla tuotantotekniikoilla (esim. talon tulostaminen [D-shape]) ja yhteisöjen yhteistyöllä. On järjetöntä ja turhaa ostaa asunto ylihinnoitelluilta markkinoilta ja työskennellä pankkien velkaorjana esim. seuraavat 30 vuotta.
b) Voimakkaiden sosiaalisten siteiden yhteisöjen luomat kasvu-, koulutus-, työ- ja elinympäristöt, joita systeemi ei enää pysty luomaan edes halutessaan, ja joita ei voi ostaa systeemin rahalla riippumatta sen määrästä. Yhteisö voi rakentaa näiden pohjalta haluamansa laajat ja löyhät esim. liiketoimintasuhteet ulkopuolisiin.
3) Kaikki mikä heikentää käytössä olevan valuutan tarvetta ja merkitystä.
4) Näkyvät yhteisöt, jotka irrottautuvat systeemistä, toimivat kilpailun koventajina ja esimerkkeinä muille.
5) Niiden henkilöiden luottamuksen ja itsetyytyväisyyden nakertaminen, jotka elävät yksietnisillä suomalaisalueilla hyvässä tilanteessa mm. tässä listassa mainittuja keinoja käyttäen sekä sopivalla tiedottamisella.
6) Askeettinen elämäntapa, joka tuottaa mahdollisimman paljon itse (myös viihdykettä, yhdessäoloa ja elämyksiä), kuluttaa mahdollisimman vähän kauppakeskuksissa ja muissa kauppapaikoissa, säästää sijoitettavia pääomia, korjaa, hankkii käytettynä ja vaihtokaupalla, jne.
7) Työttömyyden tekeminen mahdottomaksi yhteisöllisillä tuotantomuodoilla.
8) Klassisen länsimaisen, ylivoimaisen koulutuksen antaminen lapsille, jota täydennetään talonrakennuksen, tavaran tuottamisen ja valmistamisen, ruuan ja energiantuotannon koulutuksella. Lapset koulutetaan kykeneviksi itsenäisyyteen systeemistä, kekseliäisyyteen, voimakkaaseen eteenpäinpyrkimiseen, positiiviseen aggressiivisuuteen ja energisyyteen, ja kestäviin yhteisöllisiin siteisin.
Kiits linkeistä, Tuplis, ja kiitos Valkea kommenteista. En ole tutustunut asiaan niin paljon että osiaisin kommentoida spearheadin tekstiä.
Kokemukseni perustuu T&K-organisaatioissa toimimiseen ja monen hyvän ja huonon nais- ja miesjohtajan alaisuudessa toimimiseen.
Riskijohtaminen on miesten puuhaa. Yrityksissä on kuitenkin myös paljon sellaista johtamista - esimerkkinä asiakaspalvelun toiminnan johtaminen - jossa uskon naisen olevan keskimäärin parempi johtaja.
Se mistä olen itse huolestunut on, että suomalaisessa politiikassa visiottomat naiset korvaavat miehet. Tuntuu, että nimenomaan politiikkaan ajautuvat kaikkein elämästä vieraantuneimmat naiset.
"...(esim. talon tulostaminen [D-shape])..."
Käsittääkseni tuo D-shape tekniikka soveltuu lähinnä puistopenkkeihin, pylväisiin ja patsaisiin. Ehkä sillä voi "tulostaa" myös taloja.
"4) Näkyvät yhteisöt, jotka irrottautuvat systeemistä, toimivat kilpailun koventajina ja esimerkkeinä muille."
Millä tavalla toimivat kilpailun koventajina? Minkä kilpailun? Ketkä ovat kilpailun osapuolia? Yhteisön pitää olla aika suuri (vähintään Dunbarin-150-kokoinen) ja heterogeeninen taidoiltaan, ennen kuin se pystyy saavuttamaan jonkinlaisen superior productivity tason, verrattuna nykyisiin tuotantomuotoihin.
Tässä yritän sanoa sitä, että yhteisö ei (todennäköisesti) pysty kilpailemaan nykyisten tuotantomuotojen kanssa (ainakaan heti), ja tämän seurauksena on tyydyttävä lower quality of life:en.
"...jotka tekevät ne tarpeettomiksi, turhiksi, hitaiksi, huonoiksi, kalliiksi, vaivalloisiksi ja aikansa eläneiksi."
Nykytuotantoa ei saa tekemälläkään hitaaksi, huonoksi, kalliiksi, vaivalloiseksi tai aikansa eläneeksi. Tarpeettomaksi ja turhaksi korkeintaan, ja niiksikin vain tietyn yhteisön/yhteisöjen kannalta.
"On järjetöntä ja turhaa ostaa asunto ylihinnoitelluilta markkinoilta..."
Joillekin se on järjetöntä ja turhaa, joillekin se on välttämättömyys. Joka tapauksessa pk-seutu ja muut alueelliset kasvukeskukset tulevat vetämään väkeä tulevaisuudessa kuin pesusieni. Maaseutu tyhjenee.
"7) Työttömyyden tekeminen mahdottomaksi yhteisöllisillä tuotantomuodoilla."
Eli käytännössä alhaisemman tuottavuuden menetelmillä.
Tuplis sanoi
"Eivät naiset käy sortajia tai vakavasti otettavia uhkia vastaan, jos se ei uhkaa heidän tai jälkikasvunsa fyysistä hyvinvointia eivätkä aina silloinkaan."
Uhka, joka ei uhkaa. Miten uhka voi olla uhka, jos se ei uhkaa? Mielenkiintoista retoriikkaa.
Vaikeasti sulatettava ajatus. Itselläni intuitio ei todellakaan sano, että naiset olisivat konformisteja, koska olen nainen, jolle konformismi on aina ollut vaikeaa. Opiskelen humanistista alaa enkä usko yhteenkään niistä teorioista, joita lueontosalissa on esitetty itsestäänselvyytenä.
Olen kyllä huomannut, että verrattuna miehiin, mini naisopiskelija tuntuu nielevän professorien argumentit pureskelematta ja jopa siteeraa näitä sanasta sanaan väitellessään jostain aiheesta.
Olen kyllä itse laittanut tuon iän piikkiin, koska akateemisessa maailmassa 18-22-vuotiaat vaikuttavat selvästi niiltä, joihin on helpointa vaikuttaa, jos vaan esittää asiansa tarpeeksi hienoilla termeillä. Lähemmäs kolmekymppisillä opiskelijoilla, sukupuolesta huolimatta, alkaa olla jo enemmän omia mielipiteitä.
Tuo koiranpentu-esimerkki oli kyllä hurja. Kun aloin lukea sitä, oletin, että kaikki testiin osallistuneet olisivat kieltäytyneet tuskaa koiranpennulle, puhumattakaan tappamisesta.
Lucifel
Lucifel,
Ymmärrän pointtisi.
Puhuin kuitenkin vain keskiarvoista.
Nainen on konformistisempi kuin mies mutta vain keskimäärin.
Koiranpentujuttu oli kieltämättä hirveä. (Elämäni neljäs koiran pentu on juuri täyttänyt 5 kk.)
Osa 2.
"Nykytuotantoa ei saa tekemälläkään ..."
- Kehittyvä tekniikka, kommunikointi ja yhteisölliset toimintamuodot luovat ns. supervoimaannutettuja yksilöitä ja yhteisöjä, jotka eivät enää tarvitse systeemiä oikeastaaan mihinkään. Systeemi tulee kuihtumaan ja ehkä de facto kuolemaan tulevaisuudessa. Systeemi lähtee purkautumaan kun poistumiselle systeemistä annetaan näkyvä esimerkki (Milgram experiment; 1974):
"Two experimental variations investigated the role of peer pressure. In the first there were three co-teachers, the participant and two confederates. The first confederate presented the task, the second recorded the learner's responses and the participant administered the shocks. The first confederate refused to continue at 150 volts, and was joined by the second confederate at 210 volts. Their refusal had dramatic effect on the participants, only 10 per cent were maximally obedient compared with 65 per cent when no peer was present. In contrast, if the teacher, who administered the learning task, was accompanied by a co-teacher, who gave the shocks (obedient peer), 92 per cent of the participants participated in the experiment to the end."
"Joka tapauksessa pk-seutu ja muut alueelliset kasvukeskukset tulevat vetämään väkeä ..."
- White flight on jo alkanut tietyistä osista suurimpia kaupunkeja ja tulee pahenemaan tulevaisuudessa. Suurimpia kaupunkeja odottaa muuttuminen Detroitin suuntaan, joka on vajonnut jo kolmannen maailman tasolle ja on suurelta osin autioitunut.
"Eli käytännössä alhaisemman tuottavuuden menetelmillä."
- Ihminen sokaistuu tuijottaessaan pelkästään pintakiiltoon. Serkkuni rakensi jokin aika sitten bioreaktorin. Hän saa kaiken tarvitseman lämmön, sähköenergian ja polttoaineen autoonsa biokaasusta, ja energiaa riittää myytäväksikin. Sen lisäksi hän saa hyvää ravinteikasta rikkakasvi- ja tautivapaata lannoitetta pelloille. Hänen bioreaktorinsa voidaan luokitella middle tech - tuotantomuodoksi. Se on vähemmän high tech kuin keskiverto suomalainen iso energialaitos, mutta sillä ei ole mitään väliä. Bioreaktori on serkulleni moninkertaisesti parempi ja kannattavampi vaihtoehto kuin systeemin parhaimmissakin voimalaitoksissa tuotettu energia.
***
Turning Home:
http://www.youtube.com/watch?v=IPmjri35cBM&feature=related
"Ehkä sillä voi "tulostaa" myös taloja."
- Sillä voi tulostaa taloja oikein hyvin. Tulostusmateriaali vastaa ominaisuuksiltaan korkealaatuista betonia. Nykyisessä sovellelluksessa on ongelmana se, että tulostuskehikko on 6 x 6 metriä. Sen kokoa lisätään varmasti tulevaisuudessa, mutta nykyistäkin tulostuskehikkoa voi siirtää haluamiinsa kohtiin helposti, joten sillä voi tulostaa haluamansa kokoisen talon.
"Minkä kilpailun? Ketkä ovat kilpailun osapuolia?"
- Kun yhteisö (esim. mormonit) pystyy rakentamaan hyvän omakotitalon suurelle perheelle perustuksia lukuunottamatta yhdessä päivässä, ja voimme arvioida, että kustannuksiltaan erittäin halvalla - lähes ilmaiseksi, jotkin harvat materiaalit ovat ostettuja - niin kilpailijoita / tai omaa tilannettaan tähän vertaavia ovat kaikki ne, jotka ovat vuodattaneet elämänvuotensa, sydänverensä ja rahansa maksaessaan asuntojaan ja niiden kuluja.
"Yhteisön pitää olla aika suuri (vähintään Dunbarin-150-kokoinen) ja heterogeeninen taidoiltaan, ..."
- 150 on hyvä koko yhteisölle tai yhteisöverkon osalle, mutta voi sen koko vaihdella kumpaankin suuntaan. On hyvä, että yhteisön jäsenillä on all-round kykyä laaja-alaisissa tehtävissä, mutta ei kaikkien yhteisön jäsenten tarvitse osata kaikkea. Yhteisöissä on työnjakoa kuten muuallakin. Ja opiskellessa ja tehdessä oppii lisää.
"Tässä yritän sanoa sitä, että yhteisö ei ..."
- Kuten moneen kertaan sanottua, valmis yhteisö voittaa mennen tullen muut rakennusmuodot jo nyt.
Yhteisö ei ilmesty tyhjästä jonkin keskeneräisen keskelle. Sen jäsenet keräytyvät ja muotoutuvat yhteisöksi pikkuhiljaa. Yhteisö valmistelee, testaa ja kokeilee, suunnittelee, rakentaa jä järjestelee, ja kun asuin- ja/tai työalue on riittävän valmis, sinne muutetaan.
Jatkuu ...
Naisten konformistisuus ja miesten normien rikkominen ovat vahvoja selityksiä sille, miksi tytöt menestyvät koulussa keskimäärin paremmin kuin pojat. Etenkin peruskoulussa, jossa taso on laskettu niin alas että vähänkin keskiarvoa fiksummilla pojilla on suuri todennäköisyys tylsistyä ja kapinoida, siinä missä tytöt toistelevat kiltisti itsestäänselvyyksiä. Samoin tämä selittää osaltaan sitä, miksi opiskelualoista humanistisen vaihtoehdon valitsevista enemmistö on naisia ja luonnontieteilijöistä miehiä.
Oppikoulussa tytöt ja pojat olivat suht samantasoisia. Peruskoulua mainostettiin tasa-arvon lisääjänä.
Tosiasiassa säätykierto ei ole nopeutunut - tästä on tutkimustietoa - ja sukupuolten tasa-arvoisuus on menetetty.
Miehillä (tai riippuen tutkimuksesta, pojilla) testosteroni on liitetty ainakin A-tyyppisyyteen, hostiliteettin ja aggressioon. Kun luin tarkemmin sitä, mitä testosteronin kanssa korreloineet aggressiomittarit pitivät sisällään, usein niissä on mukana kysymyksiä näin ulkomuistista heitettynä kuten "jos opettaja on väärässä, väitän vastaan" ja "jos kimppuuni hyökätään, puolustaudun". Sen sijaan esimerkiksi "ihailen väkivallantekijöitä" ei korreloinut testosteronin kanssa koululasilla. Toisin sanoen, testosteroni saa aikaan myös positiivisia itsensä puolenpitämisen ja kilpailun piirteitä. Itse sain sentään valveutuneelta miesopettajaltani ala-asteella stipendin vastaaninttämisen takia.
On tärkeää, että tällaisia asioita, jos niistä aletaan argumentoida vakavemmin, liitetään tutkimustietoon, koska sitä siis on jo olemassa.
Lähetä kommentti