Edellisessä postauksessani tuli esille taas kerran se, että toimiva yritys on ns. moraalinen yritys, missä yrityksen työntekijät sisäistävät yrityksen päämäärät sen sijaan, että toimisivat vain omaa etuaan ajatellen. Yrityksen johto voi luottaa yrityksen työntekijöihin ja työntekijät johtoon.
Ollilan mukaan Nokiassa tapahtui joskus 2008 muutos, jonka jälkeen yrityksen johto ei enää voinut luottaa organisaatioon eli siis alaisiinsa.
Rivien välistä selviää, että Ollila oli tyytymätön valitsemaansa yrityksen johtoon - siis Kallasvuohon:
Ollilan mukaan Nokiassa tapahtui joskus 2008 muutos, jonka jälkeen yrityksen johto ei enää voinut luottaa organisaatioon eli siis alaisiinsa.
Johtajana Ollila on aina korostanut arvoja ja yhtiön oman toimintamallin merkitystä. Keskeinen arvo oli Ollilan mukaan luottamus. Toinen oli oikeus epäonnistua, kunhan samaa virhettä ei tee kahdesti.
Ollilan mukaan eri puolilta organisaatiota vakuutettiin 2008–2009, että Symbian saadaan uudistettua kilpailukykyiseksi.
"Meidän oli hallituksessa pakko luottaa siihen, että organisaatiosta tulevat viestit pitävät paikkansa. Olivathan ne aikaisemminkin pitäneet paikkansa. Mutta vanha luottamus organisaatioon ei yhtäkkiä toiminut. Tuotteet alkoivat myöhästyä."
Tämä oli siis toinen perimmäinen syy Nokian romahdukseen. Toinen syy oli Ollilan mukaan softa-osaamisen heikkous. Nokia oli hardis-talo.Rivien välistä selviää, että Ollila oli tyytymätön valitsemaansa yrityksen johtoon - siis Kallasvuohon:
Kun suunnitelmien toimeenpano alkoi kangerrella yhä enemmän 2007 organisaatiouudistuksen takia, Ollila kertoo hallituksen puheenjohtajana miettineensä puuttumista yhtiön operatiiviseen toimintaan.
"Olen aivan varma, että toimeenpano olisi sotkeutunut vieläkin enemmän, jos hallituksen puheenjohtaja olisi toimitusjohtajan ohitse alkanut ottaa kantaa operatiivisiin asioihin."
Joulukuussa 2010 ja tammikuussa 2011 Nokian hallitus pohti pitkään käyttöjärjestelmän ongelmia. Ensisijaisena vaihtoehtona oli jatkaa Symbianilla ja Meegolla. "Arvioidessamme hallituksessa yhtiön kilpailukykyä 2–3 vuoden aikavälillä näillä käyttöjärjestelmillä, siihen liittyi suuria riskejä. Erittäin pitkän ja huolellisen harkinnan jälkeen päädyimme Microsoftiin, jota muuten ulkopuoliset neuvonantajamme, yhtiön johto ja tuotekehitys myös laajasti tukivat."
Päätös oli suuri virhe. Nokian älypuhelimet eivät pärjänneet kilpailussa. Samaan aikaan Android ja Apple lisäsivät etumatkaansa.
"Pitää paikkaansa. Emme onnistuneet luomaan Microsoftin käyttöjärjestelmällä kilpailukykyisiä tuotteita ja vaihtoehtoa kahdelle alan hallitsevalle yritykselle", Ollila sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti