Hallitus on toteuttamassa paikallisyhteisöjen heikentämistä laajentamalla kauppojen sunnuntai-aukioloja - onneksi vihreät vastustavat sitä.
Kauppojen aukioloaikojen laajentaminen tulee uskoakseni lisäämään kauppakeskuksista suoritettavien ostosten määrää, heikentämään lähikauppoja, lisäämään hiilidioksidipästöjä jne. Kun kauppakeskusten omistajat tuntuvat olevan tärkeitä hallituspuolueiden rahoittajia niin en ihmettele.
Puhun nyt subjektiivisesta kokemuksesta:
Kun perheeni tekee melkein kaikki ruokaostokset lähikaupasta, nämme mm. lasten kavereitten ja luokkatovereitten vanhempia kaupassa ja keskustelemme heidän kanssaan. Voin kuvitella että jos jotain erityisiä ongelmia koulussa tai lasten ystäväpiirissä jatkossa tulee esiin ne saattaisivat nousta esiin noissa keskusteluissa.
Kouluampumisten jälkeen yhteisöllisyyden puuteesta puhuttiin paljon. En ota tässä kantaa oliko yhteisöllisyyden puute oikea selitys koulumurhiin. Mutta jos nyt tähän hypoteesiin uskotaan, ihmettelen, miksi yhteisöllisyyden eteen ei edes sen vertaa tehdä että sunnuntaiaukiolot pysyisivät vain pienissä lähikaupoissa.
Helsingin Sanomat kertoi juuri nuorten lisääntyneistä rikoksista Helsingissä - mm. Myyrmannin kauppakeskuksen ympärillä.
HelsinkiMission nuorisopalvelujen johtaja Olavi Sydänmaanlakka totesi kirjoituksessa, että nuorten pulmissa tulee tarkastella vanhempien toimintaa:
"Nuoret tarvitsevat maastoa, jossa heidän asioitaan voidaan käsitellä: naapurit, isät ja äidit, koululuokka yhteisöllisellä tasolla. Aina ei tarvita kriisiterapiaa."
Lähikauppa on yksi sellainen "maasto", jossa vanhemmat tapaavat sattumalta toisia vanhempia ja yhteisön ongelmat tulevat esiin. Yhteisöllisyys kasvaa pienistä puroista - paikallisesta kohtaamisesta yhdistyksissä, kirkossa, koulun vanhempainilloissa, lähikaupassa.
Kauniit puheet eivät ole kuitenkaan minkään arvoisia.
Ps. On muuten mielenkiintoista havaita, miten juuri eräät kauppakeskusten omistajat ovat profiloituneet julkisuudessa jonkinlaisina moraalisen mädännäisyyden airueina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Vanhempien keskinäistä sosialisointia varten on esim. vanhempainyhdistykset.
Ongelmana voi tietysti olla se, ettei sellaista ole perustettu. Perustaminen vaatii tietysti jonkinlaista rohkeutta, ja halua kehittää yhteisöllisyyttä.
Toinen ongelma on siinä, että kaikki vanhemmat eivät osallistu kokouksiin.
Olen 100%:sti eri mieltä.
Yhteisöllisyys ei synny sitä kautta että aina perustetaan erilaisia keinotekoisia yhdistyksiä. Vaan sitä kautta että olemassaolevia sosiaalisia rakenteita tuetaan eikä ainakaan ammuta alas.
Suomessa ajatellaan niin että ammutaan kaikki sosiaaliset rakenteet alas ja sitten kun joku alkaa sekoilla ja ampuu 100 henkeä niin perustetaan kriisiapuryhmä.
Ihmiset itse "ampuvat kaikki sosiaaliset rakenteet alas". He kun saavat päättää, että menevätkö sunnuntaina kauppaan vai ei, ja menevätkö ostoskeskukseen vai lähikauppaan. Kun tarpeeksi monta
ihmistä tekee saman päätöksen - eli ostoskeskukseen & sunnuntaina - näkyy se myös todellisessa elämässä.
Ns. hypermarket-liikemiehet eivät nähdäkseni ole "syyllisiä". He vain tarjoavat syötin, johon suurin osa ihmisistä tarttuu joko ajattelemattomuuttaan tai ahneuksissaan.
Kuinkahan moni on oikeastaan ajatellut miten kaupassa käyntiin liittyvät päätökset vaikuttavat yhteisöön/yhteisöllisyyteen.
"Ns. hypermarket-liikemiehet eivät nähdäkseni ole "syyllisiä". He vain tarjoavat syötin, johon suurin osa ihmisistä tarttuu joko ajattelemattomuuttaan tai ahneuksissaan."
Olet oikeassa - tekstistäni sai varmaan sen käsityksen että halusin syyllistää ensi sijassa hypermarket-liikemiehiä.
Kuinkahan moni on oikeastaan ajatellut miten kaupassa käyntiin liittyvät päätökset vaikuttavat yhteisöön/yhteisöllisyyteen.
Jenkeissä tällaisesta "yhteisöllisestä tehokkuudesta" puuhutaan enemmän.
Luepa tämä vanha tekstini.
Positin siitä jonkun verran tekstiä, koska Suomen sensuuri olisi voinut tarttua siihen.
Lähetä kommentti