Kerroin aiemmin siitä, miten Intian heimot ovat taistelleet Intian Metsähallitusta vastaan puolustaakseen oikeuttaan elää esi-isiensä mailla, jotka on joko otettu kaupallisen metsänhoidon tai luonnonsuojelun käyttöön:
Jenu Kurubojen suurin huolen aihe on ollut Intian paikallisen metsähallituksen halu estää Jenu Kuruboja elämästä kansallispuistoissa ja kansallispuistojen ympärillä olevissa metsähallituksen "omistamissa" metsissä. Alueet ovat kuitenkin heimon pitkäaikaisia asuinalueita. CORD:in väki kertoi myös osan ympäristönsuojelijoista olevan sitä mieltä, että kansallispuisto on tarkoitettu vain villieläimiä - eikä alkuperäisiä asukkaita - varten.
Esimerkiksi Nagarholen kansallispuiston alueella elää joitain tuhansia ihmisiä, joista suurin osa kuulunee Jenu Kuruboihin. Osa heimolaisista on ajettu alueelta pois tai estettty palaamasta. Vastaavanlaisia heimolaisten pakkosiirtoja on tapahtunut muuallakin Etelä-Intiassa. (Intian itäosien - kuten Biharin - alueen heimojen ongelmat ovat kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Etelä-Intian. Siitä toivottavasti joskus toiste)
Ugandan batwa-pygmit ovat BBC:n mukaan samassa - tai paljon pahemmassakin - tilanteessa. Kun Uganda perusti gorillojen suojelualueen vuonna 1991 metsään lähelle Kongon Demokraattisen Tasavallan ja Ruandan rajaa, alueen alkuperäiset asukkaat batwat poistettiin alueelta.
Gorillojen suojelu merkitsi pygmien kulttuurin likvidaatiota.
Ihmistlajin väestökupla ei tuhoa vain luonnon diversiteettiä, vaan samaan aikaan pienet 2000-luvulle asti pärjänneet heimot joutuvat väistymään. Kupla tietysti puhkeaa ennemmin tai myöhemmin, mutta ennen kuin näin tapahtuu valtavia luonto- ja kulttuuri-arvoja on menetetty.
Erityisen traagista on, että monet alkuperäiskansat joutuvat kokemaan tilanteen, missä heidän koriseutunsa luonto suojellaan mutta heille itselleen ei enää ole alueella tilaa. Heimojärjestöt ovat esimerkiksi Intiassa ajautuneet ainakin jossain määrin poikkiteloin luonnonsuojelijoiden kanssa, mikä on äärimmäisen valitettavaa.
Intian laajat luonnonsuojelualueet eivät ole kyenneet suojelemaan esimerkiksi tiikeriä. Tiikerin tuhoutuminen ei kuitenkaan ole heimolaisten toiminnan tulosta vaan metsän ulkopuolelta tulevien salametsästäjien.
Alkuperäiskansojen läsnäolon metsissä on usein pikemmin todettu tukevan luonnon ja metsän suojelua. Elinor Ostrom raportoi kirjassaan mm. ugandalaisesta kääpiöheimosta, joka on lähes sadan vuoden ajan onnistuneeasti suojellut Bugandan entisen kuningaskunnan perustamaa suojelumetsää Ugandassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Emme pysty kommunikoimaan kovin paljon pienten alkuperäiskansojen kanssa. Vaikka he kouluttautuisivat ja kirjoittaisivat kokemuksistaan kirjan, on todennäköistä, että suurin osa heidän tiedoistaan ja kokemuksistaan ei ole kommunikoitavissa kunnolla länsimaisille ihmisille tai muille ulkopuolisille. Sanat ovat täynnä merkityksiä, jotka avautuvat kaikissa rikkaissa merkityksissään vain paikallisille ihmisille, eikä kaikkia asioita tietenkään pystytä edes kirjaamaan muistiin. Siten pelkkä joidenkin asioiden dokumentointi ei ole kulttuurin todellista suojelua. Vain paikallisten partikulaarien ihmisyhteisöjen säilyminen turvaa kulttuuristen variaatioiden säilymisen. Kulttuuri on ennen kaikkea jatkumo, ei pelkkää paperille pysäytettyä mustetta.
Hyvin sanottu.
En usko että kukaan on vakavissaan luonnonsuojelun vuoksi viemässä luonnonkansoilta näiden perintömailta. Tuntuisi näin prima facie pikemminkin siltä että luonnonsuojelu on pelkkä tekosyy.
Luonnonkansojen edustajat eivät oikeasti ole mitään environmentalismin pyhimyksiä, mutta pienet väestömäärät eivät silti yleensä kovin vakavalla tavalla uhkaa ekosysteemin herkkiä prosesseja.
En usko että kukaan on vakavissaan luonnonsuojelun vuoksi viemässä luonnonkansoilta näiden perintömailta. Tuntuisi näin prima facie pikemminkin siltä että luonnonsuojelu on pelkkä tekosyy.
Tässähän nimenomaan oli esimerkki siitä, miten luonnonkansa ajettiin pois perintömailtaan.
Intiassa olen keskustellut ongelmasta tribaali-järjestön ihmisten kanssa ja he ovat myös tätä mieltä.
Luonnonkansojen edustajat eivät oikeasti ole mitään environmentalismin pyhimyksiä, ...
Tässä asiassa olen aivan samaa mieltä.
Lähetä kommentti