Paljon on ollut keskustelua siitä onko kansalaispalkkajärjestelmä tehokkaampi kuin nykyinen järjestelmä. Yhtä mielenkiintoinen kysymys on minusta kuitenkin se, onko kyseinen järjestelmä kestävä (sustainable). Tietynsuuruinen kansalaispalkka voi olla kestämätön kahdella tavalla:
1. Kansalaispalkkajärjestelmä voi aiheuttaa budjettivajetta, koska verokertymällä ei kyetä peittämään kustannuksia. Sama ongelma on toki nykyisessäkin järjestelmässä.
2. Kansalaispalkan taso voi hiljalleen laskea niin alas että se ei enää tarjoa mitään turvaa. Äänestäjät kykenevät nimittäin helposti laskemaan millaisen veroasteen laskun marginaalinen kansalaispalkan lasku aiheuttaa. Jos enemmistöllä äänestäjistä veroaste laskee yli 10 euroa kun kansalaispalkkaa lasketaan 10 euroa, äänestäjillä on insentiivi laskea kansalaispalkkaa.
Kansalaispalkkaehdotuksissa ei oteta yleensä huomioon sitä että vaikka ensin kansalaispalkalle onnistuttaisiin luomaan optimaalinen taso, se taso alkaa elää omaa elämäänsä poliittisessa järjestelmässä ja sen tasosta tulee helposti jopa vaalien ja poliittisten keskustelujen pääkysymys. Voi olla hyvä mutta voi olla hyvin huonokin asia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kansalaispalkka voi ALUKSI olla ihan toimiva.
Sittemmin tapahtuu kaksi asiaa:
1) Kansalaispalkkaa nauttivat alkavat optimoida elämäänsä siten, että se sisältää maksimimäärän kansalaispalkkaa ja vapaa-aikaa, mutta minimimäärän työtä.
2) Samalla kun kansalaiset pyrkivät optimoimaan omaa vapaa-aikaansa ja käytössä olevaa rahamääräänsä, myös myyvä osapuoli pyrkii optimoimaan saamaansa myyntivoittoa.
Tästä seuraa:
Kansalaispalkan tasoa on tarkistettava säännöllisin väliajoin, jolloin kuten Jukka sanoit, siitä muodostuu merkittävä poliittinen kysymys.
SUMMA SUMMARUM
Olen kansalaispalkkaa vastaan. Se on täysin staattinen elementti dynaamisessa ympäristössä.
Kansalaispalkka vetoaa moniin emotionaalisesti, mutta todellisuudessa se ei toimi.
Pahin vaihtoehto on tietysti se että kansalaispalkka alkaa nousta hiljalleen ja syntyy yhä pahempi budjettivaje.
Tätähän on loppujen lopuksi vaikea tietää varmaksi. Ajattelisin että joko se lähtee pysyvään nousuun joka syöttää itse itseään, koska yhä suurempi osa pärjää ensijaisesti kansalaispalkalla ja äänestää siis nousun puolesta. Tai päinvastoin se laskee koko ajan.
Vaikea sanoa. Kokeileminenkin taitaa olla tuhoon tuomittua - ei kunnon taloudellisia kokeita Suomessa taideta oikeasti harrastaa ?
Friedman kannatti kansalaispalkkaa pitkälti siksi, että se nimenomaan vähentää optimointia. Ihmiset optimoivat nykyjärjestelmässä vielä enemmän ja typerämmin. Opiskelijat esimerkiksi viivyttävät valmistumista nostaakseen opintotukea ja ovat töissä epätarkoituksenmukaisissa hommissa. Työkkärin varassa taas ei oteta mitään töitä vastaan kun hyöty on nolla.
Perustulon vastustajien pitäisi antaa jokin vaihtoehto. Nykyinen systeemi aivan selvästikään ei toimi, työttömiä on yli 200 tuhatta ja avoimia työpaikkoja liki 100 tuhatta. Naurettava väite että se voisi tästä perustulolla pahentua.
Milttonkin myönsi että kansalaispalkka voi olla alussa toimiva. Uskoisin että se nostaisi nykyjärjestelmään verrattuna hyvinvointiyhteiskunnan tehokkuutta ehkä oleellisestikin. Siinä mielessä kannatan kansalaispalkkajärjestelmää kunhan järkevästä tasosta saadaan sovittua.
Mutta on joka tapauksessa järkevää kysyä: miten kansalaispalkkajärjestelmä toimisi pitkällä tähtäimellä? Mitä selkeämpi ja tehokkaampi järjestelmä syntyy - vaihtoehto on että järjestelmän luominen epäonnistuu ja se korvaa vain pienen osan vanhasta järjestelmästä - sitä selkeämmin ihmiset äänestävät vaaleissa juuri kansalaispalkan tasosta. (Tulonsiirrothan ovat Tiedemies sun aiemmin laittaman linkin mukaan kasvaneet ainoana menoeränä jyrkästi nopeammin kuin BKT.)
En tietenkään tarkoita että se on sinällään paha asia. Demokratia toimii paremmin kun kysymykset joista päätetään ovat selkeitä.
Toisaalta on hyvinkin mahdollista että juuri tuo selkeys johtaa siihen että osa kannattaa nousua osa laskua. Enemmistön linjasta riippuu lähteekö kansalaispalkka jatkuvaan nousuun vai jatkuvaan laskuun. Eläkeläiset ja mukavuudenhaluiset löytävät toisensa tässä mallissa ehkä helpommin. Tämä on toki spekulaatiota.
Kansalaispalkka ei välttämättä riitä eteläisemmässä Suomessa, jonka vuoksi itse ottaisin sen käyttöön vain jos asuntomarkkinoita vapautetaan nykyisestä. Tämä lisäisi tarjontaa ja laskisi asumisen hintaa. Kaikista ongelmistaan huolimatta näkisin kansalaispalkan nykymallia parempana, ja ainakin jonkinlaisena askeleena oikeaan suuntaan.
Iranissa otettiin käyttöön perustulojärjestelmä.
http://www.economist.com/node/18867440
Tällä on koitettu raivata tukiviidakkoa, lähinnä öljyn älyttömiä subventioita. Nyt dieselin hinta on 40-kertaistunut, mutta protesteja ei ole juuri kuulunut kun kompensoidaan perustulolla.
Milttonkin myönsi että kansalaispalkka voi olla alussa toimiva.
Perusteluna tähän se, että kun staattista muuttujaa (=kansalaispalkka) aletaan soveltamaan dynaamisessa ympäristössä (=yhteiskunta), muuttaa tuo ympäristöön tuleva muuttuja myös ympäristöä itseään.
Siten kansalaispalkka voi toimia aluksi, mutta sen jälkeen se vaatii jatkuvaa säätöä.
Internet Mies ei tykännyt siitä, että olin 100 % anarkokapitalismin kannalla, koska kansalaispalkka toimisi hänen mukaan porttina sosiaaliliberaaleille tiellä minimivaltioon.
---
Eli ihan perusfiilis mulla tuon kansalaispalkan suhteen on se, että se ei toimi.
Ei kyllä nykyinenkään systeemi kovin hyvin, mutta ei kyllä kansalaispalkkakaan. Tai perustulo. Tai millä nimellä sitä haluaakaan kutsua.
Lähetä kommentti