keskiviikkona, toukokuuta 13, 2009

Yhteiskunta koostuu geeneistä

Yhteiskunta koostuu geeneistä (ja muista replikaateista) ja geenien interaktiosta ympäristönsä kanssa. Periaatteessa kaikki voidaan selittää itsekkäillä geeneillä (ja muilla itsekkäillä replikaateilla).

Yksilö on vain geenin hetkellinen levähdyspaikka. Yksilöllä ei ole oikeastaan mitään erityisasemaa evoluutiossa paitsi se, että geeni ilmaisee usein itseään yksilön ominaisuuksissa ja valinta kohdistuu yksilöihin. Mutta yhtälailla geeni (ja muu replikaatti) ilmaisee itsensä yhteisön ominaisuuksissa ja valinta kohdistuu yhteisöihin.

Ei ole oikeastaan mitään dramaattista siinä, että yksilö kuolee toisen yksilön puolesta tai yksilö kuolee yhteisönsä puolesta. Itsemurhpommittajan käyttäytyminen ei ole sen dramaattisempaa kuin lastaan imettävän äidin.

Yhteisönsä puolesta kuoleva ihminen ei ole välttämättä syrjäytynyt säälittävä luuseri:

Etelä-Balin aatelisto teki joukkoitsemurhan (puputan) vuonna 1906 vastalauseena Hollannin kolonialismille. Intian Chittorgarghin kaupungin sotilaskasti teki vuonna 1303 joukkoitsemurhan vastalauseena muslimi-hallitsijan vaatimukselle saada Chittorgarghin prinsessa Rani Padmini vaimokseen vastoin prinsessan tahtoa.

Roomalainen konsuli Publius Decius Mus teki vuonna 295 eKr. devotion osoittaakseen Roomaan hyökänneille gallialaisile ja omille joukoilleen roomalaisten uhrivalmiutta säätyyn katsomatta.

Japanilainen samurai teki itsemurhan oman ja perheensä kunnian tähden.

Yhteisöllinen itsemurha oli tasa-arvoinen instituutio. Balilainen prinsessa painoi yhtä hyvin kuin veljensä tikarin sydämeensä. Aikuiseksi kasvanut samuraityttö sai yhtälailla oman tikarin kunniansa suojelemiseksi kuin veljensä. Rajputtiprinsessa suoritti itsemurhan nuotiossa siinä missä veljensä marssi mogulien keihäisiin - prinsessasta tuli sati.

14 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Kiinnostava huomio. Rupesin miettimään, että miksi yhteiskunnassamme suhtaudutaan niin negatiivisesti kunnianitsemurhiin.

Ne ovat ilmeisesti epätoivoisen ihmisen teko, eli horjuttavat establishmenttia. Eli niiden tekemisen moraalinen paheksunta stabiloi eliitin asemaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä kyse on aivojen palkinto- ja päätöksentekokoneiston väärinkytkeytymisestä. Koneisto on tarkoitettu yksilön selviytymiseen ja monimutkaisten, hyödyllisten tavoitteiden asettamiseen, mutta huumeet, kultit, pakkomielteet ja sairaudet saattavat kaapata sen käyttöönsä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Niin no kyllähän kunniaitsemurhiin tietysti liittyy ongelmia. En tietenkään halua suositella.

Mutta samoin kuin kansanmurhia myös kunniaitsemurhia on tapana patologisoida.

Esimerkiksi saksalaisten toimintaa toisen maailmansodan aikana patologiosoidaan. Minusta saksalaisten tekemät joukkomurhat pitää tuomita moraalisesti, mutta niitten selittämiseen patologisointi ei oikeastaan tarjoa mitään eväitä. Niin kuin ei sekään että nähdään saksalaisten teot jonain erityisen poikkeuksellisina. Saksalaisten hulluutena.

Ihminen on aina harjoittanut kansanmurhia. Metsästäjä-keräilijät eivät kuolleet sairauksiin ja nälkään vaan sodissa ja kansanmurhissa.

Kunniamurhat ja kansanmurhat selittyvät nimenomaan ihmisen sosiaalisuudella. Muurahaisetkin harrastavat järjestelmällisiä kansanmurhia. Kansanmurha on ihmiselle ja muurahaiselle lajityypillistä käyttäytymistä.

Ihmiselle kunniaitsemurha saattaa sekin olla lajityypillistä. Ainakin se on tyypillistä tietyille kulttuureille - uskoakseni varsinkin sotilassäädyille ja kansoille joitten identiteetti on sotilassäädyn kulttuurista kumpuavaa. Tällaisia maita on esimerkiksi Intian Rajashtan, Indonesian Bali, Japani ja Puolan vanha aatelistasavalta.

Jukka Aakula kirjoitti...

"Koneisto on tarkoitettu yksilön selviytymiseen..."

Eikö koneisto ole pikemmin tarkoitettu geenien selviämiseen.

Mehiläiset tekevät säännöllisesti itsemurhalentoja, koska pistämisen jälkeenhän mehiläinen kuolee.

Anonyymi kirjoitti...

"Eikö koneisto ole pikemmin tarkoitettu geenien selviämiseen."

Onko mykiö silmää ja näköä vai geenien selviämistä varten? Sekä että. Riippuu millä tasolla asiaa tarkastellaan.

Jukka Aakula kirjoitti...

Totta mutta vastaavasti mehiläisen pistohalu on geenejä ja yhteisöä varten, mutta ei oikein yksilöä.

Anonyymi kirjoitti...

Miten tämän sitten selität?

http://www.dailymail.co.uk/news/article-1175141/Meet-Elise-girl-IQ-higher-Carol-Vorderman.html

Ironmistress kirjoitti...

Mongolin kommentti puputaniin:

"Tsaukki, taukki."

Jukka Aakula kirjoitti...

Bali oli Hollannin mallisiirtomaa varmasti juuri siksi että puputan pani hollantilaiset ns. kusemaan housuihinsa semminkin kun ranskalainen toimittaja kuvasi koko tapauksen lehteen.

Bali on pärjännyt tällä kulttuurillaan vallan mainiosti verrattuna vaikkapa muihin indonesialaisiin.

Rajashtanissa näin ainakin hymyä naisten kasvoilla tuhat kertaa enemmän kuin tuossa Ala-Malmin torilla. En ollut edes koskaan tajunnut miten kaunis voi olla ryhmä naisia jotka ovat pukeutuneet esi-äideiltä perittyihin koruihin, ja jotkut hymyilevät sydämensä pohjasta.

Jukka Aakula kirjoitti...

"Miten tämän sitten selität?"

En ala väittelemään mistään yksittäistapauksista. Minua ei haittaa pätkän vertaa esimerkiksi se että Obama valittiin USA:n presidentiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi pieni asiakorjaus: 1300-luvulla oli Delhin sulttaanikunta. Mogulivalta alkoi 1500-luvulla.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiitos - korjasin virheeni.

Ironmistress kirjoitti...

Jukka, hollantilaiset ovat hollantilaisia ja mongolit mongoleja. Jos joku järkyttyy siitä, kun hänen vastustajansa vaihtaa hiippakuntaa omasta aloitteestaan, niin tough luck, mutta se että kansakunnan eliitti ja sen johtamis- ja organisointikykyiset yksilöt surmaavat itsensä, tarkoittaa vain sitä että sen jälkeen kansakunta on täysin valloittajien armoilla. Mongolit olisivat tuossa tilanteessa vain taputtaneet suuria karvaisia kämmeniään.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kilpikonnaakaan ei pärjäisi jos se jatkuvasti joutuisi juoksemaan ruokansa perässä.

Eli: jokainen eliö ja jokainen kulttuuri on sopeutunut tiettyihin olohin. Ei eläin tai kulttuuri välttämättä toimi optimaalisesti kaikissa oloissa. Balilaiset eivät liene törmänneet mongoleihin.

Kun rajahit Chittorgarghissa tappoivat itsensä he loivat rajputti-identiteettiä. Rajput-kulttuuri on ollut varsin elinvoimainen ja Rajashtanin kaikki maharajakunnat olivat heidän hallinnassaan.

Balin aateliston itsemurha teki Balista hollantilaisten mallisiirtomaan. Balilainen identiteetti vahvistui. Balin vastarintaliike tekijoukkoitsemurhan jouduttuaan mottiin japanilaismiehityksen aikana.

Ei aateliston menettäminen välttämättä haitannut talonpoikia juurikaan. Hollantilaiset tulivat valtion johtoon mutta käytännön johtaminen kuten kastelujärjestelmien hallinta olivat temppelien eikä aateliston vallassa.