Malthusin visio siitä, että väestönkasvu on väistämättä nopeampaa kuin ruuan ja raaka-aineiden tuotannon kasvu, osoittautui ajat sitten vääräksi, koska jatkuvat innovaatiot ovat kasvattaneet tuottavuutta toisaalta ja väestönkasvu on saatu monin paikoin aisoihin. Toisaalta ei myöskään päde anti-teesi. Innovaatiolla ja uusilla raaka-aine-löydöillä on pitkään kyetty ylläpitämään väestönkasvua nopeampaa taloudellista kasvua ja ruuantuotannon kasvua, mutta on hyvin mahdollista että tilanne muuttuu ja että palataan uudelleen malthusilaiseen tilaan ja edetään vääjäämättä kohti malthusilaista katastrofia.
Ei ole enää ollenkaan selvää, että kasvava väestö kyetään syöttämään. Viljan ja monen muun raaka-aineen hinta on kovassa nousussa.
Myös kulutus kasvaa nopeasti ja sitä kautta hinta nousee: Väestönkasvun hidastuminen ei ole edennyt toiveiden mukaan. HS väitti jokin aika sitten maailman väkiluvun nousevan 9 miljardiin vuoteen 2009 mennessä. Mutta ei vain väestömäärä kasva, lisäksi kasvaa eräiden aasialaisten maiden kultus per capita.
Kiinalaisten lihan syönti lisääntyy jolloin ruuan tuotannon hyötysuhde laskee. Lisäksi viljaa käytetään yhä suuremmassa määrin ihmisten ja tuotantoeläinten ruokkimisen lisäksi polttoaineena. Biopolttoainetuotannon kasvu osittain suurilla subventioilla on ilmeisesti nostanut viljan hintaa.
Kun 70-luvun kehityspessimismi 80- ja 90-luvuilla osoittautui täydeksi flopiksi, kehityspessimismille on naureskeltu. Ainakin Suomessa kehityspessimistinen poliittinen ympäristöliike on antanut tilaa sosiaaliliberaalille Vihreälle Liitolle. Linkola ei ole juuri muodissa. Väestönmäärä kasvaa kuitenkin esimerkiksi Afrikassa syntyvyyden takia ja Länsi-Euroopassa maahanmuuton takia. Keinot ovat suht vähissä. Joissain maissa - kuten eräissä Intian osavaltioissa ja Kiinassa - väestönkasvu on saatu aisoihin mutta hyöty ainakin Intiassa voidaan menettää kun väestöä alkaa siirtyä Hindustanista Etelä-Intiaan. Meitä on nyt ilmeisesti jo aivan liikaa ja kulutamme aivan liikaa. Vaikka väestönkasvu pysähtyisi nyt, kulutus ei pysähdy varmasti.
Osittainhan nälkä tietysti on tasa-arvo-kysymys eikä pelkästään väestönkasvun aiheuttama ongelma. Ruoka kannattaa taloudellisesta näkökulmasta mieluummin syöttää kiinalaiselle lehmälle kuin afrikkalaiselle lapselle, koska afrikkalaisen lapsen vanhemmilla ei ole varaa maksaa viljasta. Osittain kysymys on myös omistusoikeuden turvan puutteesta. Etiopialainen pelto tuottaa hallitukselle enemmän kun se vuokrataan kiinalaisille maanvuokraajille ja alkuperäinen omistaja ajetaan maanpakoon Sudaniin. Osittain nälässä on kyse eroosiosta ja ilmaston muutoksista. Osittain tuotantohyödykkeiden kuten polttoaineen hinnan noususta.
14 kommenttia:
Biopolttoaineiden ympäristöhyödyt voivatkin perustua siihen, että ruuan hinnan nousu hillitsee väestönkasvua.
Pohjois-Amerikan intiaanien elämäntapa ei ollut ympäristöystävällistä siinä mielessä, että vaadittiin valtavasti resursseja yhden ihmisen ruokkimiseen: valtava maa-alue jolta metsästää.
Muistelen, että olet blogissa maininnut lukeneesi Farewell to Almsin. Siitä opin, että pako Malthusista ei tapahtunut pelkästään talouskasvun ansiosta, vaan että antinatalistisilla meemeillä oli tärkeä osa.
Libertaariin maailmankuvaan kuuluu usko, että talouskasvu pysyy väestönkasvua nopeampana. Siihen uskominen poistaa esteet utopialta. Monet vasemmistolaiset suhtautuvat skeptisesti (tai jopa kriittisesti moraalisista syistä) loputtomaan talouskasvuun. He kuitenkin uskovat, että antinatalistiset meemit selättävät väestönkasvun: koulutus ja maallistuminen pysäyttävät väestönkasvun. Maahanmuuttajien hedelmällisyys on heidän mukaansa alarmistien myytti, sillä maahanmuuttajat länsimaistuessaan siirtyvät negatiiviseen väestönkasvuun.
Runsaudensarven ehtymättömyyteen on mukava uskoa. Ei ole syytä konflikteille jos kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on. Ennusteet tulevaisuuden niukkuudesta valuvat nykyhetkeen. Jos tietää varmasti sodan alkavan huomenna, niin sota alkaa jo tänään. Siksi kaikki puheet Malthusin paluusta pitää kieltää ja vaientaa, että saamme vielä nauttia Jumalan kämmenestä jossa kukaan ei ole turvaton.
Biopolttoaineiden ympäristöhyödyt voivatkin perustua siihen, että ruuan hinnan nousu hillitsee väestönkasvua.
Totta.
Pohjois-Amerikan intiaanien elämäntapa ei ollut ympäristöystävällistä siinä mielessä, että vaadittiin valtavasti resursseja yhden ihmisen ruokkimiseen: valtava maa-alue jolta metsästää.
Totta.
Muistelen, että olet blogissa maininnut lukeneesi Farewell to Almsin. Siitä opin, että pako Malthusista ei tapahtunut pelkästään talouskasvun ansiosta, vaan että antinatalistisilla meemeillä oli tärkeä osa.
En ole lukenut. Suositteletko. 16 dollaria näyttäisi maksavan Amazonilla.
Libertaariin maailmankuvaan kuuluu usko, että talouskasvu pysyy väestönkasvua nopeampana. Siihen uskominen poistaa esteet utopialta. Monet vasemmistolaiset suhtautuvat skeptisesti (tai jopa kriittisesti moraalisista syistä) loputtomaan talouskasvuun. He kuitenkin uskovat, että antinatalistiset meemit selättävät väestönkasvun: koulutus ja maallistuminen pysäyttävät väestönkasvun. Maahanmuuttajien hedelmällisyys on heidän mukaansa alarmistien myytti, sillä maahanmuuttajat länsimaistuessaan siirtyvät negatiiviseen väestönkasvuun.
Runsaudensarven ehtymättömyyteen on mukava uskoa. Ei ole syytä konflikteille jos kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on. Ennusteet tulevaisuuden niukkuudesta valuvat nykyhetkeen. Jos tietää varmasti sodan alkavan huomenna, niin sota alkaa jo tänään. Siksi kaikki puheet Malthusin paluusta pitää kieltää ja vaientaa, että saamme vielä nauttia Jumalan kämmenestä jossa kukaan ei ole turvaton.
Totta. Totta. Totta.
Suosittelen.
Malthus oli mollisävyinen pastori, jonka puheet ovat paskapuhetta.
Todellisuudessa ruokakriisissä kyse on valuutta- ja kauppasodasta. Valtiot "devalvoivat" kilpaa valuuttojaan painamalla lisää rahaa.
Rahaa painamalla saadaan kaksi hyötyä:
1) Velan maksu käyttämättä reaaliomaisuutta
2) Maan teollisuuden kilpailukyvyn keinotekoinen nostaminen - joskin lyhyellä tähtäimellä eli niin kauan kunnes kilpailijamaat painavat lisää rahaa. Sitten kierre alkaa taas alusta.
Samalla ruoan hinta nousee, koska kierrossa olevan rahan määrä (quantity of money) nousee.
---
Uskon, että maailmantaloudessa tullaan näkemään maailmanlaajuinen valuuttasota, jossa talousblokit ja maat painavat kilpaa rahaa. Tässä esimerkki:
Yhdysvallat painaa rahaa (quantitative easing). EKP ostaa velkakirjoja (=painaa rahaa). Japani painaa rahaa. Kiina painaa rahaa.
Tätä tulee jatkumaan niin kauan, kunnes jonkinlainen uusi maailmanvaluutta otetaan käyttöön.
Esim. IMF:n SDR on yksi mahdollinen vaihtoehto maailmanvaluutaksi.
Kyseessähän on loppujen lopuksi peliteoreettinen ongelma. Jos KAIKKI painavat rahaa, on lopputulos huonompi kuin jos YKSIKÄÄN ei painaisi rahaa.
Libertaariin maailmankuvaan kuuluu usko, että talouskasvu pysyy väestönkasvua nopeampana.
Ei kuulu. Libertaarin maailmankuvan kannalta ei sinänsä ole oleellista kasvaako talous nopeammin kuin väestö.
[Austro-libertaarilta kannalta talouskasvuun liittyy käsitteellinen ongelma: Frank Shostak - What is up with the GDP?]
Malthusista ja resursseista. CIA:n The World Factbookin mukaan 40 maassa 223:sta syntyvyys (children born/woman) on yli 4 ja 63 maassa se on yli 3.
Esim.
Kiina: 1.54
Intia: 2.62
Episode 1: Overpopulation: The Making of a Myth
Episode 3: Food: There's lots of it
Steve Horwitz - Are we running out of resources?
En lähde väittelemään.
Itse uskon että kun ihmisiä on näin paljon, tilanne ei ole kestävä nytkään.
CIA:n The World Factbookin mukaan 40 maassa 223:sta syntyvyys (children born/woman) on yli 4 ja 63 maassa se on yli 3.
Jos maailmassa olisi 10 valtioita joissa kaikissa olisi miljoona asukasta, 8:ssa syntyvyys 1% ja 2:ssa 4%, asukasluku tietysti aluksi laskisi, mutta ei pitkään ilman syntyvyyden muutosta.
On aika epäselvää laskeeko syntyvyys Afrikassa. Afrikkaa ei leimaa se, että se olisi vain jäljessä muiden maiden kehityksestä. Sillä on omat trendit. Pakistanilla ja Afghanistanilla samoin.
Both of the world's leading authorities on food distribution (the United Nations Food and Agriculture Organization [FAO] and the World Food Programme [WFP]) are very clear: there is more than enough food for everyone on the planet. The FAO neatly summarizes the problem of starvation, saying that "the world currently produces enough food for everybody, but many people do not have access to it." Food is a lot like money: just because some people have none doesn't mean that there isn't enough of it--it's just spread unevenly.
Ehkäpä näin. Mutta miten tasaaminen tapahtuu, kun se ei tähän mennessä ole onnistunut. Annetaan rahaa kaikkein köyhimmille joilloin heillä on varaa ostaa ruokaa ?
Mutta kuka antaa ja miksi joku tekisi niin ?
Libertaarin maailmankuvan osalta voi olla epäoleellista onko talouskasvu väestönkasvua nopeampaan, mutta monille osa libertaariudesta on usko, että se tarjoaa kaikille ihmisryhmille enemmän, että väestönkasvu tai maahanmuutto ei vähennä resursseja, koska väestönkasvu lisää talouskasvua enemmän kuin kuluttaa resursseja. Econlogin, Cafe Hayekin ja heidän ympärillään pyörivät libertaarit tuntuvat monet uskovan niin. Robin Hanson uskoo substinence elämisen palaavaan vasta hieman kaukaisemmassa tulevaisuudessa, mutta hänkin uskoo, että ihmisille tulee erityinen osa olla supervauraita.
Minulle ei ole onnistuttu perustelemaan miksi niin välttämättä olisi. Olen optimistinen lähitulevaisuuden suhteen: talous tulee kasvamaan ja ei olla lähelläkään ruuantuotantokyvyn maksimia. Uskon, että energiateknologiassa tulee mullistuksia ja että energia saattaa jopa halventua sen kulutuksen kasvusta huolimatta (ei välttämättä tietenkään).
Silti pidän pöhkönä tapaa jolla Malthus ja Ehrlich ohitetaan olankohautuksella, ja todisteena esitetään lyhyt ajanjakso jossa kasvu on ollut valtavaa.
Peak oil per person was thirty years ago. http://crookedtimber.org/2011/08/05/peak-oil-was-thirty-years-ago/
Asiat ovat menneet hyvin, pidän todennäköisenä, että talous kasvaa valtavasti jatkossakin, vaikka se jakautuu yhä epätasaisemmin. En ole lainkaan varma, että nyt syntyvät lapset tulisivat elämään vauraammassa yhteiskunnassa kuin itse olen saanut tähän asti elää. Suurempi osa ihmisistä osoittautuu turhiksi, enkä tiedä kuinka paljon halua löytyy turhien ihmisten elossa pitämiseen ainakaan millään elintasolla mitä nykysuomalaiset pitäisivät kohtuullisena.
Both of the world's leading authorities on food distribution (the United Nations Food and Agriculture Organization [FAO] and the World Food Programme [WFP]) are very clear: there is more than enough food for everyone on the planet. The FAO neatly summarizes the problem of starvation, saying that "the world currently produces enough food for everybody, but many people do not have access to it." Food is a lot like money: just because some people have none doesn't mean that there isn't enough of it--it's just spread unevenly.
Allekirjoitan tämän 100-prosenttisesti.
@Jukka,
Jos maailmassa olisi 10 valtioita joissa kaikissa olisi miljoona asukasta, 8:ssa syntyvyys 1% ja 2:ssa 4%, asukasluku tietysti aluksi laskisi, mutta ei pitkään ilman syntyvyyden muutosta.
Episode 2: 2.1 Kids: A Stable Population
Many developing nations have very high rates of infant and child mortality. As a result, the total fertility rate needs to be higher in order to offset these losses.
Länsimaissa luku on 2.1 (children born/woman) jotta populaatio pysyy vakaana, mutta kehitysmaissa se on 3.3.
Episode 1: Overpopulation: The Making of a Myth
According to the U.N. Population Database, using the historically accurate low variant projection, the Earth's population will only add another billion people or so over the next thirty years, peaking around 8.02 billion people in the year 2040, and then it will begin to decline.
Ehkäpä näin. Mutta miten tasaaminen tapahtuu, kun se ei tähän mennessä ole onnistunut. Annetaan rahaa kaikkein köyhimmille joilloin heillä on varaa ostaa ruokaa ?
Economic Freedom & Quality of Life
It's not a zero-sum game.
- LS
@Paavo,
Libertaarin maailmankuvan osalta voi olla epäoleellista onko talouskasvu väestönkasvua nopeampaan, mutta monille osa libertaariudesta on usko, että se tarjoaa kaikille ihmisryhmille enemmän, että väestönkasvu tai maahanmuutto ei vähennä resursseja, koska väestönkasvu lisää talouskasvua enemmän kuin kuluttaa resursseja.
Talouskasvu sopii libertaareille, mutta niin se sopii myös sosialidemokraateille (kuten Kokoomus ja SDP). Mutta myöskään sosialidemokraattiseen maailmankuvaan ei kuulu inherentisti usko että talouskasvu on väestönkasvua nopeampaa ad infinitum.
Silti pidän pöhkönä tapaa jolla Malthus ja Ehrlich ohitetaan olankohautuksella
Malthus ennusti että ruoka loppuu vuonna 1890.
[Vinkkinä kaikille tuomiopäivän ennustajille: Tuomiopäivän voi ennustaa, mutta ei kannata antaa tarkkaa päivämäärää.]
Tavallaan nykyinen politiikka aiheuttaa Malthusin katastrofin, jos aiheuttaa.
Suurin syy tähän lienee rahan painaminen, joka nostaa ruuan hintoja.
Mitä nopeammin saamme yhteisen maailmanvaluutan, sen paremmin voimme välttää valuuttasodasta seuraavat ruokakriisit.
LS,
Vapaus varmasti korreloi varakkuuden kanssa. (Tuo käppyrähän esitti korrelaatio eikä selityssuhdetta.)
Vapaus varmasti myös selittää suuren osan eroista kansantuotteessa. Mutta ei lähellekään kaikkea. Jos kaikissa maissa olisi täydellinen taloudellinen vapaus, varallisuuserot olisivat kuitenkin valtavat.
Kansallinen äo selittää suuren osan varallisuuseroista. Tatu Vanhanenkin totesi kirjassaan, että kansallisen äo:n lisäksi taloudellinen vapaus vaikuttaa.
Hän sanoi asian jotenkin niin, että Kiinassa taloudellisen vapauden puute on ollut este kehitykselle ja kun tuo este murtuu Kiina saavuttaa hiljalleen sen varallisuuden asteen minkä kiinalaisten kansallinen äo antaa.
Jos kaikissa maailman maissa olisi taloudellinen vapaus + yhtä paljon raaka-aineita + tehokkaat instituutiot + sama korkea luottamuksen aste, sitten erot selittyisivätkin lähinnä vain kansallisella äo:lla. (Kiinassa olisi korkea varallisuuden taso, Intiassa hieman alhaisempi ja Zimbabwessa, Botswanassa ja Ghanassa alhaisin. Se että Botswanassa todellisuudessa on suht korkea varallisuuden taso johtuu vain ja ainostaan raaka-aine-esiintymien valatavsta määrästä.)
Sama pätee kansallisella tasolla. Jos yhteiskunmassa vallitsee korkea säätykierto (taloudellinen mahdollisuuksien tasa-arvo ja vapaus) yksilön äo ja persoonallisuus korreloivat voimakkaasti varakkuuden kanssa. Jos säätykierto (taludellinen vapaus) on alhainen, äo ei korreloi juurikaan varallisuuden kanssa. Mitä vapaampi maa, sitä alemman äo:n ihmisiä huonoissa ammateissa on.
@Jukka,
Vapaus varmasti myös selittää suuren osan eroista kansantuotteessa. Mutta ei lähellekään kaikkea. Jos kaikissa maissa olisi täydellinen taloudellinen vapaus, varallisuuserot olisivat kuitenkin valtavat.
Kirjoitin tekstisi "Kehitysavun suunnittelijat ja etsijät" kommenttiosassa seuraavaa:
Taloudellisten vapauksien ja vaurauden välillä on toki merkittävä korrelaatio. Mutta postuloin että siihen vaikuttaa maantieteellisen aseman lisäksi esim. väestön mediaani ÄO. Myös Jukalla voisi olla tähän jotain kommentoitavaa.
Maantieteellisellä asemalla tarkoitan esim. että maalla on satama/satamia eli meriyhteys.
@Jukka,
Vapaus varmasti korreloi varakkuuden kanssa. (Tuo käppyrähän esitti korrelaatio eikä selityssuhdetta.)
Unohtui sanoa että korrelaatio on helppo havaita, ja todellakin tuossa videossa esitettiin vain korrelaatio. Sen sijaan kausaatioon liittyy kokonainen taloudellinen koulukunta.
Lähetä kommentti