sunnuntaina, huhtikuuta 19, 2009

Uskonnollisuus ja USA

Markku laittoi mielenkiintoisen linkin uskonnollisuuden ja kansakunnan köyhyyden riippuvuudesta.

Korrelaatio kansakunnann uskonnollisuuden ja bruttokansantuotteen välillä on selkeän negatiivinen. Regressiokäyrä on siis aleneva, kun x-koordinaatti on BKT ja y-koordinaatti uskonnollisuus. Merkittävin outlier on USA.
USA:ssa uskonnollisuus on paljon regressiokäyrän yläpuolella.

Eurooppalaisten tyyppiselitys amerikkalaisten uskonnollisuudelle on se, että jenkit ovat typeriä. Ohitan "argumentin" tässä.

Hedelmällisempää on minusta miettiä amerikkalaisten uskonnollisuuden (ulkois)vaikutuksia amerikkalaiseen yhteiskuntaan. Siis esimerkiksi sitä mikä Amerikassa eroaa Euroopasta mahdollisesti juuri suuremman uskonnollisuuden takia.

Tiedemies totesi muutama päivä sitten, että hän pitää mahdollisena että uskonnolla on positiivisia ulkoisvaikutuksia.

Monet uskontotieteilijät ja antropologit - kuten Richard Sosis - väittävät, että uskonnolliset rituaalit vahvistavat ihmisten välistä luottamusta ja parantavat näin julkishyödykkeiden tuottamisen edellytyksiä ja ehkäisevät vapaamatkustamista.

Olen monien ihmisten kanssa keskusteltuani saanut sen kuvan, että amerikkalaiset osallistuvat eurooppalaisia hyvin paljon useammin julkishyödykkeiden vapaaehtoiseen tuottamiseen. Amerikkalaiset osallistuvat laajasti esimerkiksi kirkkojen tai maallisten organisaatioiden organisoimaan ruuan jakoon asunnottomille. Vanhemmat toimivat vapaaehtoisesti kouluavustajina lastensa luokissa. Ero Eurooppaan on huutava. Esimerkiksi Pohjoismaissa vapaaehtoistoiminta, joka aikoinaan täälläkin oli vilkasta, on koko ajan hiipumassa. Kaikki köyhäinhoito on esimerkiksi jäänyt valtion kontolle.

Hyvinvointiyhteiskunta perustuu vastikkeettomalle köyhäinavulle, mikä lienee äärimmäisen passivoivaa. Hyvinvointiyhteiskunta onkin käsittäkseni nopeasti rapautumassa siinä mielessä että samalla rahalla saadaan yhä vähemmän palveluita. Hyvinvointiyhteiskunta myös passivoidessaan avunsaajia lisää koko ajan avun tarvetta. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan rapautuessa mikään ei korvaa sitä.

Professori Eskolan mukaan hyvinvointiyhteiskunta on ulkoistaessaan hoivan yhteiskunnalle luonut vain itsestään kiinnostuneen ihmisen, joka delegoi lähimmäisistä huolehtimisen valtiolle. Veltto ja lasten synnyttämistä välttävä eurooppalainen on synnyttänyt taantuvan Euroopan.

Amerikkalainen osittain vapaaehtoiseen auttamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta on ilmeisesti tehokkaampaa. Auttaminen ei useinkaan ole vastikkeetonta vaan autettavan edellytetään parantavan elämäntapansa, ottavan Kristuksen sydämeensä ja ryhtyvän ottamaan vastuu omasta elämästään.

Olisi mielenkiintoista kuulla paljonko esittämälleni hypoteesille on todellista tukea tai vaihtoehtoisesti onko olemassa tutkimuksia jotka falsifioisivat hypoteesini.

Kävin lauantaina toisen kerran eläissäni Malmin sairaalan poliklinikalla, jossa seurailin poliklinikan elämää. Lukuisia olivat ne ilmeisesti alkoholisoituneet ja yhteiskunnan tuella elävät ihmiset, jotka komensivat hoitohenkilökuntaa ja valittivat saamastaan vastikkeetomasta palvelusta. Näitten ihmisten öykkärimäisyys oli sitä tasoa, että englantilainen yläluokkakin jää melkein toiseksi. Hoitohenkilökunta on alistettu ja nöyryytetty näitten ihmisten lakeijoiksi aivan kuin hovimestarit ja palvelusväki on alistettu englantilaiselle yläluokalle. Haava, jonka nämä ammatti-ihmiset saavat sieluunsa, on varmaan samaa luokkaa kuin Karamazovin veljeksien kuvaamalla lakeijalla.

8 kommenttia:

Ironmistress kirjoitti...

Jos joku sosiaalityöntekijä tms saa haavan antisosiaalisen aineksen öykkäröinnistä sieluunsa, tällöin hän on väärällä alalla.

Sama juttu kuin prostituution kanssa. Vain aniharva tekee sitä työtä selvin päin. Vastapainoksi siinä tienaa hyvin. Mutta kenellekään alalle ryhtyvälle ei pitäisi tulla yllätyksenä ammatin varjopuolet.

Ehkä juuri siksi sanotaankin "ennen maa repee kuin huora häpee". Ne, jotka häpeävät, eivät kestä alalla pitkään.

Valkea kirjoitti...

"Hedelmällisempää on minusta miettiä amerikkalaisten uskonnollisuuden (ulkois)vaikutuksia amerikkalaiseen yhteiskuntaan."

- Juuri näin. Ateisti ei olisi koskaan pystynyt näkemään tuota yksityiskohtaa kyseisestä tutkimuksesta. Länsimaissa uskonnollisuutta vähentävät monet tekijät; elintason korkeus (uskonnon suomaa turvaa tarvitaan vähemmän); tieteen selitykset, joita on käytetty uskonnon korvaamiseen; sekulaarit uskontovihamieliset ideologiat; individualisoitunut elämänkatsomusten sirpaloituminen; uudet (usein laimean uskonnolliset) uskonnot; jne.

On kuitenkin selviä merkkejä siitä, että uskonto on järkevässä muodossa tekemässä paluuta länsimaisten ihmisten mielissä. Kaikkia se ei kuitenkaan tule enää koskemaan, ja hyvä niin. Selektiivisyys ja eriytyneisyys on hyvästä.

Etukäteen jo sanon siihen tyypilliseen väitteeseen, joita näissä yhteyksissä yleensä esitetään; usko ja tiede eivät ole toisiansa poissulkevia ja ne ovat erillisiä asioita. Usko ei ole estänyt minua tähän mennessä omaksumasta mitään tieteeseen liittyvää tietoa; evoluutioteoria; alkuräjähdys/ inflaatioteoria; geenitutkimus jne., eikä tule koskaan estämäänkään.

Valkea kirjoitti...

Tosin täytyy myös huomioida miten tuon tutkimuksen kysymyksenasettelu vaikuttaa tulokseen. Siinä kysyttiin onko uskonto haastatellulle erittäin tärkeä. Jos olisi kysytty länsimaissa paremmin uskonnollisuutta kuvaava kysymys; "Uskotko Jumalaan?", niin selvä enimmistö länsimaiden ihmisistä olisi vastannut: "Kyllä".

Nyt tutkimus kuvaa länsimaiden osalta lähinnä sitä, että vähemmistö haastatelluista osallistuu säännöllisesti/ aktiivisesti esim. seurakunnan messuihin tai muuhun seurakuntien toimintaan.

Jukka kirjoitti...

Ensin RM:lle kommentti:

En ole varsinaisesto eri mieltä substanssista väitteessäsi. Ilmaisisin saman asian toisella tavalla:

Sosiaalityöntekijän työ on kuin prostituutio, koska molemmissa ammateissa "asiakas" käyttää sinua hyväkseen. Molemmat instituutiot - prostituutio ja vastikkeeton hyvinvointiyhteiskunta - edustavat ihmisten hyväksikäyttöä ja ovat moraalisesti arveluttavia. Pragmaattisesti ajatellen prostituutiota on aina ollut jossain määrin ja tulee aina olemaan. Vastikkeeton sosiaaliturva on lyhytkestoinen instituutio, joka tuhoutuu onneksi omaan mahdottomuuteensa.

Sosiaalityöntekijöille, jotka toimivat esim. alkoholistien parissa, sanoisin: hankkikaa itselleni toinen ammatti.

Jukka kirjoitti...

Ensin RM:lle kommentti:

En ole varsinaisesto eri mieltä substanssista väitteessäsi. Ilmaisisin saman asian toisella tavalla:

Sosiaalityöntekijän työ on kuin prostituutio, koska molemmissa ammateissa "asiakas" käyttää sinua hyväkseen. Molemmat instituutiot - prostituutio ja vastikkeeton hyvinvointiyhteiskunta - edustavat ihmisten hyväksikäyttöä ja ovat moraalisesti arveluttavia. Pragmaattisesti ajatellen prostituutiota on aina ollut jossain määrin ja tulee aina olemaan. Vastikkeeton sosiaaliturva on lyhytkestoinen instituutio, joka tuhoutuu onneksi omaan mahdottomuuteensa.

Sosiaalityöntekijöille, jotka toimivat esim. alkoholistien parissa, sanoisin: hankkikaa itselleni toinen ammatti.

Anonyymi kirjoitti...

'Tiedemies totesi muutama päivä sitten, että hän pitää mahdollisena että uskonnolla on positiivisia ulkoisvaikutuksia.'
Kun käytät Yhdysvaltoja esimerkkinä, huomioi myös vahva kansallistunne (jota sitäkin eurooppalaiset selittävät tyhmyydellä). Se ei ole enää kovin etnistä (vaikka valkoinen anglosaksiprotestantti olikin se alkuperäinen 'amerikkalainen'), mutta tunne on vahva, sitä pidetään yllä eikä pyydellä anteeksi. Lippuvala vannotaan koulussa joka aamu. Talibanien riveistä löydetty amerikkalainen sai maanpetoksesta 20 vuotta, vaikka liittyi ennen sotaa eikä taistellut Yhdysvaltoja vastaan.
'Näitten ihmisten öykkärimäisyys oli sitä tasoa, että englantilainen yläluokkakin jää melkein toiseksi.'
Protestoin: oikealla yläluokalla oli käytöstapoja.

Jukka kirjoitti...

En puhunutkaan käytöstavoista vaan siitä että ei kunnioiteta rahvasta.

Venäläinen yläluokka ( Tsehovia ja Dostojevskia lukeneena sanon näin ) arvosti kansaa koska kansa teki työtä. Siis paras osa aatelistoa.

Mutta englantilainen yläluokka on aivan oma lukunsa elitismissään.

Ironmistress kirjoitti...

Sosiaalityöntekijän työ on kuin prostituutio, koska molemmissa ammateissa "asiakas" käyttää sinua hyväkseen.Niin no, kuka käyttää ketäkin hyväkseen. Vastaavasti voitaisiin sanoa, että prostituoitu käyttää asiakastaan hyväkseen - rahastaa tätä hänen himoillaan, ja luo hänelle tyydytystä tarpeisiin, jotka lähtevät asiakkaan omasta riittämättömyydestä. Hyväksikäyttösuhde on vähintäänkin molemminpuolista.

Molemmat instituutiot - prostituutio ja vastikkeeton hyvinvointiyhteiskunta - edustavat ihmisten hyväksikäyttöä ja ovat moraalisesti arveluttavia. Ehkäpä siksi monet paatuneimmat sosiaalityöntekijät ovat hyvin inhottavia ihmisiä. He osaavat kostaa todella takakireästi ja käyttää ns. pikkuihmisen valtaa tilaisuuden tullen.

Toki hyvä sosiaalityöntekijä osaa erottaa niljakkaan nilviäisen ja todella avun tarpeessa olevan ihmisen nopeasti toisistaan.