Biologinen determinismi

Alla olevalla kommentilla, jonka sain aiempaan viestiini "Vastaa taisteluhuutoon", on minusta laajempaa kiinnnostavuutta. Vastaan siksi siihen erillisenä postauksena. Kommentissa oli paljon paljon muutakin johon vastaan myöhemmin.

Anonymous sanoi:

Me emme enää ole metsästäjä-keräilijäkulttuuri emmekä ole mitenkään biologisesti determinoituja sellaiseen. "Kulttuuri" sellaisenaan on hankittu ominaisuus ja kyse on sosiaalisesta evoluutiosta, ei biologisesta determinismistä. Ja juuri koko kulttuurin käsite on mahdollistanut irtautumisen biologisesta determinismistä. Susi on susi ja metsästäjä koko ikänsä, koska sitä kahlitsee biologinen determinismi eikä sillä ole kulttuurievoluutiota.

Mitkään sosiaaliset konstruktiot ja sukupuoliroolit eivät siis ole mitenkään kiveen hakattuja. Myös primitiivisissä kulttuureissa sukupuolirollit ovat vaihdelleet todella rajusti sarmatialaisten täydellisestä tasa-arvosta seemiläisten kansojen naisten täydelliseen orjuuttamiseen. Metsästäjä-keräilijän mieli ei siis ole biologista determinismiä vaan se on opittu asia ja kuuluu kulttuurievoluution puolelle. Metsästäjä-keräilijän mieli samalla häviää, mitä kauemmast etäännytään metsästäjä-keräilijäyhteiskunnasta. Kyse ei siis ole biologisesta determinismistä, vaan kyse on kulttuurievoluutiosta. Termit "evoluutiopsykologia" ja "sosiobiologia" ovat käytännössä vain eufemismejä fasismille."

Tuo evoluutiopsykologian leimaaminen fasismiksi on minusta suorastaan epäasiallista ja täysin tuulesta temmattua. Mutta yleisesti olen vain 60-80 %:sti eri mieltä kanssasi.

Se että olemme metsästäjä-keräilijöitä ja että meillä on metsästäjä-keräilijän mieli on evoluutiopsykologian väite. Evoluutiopsykologia ei kuitenkaan tarkoita biologista determinismiä. Toisaalta minä en ole evoluutiopsykologian puhdasoppinen kannattaja, enkä missään nimessä kannata biologista determinismiä siinä suppeassakaan määrin kuin evoluutiopsykologia.

Ihmisellä on minustakin metsästäjä-keräilijän mieli ja ihminen on biologinen olento. Metsästäjä-keräilijän mieli on kuitenkin hyvin plastinen. Ihmisen kulttuurit ovat hyvin erilaisia - voimme sanoa että metsästäjäkeräilijällä on kulttuurin kyky - kyky luoda ja soveltaa monenlaisia erilaisia kulttuureita.

Vaikka ihmisellä on kulttuurin kyky ja kulttuurit ovat varsin erilaisia eivät ne ole täysin mielivaltaisia ja riippumattomia biologisesta perimästä. Eri kulttuureissa on yhteisiä piirteitä, jotka ovat seurausta ihmisen biologisesta evoluutiosta. Kulttuureihin liittyy mm. lähes säännöllisesti jonkinlainen käyttäytymisnormisto, jonka rikkojia rangaistaan. Olen puhunut lukuisia kertoja ns. altruistisesta rangaistuksesta. (Katso myös Boydin ja Richersonin artikkeleja oikealla olevien linkkien kautta.) Normiston sisältö toki vaihtelee, mutta normin rikkojia rangaistaan.

Kulttuuriin liittyy säännöllisesti tendenssi jakaa ihmiskunta sisäryhmään ja ulkoryhmään - sisäryhmää kohtaan noudatetaan erilaista moraalia kuin ulkoryhmää kohtaan.

Muita universaaleja piirteitä ovat mm. initiaatiorituaalit.

Edustan siis keskitietä: biologia ja kulttuuri eivät ole erillisiä ilmiöitä vaan toisiinsa kaksisuuntaisesti sidoksissa. Ei vain biologia vaikuta kulttuuriin vaan myös kulttuuri biologiaan, sillä ihmisen evoluutio viimeisen 50000 vuoden aikana on tapahtunut ympäristössä jossa kulttuuri on ollut koko ajan läsnä - Boyd ja Richerson puhuvat geenikulttuuri-koevoluutiosta.

Perustan ajatteluni evolutiivisten kulttuurin tutkijoiden Boydin ja Richersonin ja taloustieteiljöiden kuten Bowlesin ja Fehrin tutkimuksiin - toki myös Dawkinsin, EO. Wilsonin ja DS Hamiltonin sosiobiologiaan.

Lisäksi vaikka kulttuuri ei ole pelkästään biologinen ilmiö, kulttuurin kehitystä voidaan tutkia evoluutioteorian keinoin niin kuin mm. Boyd ja Richerson ovat työllään osoittaneet.

Anonymous jatkaa:

"Se yksinkertainen syy, miksi primitiivisissä kulttuureissa nimenomaan miehet ovat taistelijoita eivätkä naiset, on se että miehet ovat kulutustavaraa ja helposti korvattavissa (yksi mies voi siittää sadoittain naisia, kun taas nainen voi saada kerralla korkeintaan viisi lasta) ja toisaalta korkean kuolleisuuden vallitessa hedelmällisten naisten lukumäärä on pullonkaula yhteisön säilyvyydelle. Mitä alhaisempi on lapsikuolleisuus, sitä nopeammin saavutetaan ympäristön ekologinen kantokykymaksimi ja sitä kriittisemmäksi käy nyt syntyvyyden säännöstely kuolleisuuden sijaan. Elettäessä kantokykymaksimissa tai sen lähellä vähäisellä syntyvyydellä on nyt etu korkeaan nähden: määrällisesti pieni mutta laadultaan korkea populaatio kuluttaa resursseja paljon niukemmin kuin suuri massapopulaatio."

Ylläoleva kuullostaa spekulaatiolta. Mihinkähän tutkimukseen tämä perustuu ?