Kansankokonaisuus-blogi on melkein alusta asti puhunut dysgeenistä maahanmuuttoa vastaan. Siksi olenkin tyytyväinen, että Astrid Thorsin - dysgeenisen maahanmuuton pääarkkitehdin - poliittinen ohjelma on ajautumassa karille.
Kokoomuksen kritiikki Thorsia kohtaan ei tosin kohdistu asian ytimeen - siis dysgeenisen maahanmuuton edistämiseen sinänsä - vaan sen toteutukseen.
Mutta niinhän instituutioden kritiikki aina menee: Ensin todetaan että instituutio (sosialismi, katolinen kirkko) sinänsä on ok, mutta ylilyöntejä pitää voida kritisoida. Esimerkkeinä Alexander Dubcekin vaatimus ihmiskasvoisesta sosialismista (Prahan kevät), Mihail Gorbatshovin Perestroika tai Martin Lutherin teesit katolisen kirkon puhdistamisesta.
Seuraava askel on, että havaitaan koko instituution olevan mätä. Vaarana on toki aina se, että ajaudutaan toiseen äärimmäisyyteen ja hyväkin instituutio heitetään pesuveden mukana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hyvä huomio tästä toimintalogiikasta.
Kommenttisi on osoitus siitä että diplomaattisen kommentin ei tarvitse olla mielistelevä eikä piiloilkeä.
Kiitos.
Lähetä kommentti