1. tarkkailemalla ympäristöään ja muodostaen käsityksiä maailmasta
2. lukemalla ja kuuntelemalla toisten ihmisten käsityksiä
Käsitykset voivat olla oikeita tai vääriä.
Oleellisinta oppimisen kannalta ei kuitenkaan ole pelkästään minimoida väärien käsitysten määrä. Jos ainoa päämäärä olisi minimoida väärien käsitysten määrä, ei kannattaisi muodostaa mitään käsityksiä. Jokainen täysjärkinen ymmärtää tämän periaatteessa. Jos ainoa päämäärä olisi minimoida väärien käsitysten määrä, ei oppisi mitään.
Todellisuudessa monet ihmiset ovat sitä mieltä, että käsitysten määrä pitää minimoida. He ilmaisevat ajatuksen poliittisesti hyväksyttävässä muodossa - esimerkiksi näin:
Ennen sotaa tai heti sodan jälkeen syntyneillä on paljon ennakkoluuloja Venäjää kohtaan,
mikä sisältää implisiittisesti väitteen että käsitysten muodostaminen Venäjästä on paha asia. Venäjästä ei saisi olla muuta mieltä kuin, että
Venäjä on samanlainen maa kuin mikä tahansa maa. Kunhan Venäjä rikastuu se kehittyy samanlaiseksi maaksi kuin normaalitkin länsimaiset maat.
Näin ollen Venäjästä muodostettujen spesifisten käsitysten määrä pitää tämän näkemyksen mukaan minimoida yhteen käsitykseen K.
K: Venäjä on tavallinen maa, joka toimii kuten muutkin maat.
Ainoat Venäjän erityispiirteet ovat tiettyjen attribuuttien arvot: pääkaupungin nimi, asukasluku, uskonnon nimi, BKT jne. Sen sijaan sellaiset käsitykset kuin
Demokratia ei toimi Venäjällä.
eivät ole hyväksyttäviä.
Käsitys K ei tietysti ole täysin minimaalinen. Paljon minimaalisempi olisi yksinkertaisempi käsitys:
Venäjä on maa.
Jälkimmäisessä käsityksessä on se huono puoli että, vaikka se on kyllä turvallinen siinä mielessä että se on minimaalinen, se ei toteuta toista käsitteille asetettavaa vaatimusta - edistyksellisyyttä.
Käsityksen K omaksumista auttaa muuten oleellisesti se, että ei käy Venjällä, ei lue venäläistä kirjallisuutta eikä seuraa uutisia Venäjästä. Tämä ehto toteutuu useimpien edistyksellisten osalta kirkkaasti.
Toinen edistyksellinen käsitys on
Islam on tavallinen uskonto, joka toimii kuten muutkin uskonnot.
Tämä käsitys on tosin hieman ristiriidassa sen edistyksellisen käsityksen kanssa että
Mitään ei saa yleistä
Yllä esitetyllä edistyksellisellä metodilla ei ole juuri mitään tekemistä tieteellisen hypoteettis-deduktiivisen metodin kanssa.
Tieteen filosofi Karl Raimund Popperin mukaan tieteellinen metodi ei vaadi käsitysten eli ennakkoluulojen eli hypoteesien minimoimista vaan sitä että niiden pitää olla falsifoitavissa:
falsifikaatioperiaatteen mukaisesti teorian [eli käsityksen] todistaminen oikeaksi ei ole mahdollista mutta vääräksi todistaminen on mahdollista. Sen vuoksi tieteellisestä teoriasta on oltava mahdollista johtaa ennuste tai seuraamus, jota voidaan kokeellisesti testata.
Näin voidaan tieteellisten kokeiden avulla löytää alkuperäisen teorian heikkoja kohtia tai virheellisyyksiä. Falsifikaatioperiaate on vanhan kokemusperäisen koeteltavuuden vaatimuksen uusi muoto.
Eli: Ei pidä pelätä muodostavansa vääriä käsityksiä esimerkiksi Venäjästä vaan pitää varoa muodostamasta tyhjänpäiväisiä teorioita, joista ei voi ennustaa mitään ja joita ei näin ollen voi todistaa vääräksi eli falsifioida.
Tässä mielessä edistyksellinen käsitys
Venäjä on tavallinen maa, joka toimii kuten muutkin maat
ei käytännössä ole falsifioitavissa, koska ei voi muodostaa testiä jolla ko. käsitys voitaisiin falsifioida. Epäedistyksellinen käsitys
Demokratia ei toimi Venäjällä.
on hieman parempi - se on ainakin pitkällä juoksulla falsifioitavissa.
Lisäys kello 20:47
Minua ihmetyttää hiukan myös tuo termi
"Mustalla rodulla - tai Cavalli-Scorzan termiä käyttäen klusterilla - äo on perinnöllisesti noin yhden keskipoikkeaman verran alhaisempi kuin valkoisella tai enemmänkin"
onko kyseessä rotuennakkoluulo. Entäs jos joku joka ei ole lukenut aiheesta mitään toteaa
"Ihmisryhmien välillä ei ole eroja henkisissä ominaisuuksissa"
Onko se rotuennakkoluulo ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti