tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Keskeytin Kanavan tilauksen

Kanavan väliaikaiseksi päätoimittaksi on nimetty Pertti Suvanto loistavan Seppo Zetterbergin jälkeen. Suvannon väliaikainen päätoimittajuus kestää valitettavasti niinkin pitkään kuin kesäkuun alkuun. Tilasin lehden vuoden 2010 loppuun, enkä tilatessani tiennyt että saisin kotiini taas yhden monikulttuurilehden.

Millainen mies sitten lienee Ville Pernaa, joka astuu tehtävään kesäkuussa. En osaa sanoa. Katkaisin nyt kuitenkin tilauksen Suvannon päätoimittajakauden ajaksi. (Soitto numeroon 09-156665.) Seuraava Kanava tulee minulle elokuussa.

Mediaviikko kirjoittaa:

Kanava-lehdelle uusi päätoimittaja

Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n kustantaman Kanavan päätoimittaja Seppo Zetterberg jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Uudeksi päätoimittajaksi on yhtiön hallitus nimittänyt VTT, dosentti Ville Pernaan, 34, Turun yliopistosta.

Pernaa on poliittisen historian tutkija, jonka keskeinen tutkimuskohde on Suomen lähihistoria. Hän on väitellyt Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteista ja tutkinut sittemmin mm. suomalaisen koulutuspolitiikan historiaa sekä politiikan mediajulkisuuden muutosta.

Ville Pernaa on perehtynyt mediamaailmaan politiikan ja median suhteita käsittelevissä tutkimuksissaan ja toimiessaan Ylessä politiikan ja vaalien kommentaattorina. Hän tutkii parhaillaan politiikan journalismin muuttumista ja kirjoittaa Ylen tv-uutisten historiateosta.

Pernaan mukaan Kanava on ainutlaatuinen osa suomalaista mediakenttää: “Ellei Kanavaa olisi olemassa, sitä olisi mahdotonta keksiä ja tuoda 2000-luvun markkinoille. Kanavan lukijaprofiili saa nostamaan hattua ja päätoimittajana tavoitteeni on pitää huoli siitä, että jatkossakin Kanavaa lukevat ihmiset, jotka tietävät ja päättävät asioista.”

Ville Pernaa aloittaa työnsä Kanavassa 1.6.2009. Alkuvuoden vt. päätoimittajana työskentelee Kanavan toimitussihteeri Pertti Suvanto.

2 kommenttia:

Veikko Suvanto kirjoitti...

Mikä siinä Pertti Suvannon (ei sukua) päätoimittamassa lehdessä oli sitten niin monikultturistista?

Jukka kirjoitti...

Mm. pääkirjoituksen uho:

Tietämättömyyden sydämessä

Dosentti Markku Korhonen kirjoittaa tämän numeron mielenkiintoisessa artikkelissaan länsimaisista "matkustaja-asiantuntijoista", jotka ovat pitkälti luoneet täälläkin vallitsevaa Afrikka-kuvaa. Sille on tyypillistä, että maanosasta puhutaan yhtenä kokonaisuutena. "Kukaan ei esiinny julkisuudessa Aasian tai Oseanian asiantuntijoina: Aasia on liian suuri ja Oseania liian outo, mutta Afrikka ei ole kumpaakaan", hän hämmästelee.

Afrikan nykyongelmista voidaan Hokkasen mukaan Suomessakin puhua vaivatta käyttäen Afrikan Tähden metaforia. Ei olekaan yllättävää, että "muukalaispelkoiset populistit esittävät, että on olemassa jokin 'afrikkalaisten' homogeeninen ryhmä, joka olisi kulttuurisesti sopeutumaton suomalaiseen yhteiskuntaan - ikään kuin hekin tietäisivät, millaisia Afrikan mantereen ihmiset, yhteiskunnat ja kulttuurit ovat".

Niputtavaa ja väheksyvää erirotuisiin kohdistuvaa näkemystä tihkuu läpi myös Suomessa virinneessä maahanmuutto -ja rasismiskeskustelussa. Pimeyden sydämen avaavia esimerkkejä ovat kymmenien tuhansien ihmisten allekirjoittamat internet-adressit, joilla "autetaan somaliystävämme takaisin kotiin" tai vastustetaan uutta ulkomaalaislakia.

Valtaosa suomalaisista suhtautuu ulkomaalaisiin kuitenkin kiihkotta. Tutkimusten mukaan asenteet heitä kohtaan ovat jopa lientyneet, vaikka median nykymyllytyksestä voisi toisin päätellä. Suomen Kuvalehden tuore selvitys kertoo, että korkeasti koulutetut asennoituvat maahanmuuttajiin edelleen kaikkein myönteisimmin. Yliopistokoulutuksen saaneista vain muutama prosentti arvioi Suomessa olevan liikaa ulkomaalaistaustaisia ihmisiä ja peräti neljännes halusi heitä tänne lisää.

On hyvä, että asioista keskustellaan - asioiden ja keskustelijoiden oikeilla nimillä. Vain näin voidaan ennakkoluuloja purkaa ja virheitä korjata. Mitä lähempänä ongelmat meitä ovat, sitä enemmän ne koskettavat ja puhuttavat. Mutta ei pidä unohtaa kaukaisempiakaan asioita. Myös niissä riittää ratkottavaa ja selvitettävää.

Mktä esimerkiksi kiinalaiset oikein tekevät Afrikassa? Olen kahdella Afrikan-matkallani pannut merkille kiinalaisten valtavan ekspansion. He ovat raaka-aineiden perässä. Kiina käy Afrikan kanssa kauppaa ja tarjoaa runsaasti matalakorkoista lainaa jopa enemmän kuin Maailmanpankki. Sen antama mittavat kehitysapu on täysin ehdollistamatonta. Kiinalaiset investoinnit eivät juuri työllistä paikallista väestöä, ja halpatuonti on näivettänyt jopa kokonaisia teollisuudenaloja. Ympäristö on paikoin saanut kuoleman suudelman.

Afrikassa Kiina ei piittaa ihmisoikeuksista tai korosta hyvän hallinnon merkitystä, kuten me eurooppalaiset. Kehityspolitiikan saralla se lienee pian menetetty manner.

Onko näin, jos siltä näyttää? Kiinalaisten investoinnit ovat saaneet aikaan varmasti myös hyvää alueilla, joita länsimaisten rahat ovat karttaneet. Tästä kaikesta lukisi todella mielellään afrikkalaisten ja Afrikassa asuvan asiantuntijan arvion.


On myös otettava huomioon että Kanava on edustanut Suomalaisen Suomen perinnettä kansallismielisenä korkeatasoisena yhteiskuntapoliittisena lehtenä.