Hygienia, organismin vastustuskyky ja superorganismin vastustuskyky

Wikipedian mukaan hygienia on näkymättömien taudinaiheuttajien määrän pitämistä ihmiskehossa sellaisissa rajoissa, että ihmisen oma vastustuskyky kykenee voittamaan ne, eikä sairastumista tapahdu. Hygieniasta huolehditaan puhdistamalla säännöllisesti sekä ihmiskehon eri osat että kulloinkin käytetty vaatetus sekä välttämällä tietoisesti mahdollisia taudinaiheuttajia tai -kantajia.

Joskus hygienia menee liiallisuuksin. Nimimerkki molekyylibiologi kirjoitti suomi24:ssä:

Toki pitkään kestävä, toistuva homealtistuminen saattaa aiheuttaa kroonista nuhaa ja jopa allergiaa, mutta tämä ei (minun mielestäni) ole syy siihen että lapsilla on nykyisin allergioita enemmän kuin aikaisemmin.

Allergia on elimistön puolustusjärjestelmien yliherkistymistä jotakin "vierasta ainetta" kohtaan. "Vieraalla ainella" en tässä tarkoita kemikaaleja tai mitään muitakaan tiettyjä molekyylejä vaan ylipäätään mitä tahansa ainetta, johon veren valkosolut eivät ole aikaisemmin olleet kosketuksissa. Aine voi olla luonnosta löytyvä tai jopa jokin elimistön oma rakenneaine, mikä ei normaalisti kuulu verenkiertoon (sokeritauti, reuma).

Normaalisti valkosolut taistelevat taudinaiheuttajia vastaan (virukset, bakteerit, loiseläimet jne.) Ongelmana on nykyisin se että lapsille syötetään valtavia määriä antibiootteja, minkä seurauksena heidän elimistön oma puolustusjärjestelmä ei kehity normaalisti. Ts. kun elimistö ei joudu tappelemaan esim. korvatulehduksia aiheuttavaa bakteeria vastaan, niin puolustusjärjestelmät yliherkistyvät vaikka koivun siitepölyyn tai ruoka-aineisiin. Lisäksi kodeissa ja hoitopaikoissa on viimeisten vuosien aikana yleistyneet ns. antibakteeristen puhdistusaineiden käyttö, mikä entisestään vähentää luonnollisten infektioden saamista (eli aiheuttaa allrgiariskin kasvamista).

Itse olen sitä mieltä, että lapselle on hyväksi syödä aina silloin tällöin muutama hiekkakakku ja nuolla lemmikkikoiran kanssa samaa purulelua.

Ihmisyhteisön vastustuskyky ja sisäinen eheys rapautuu samalla lailla kuin ihmisen vastustuskyky. Ellei ihmisyhteisö joudu kamppailuun ulkoisen tai sisäisen vihollisen kanssa, yhteisöllisyys rapautuu.

Poikkeuksena ovat ehkä ns. moraaliset yhteisöt - kuten hutteriitit, amishit ja hasidijuutalaiset - jotka ylläpitävät eheyttä tiukalla uskonnollisella ideologialla, altruistisella rangaistuksella ja arvojen sisäistämisellä.

Väite ei ole tuulesta temmattu, vaan sitä tukee sekä kokemus että tieteellinen tutkimus.

Aihe liittyy keskusteluun islamin ja lännen yhteiselosta Soininvaaran blogissa.