Kuten sanottua kannatan normaaliparlamentarismia, missä valtiollinen valta on jakautunut hallituksen ja eduskunnan välille.
Jos nyt kuitenkin Suomeen halutaan valita presidentti, niin on tietysti hyvä jos presidentti on ominaisuuksiltaan hyvä eikä huono. Vaalit ovat minusta historialliset siinä mielessä, että ensimmäisen kerran kahdeksaantoista vuoteen suomalaisilla on toisella kierrokselle valita kahdesta ihan mukiinmenevästä ehdokkaasta. Kahdeksantoista vuotta sitten ehdokkaina olivat Rehn ja Ahtisaari - äänestin silloin Rehniä ja ajoin häntä aktiivisesti presidentiksi. Ahtisaaren valinta harmitti, mutta harmitus meni saman tien ohi. Paljoa hän ei presidenttinä saanut aikaan, mutta ainakin hän oli kansainvälisesti arvostettu ihminen. Kaksitoista vuotta meillä on nyt ollut presidenttinä kiukutteleva öykkäri, joka on erikoistunut venäläisten mielistelyyn ja rasistien metsästykseen. Periaatteen ihminen. Seuraava presidentti on länteen päin kallellaan oleva suhteellisen realistisesti maailmaan suhtautuva ihminen. Hieno juttu. Ei hävetä enää.
Molemmat ehdokkaat ovat painottaneet kansakunnan rakentamista - kahtiajaon kuilun kaventamista. En sataprosenttisesti luota kumpaankaan, mutta olen optimisti.
Lisäys:
Maahanmuuttopolitiikan osalta uusi presidentti ei voi olla todennäköisesti huonompi kuin nykyinen. Suomesta ei pidä tehdä afrikkalaisten ja romanien sosiaalitoimisto niin kuin Halonen halusi. Mutta maahanmuuttopolitiikan ei pitäisi edes kuulua presidentin toimenkuvaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Facebookista leikattua: ...oivalsi juuri jotain, mitä ei ole aiemmin ääneen kirjoitettu. Suomen valtio voisi nyt tehdä Suomen Sisut. Julkihomon valitsemisen presidentiksi voi nähdä analogiseksi Muhammed-pilakuvien julkaisemisen kanssa. (Anteeksi, haen takkini, näkemiin.)
Haaviston valinta presidentiksi tuonee ongelmia suhteissa islamia edustaviin tahoihin. Iran, Mauritania, Saudi Arabia, Pohjois-Sudan and Yemen rankaisevat kuolemalla homouden harjoittamisesta. Ehkä shariamaiden diplomaatit Suomessa jäävät pois linnan kutsuilta. Tuskinpa kauppasuhteetkaan paranevat.
Mutta jos halutaan ottaa arvotasolla selkeä pesäero islamiin, niin silloin Haaviston presidenttiys lienee avuksi.
acc
Totta.
Mutta jos unohdetaan homoseksualismi, Haaviston valinta voi olla hieman ongelmallinen myös Venäjän suhteiden osalta. En ole varma.
Toinen vihreä kansanedustaja ja edellinen vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautala ainakin on herättänyt hämmennystä Venäjä-lausunnoillaan suomettuneissa piireissä. Olen aina kompannut Hautalaa tässä suhteessa.
Ps. Kun olin lapsi mummoni kertoi kauhulla kuunnelleensa IKL:n kansanedustajien puheita eduskunnan lehteriltä isoisäni ollessa Kokemäen Maalaistliiton edustaja valtiopäivillä 30-luvulla - Miekalla me vedämme rajan Äänisjärvestä Laatokkaan. Kekkoslaisen mummoni tuomitsevat kerotmukset saivat kuitenkin pikkupojan päässä glorian sävyn. Mummoni loi minulle arvot - tosin erilaiset kuin oli toivonut.
Lähetä kommentti