Mainitsin aikaisemmin että meidän pohjoishelsinkiläisen taloyhtiömme talkoissa puhutaan usein ruotsia: Talon perhekunnista noin joka kymmenes on ruotsinkielinen mutta talkoissa keskimäärin noin puolet on ruotsinkielisiä. Väitin että tämä on luonnonlaki:
Suomenruotsalaiset osallistuvat suomenkielisiä useammin erilaiseen yhteistoimintaan.
Olen viime aikoina osallistunut erinäisten lasten harrastuksiin liittyvien urheilujärjestöjen talkoisiin lähinnä työrukkasena. Olen huomannut että harrastustoimintaan osallistuu aika paljon maahanmuuttajalapsia, ainakin arabeja mutta varsinkin venäläisiä.
Suomalaislasten vanhemmat osallistuvat vaihtelevasti näitten yhdistysten toimintaan ja erilaisiin toiminnan vaatimiin talkoisiin kuten kilpailujen järjestämisiin.
Olen ollut havaitsevinani että ne harvat arabit, joitten lapset harrastavat suomalaisissa urheilujärjestöissä, saattavat hyvinkin osallistua yhdistysten toimintaan. Erityisen mielellään arabit ottavat hoitaakseen järjestön johtotehtäviä. Arabien yhteisöllisyys on sukukeskeistä ja siksi melko klikkiytyvää. Sukulaisia suositaan, mutta yleisesti omia (=urheilujärjestön jäseniä) kohtaan ollaan lojaaleja jos nämäkin ovat lojaaleja johtajalle. Arabit toimivat samoin myös työpaikalla - arabiesimies hankkii alaisiksiin omia sukulaisiaan, suhtautuu varsin lojaalisti omiin suomalaisiinkin alaisiinsa mutta vaatii kuuliaisuutta.
Olen myös ollut huomaavinani että venäläiset eivät juuri osallistu urheilujärjestöjen toimintaan. Heillä ei ilmeisesti ole omasta maastaan mitään kokemusta luottamukseen perustuvasta kansalaistoiminnasta. Heille urheilujärjestö lienee palvelu, jonka joku muu heille tuottaa.
Kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hyvä kirjoitus.
Voisiko ilmiön taustalla olla "sosiaalinen laiskuus"? Samalla tavalla kuin vaikkapa valitaan autokyyti jalkapatikan sijasta, joka ilmentää fyysistä laiskuutta.
Jos siis ei ole pakko osallistua, niin ei osallistuta. Paljon helpompi maksaa se urheiluseuran jäsenmaksu verkkopankissa.
"Suomenruotsalaiset osallistuvat suomenkielisiä useammin erilaiseen yhteistoimintaan."
Olisiko tähän osasyynä se, että pienenä kielivähemmistönä heitä houkuttelevat yhteisöt, joissa ruotsia pääsee puhumaan.
Juho,
En usko että se selittää asiaa kokonaan. Varmasti osittain.
Eri etniset ryhmät eroavat sen suhteen miten paljon he osallistuvat talkoisiin, yhdistystoimintaan yleisesti.
Suomenruotsalaiset ovat verkostoituneet tehokkaasti oman etnisen ryhmänsä sisällä, mutta tekevät silti usein yhteistyötä myös suomalaisenemmistöisissä yhteisöissä. Somalit vaikka ovatkin pieni vähemmistö eivät esimerkiksi Englannissa harrasta yhteistoimintaa edes toisten somalien kanssa - tamilit ovat toinen ääripää.
Lähetä kommentti