Istuimme iltaa, pelasimme shakkia ja keskustelimme yhteisistä asioista. Kaksi norjalaista, kaksi suomalaista, yksi ruotsalainen, yksi New Yorkin juutalainen ja maallistunut muslimi. Tunsimme toisemme ja keskustelimme yleensä suht suoraan.
Muslimi, joka on iloisesti pulputtava hyväntahtoinen nainen, sanoi muun keskustelun seassa juutalaiselle, että tehän olette yleensä hyviä tekemään businesstä. Juutalainen, joka yleensä on hyvin fiksu, rehellinen, suorapuheinen ja kova tekemään työtä, loukkaantui ja totesi, että kyseessä on stereotypia. Puolustin muslimia ja sanoin, että ei tämä halunnut loukata. Sanoin myös, että eikö se ole totta sitten, että juutalaiset ovat yleensä hyviä tekemään businesstä. Juutalainen totesi, että ehkä se on, mutta siitä ei ole kysymys. Väite on stereotypia ja siksi loukkaava. Muslimi oli hiljaa vaikka on yleensä puhelias.
New Yorkissa ja muualla missä on paljon juutalaisia kukaan ei juutalaisen mukaan ikinä esittäisi tuollaista stereotypiaa. Se on kertakaikkiaan loukkaavaa. Väitin, että koko termi stereotypia on jotain mitä ei tarvita. On olemassa vain tosia ja epätosia yleistyksiä. Sanoin jopa, että koko termin syöttäminen meille tänne Eurooppaan on amerikkalaista kulttuuri-imperialismia.
Amerikkalainen liberaali ja ruotsalaisen ovat minusta sillä laillla erikoisia universalisteja, että he ajattelevat että heidän omat spesifiset arvonsa ovat universaaleja. (Tätä tosin en sanonut.) Juutalainen sanoi, että se yleistys, että juutalaiset satsaavat aina koulutukseen, on totta. (Varmaan, mutta miksi se sitten ei ole stereotypia ?) Sanoin, että en loukkaannu jos joku sanoo, että suomalaiset ovat keskimäärin negatiivisia, koska minusta me olemme. Sanoin muslimille, että mikset muuta takaisin Iraniin, kun siellä olisi ydinfyysikoille nyt hyviä hommia. Nauroimme.
Keskustelu jatkui sitten hetken kuluttua ihan rauhallisena - kukaan tuskin oikeasti loukkaantui sen pahemmin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Juutalaisten yleistäminen hyviksi bisnesmiehiksi ON stereotypia ja yleistämistä.
Eivät KAIKKI juutalaiset ole bisnesmiehiä, saati menestyneitä sellaisia.
Muistan kerran nähneeni dokumentin köyhistä juutalaisista. Yksi oli mm. New Yorkissa taksikuskina ja sai hyvin niukkaa elantoa. Dokumentin idea oli demonstroida, että kyllä juutalaisetkin voivat olla köyhiä ja ei-menestyneitä.
Samoin olisi syytä tehdä ero juutalaisen rodun ja juutalaisen uskonnon välille.
Yleistykset ovat keskiarvoja. Keskimäärin pätee...
Kukaan ei oikeasti muuta luulekaan. Ei varmasti ainakaan esimerkin muslimi.
Kysehän tässä on siitä että vasemmisto - laajassa mielessä joka sisältää Milttonin - näkee usein stereotypioita siellä missä on kyse vain tilastollisista yleistyksistä.
Me emme ole essentialisteja!
En tajua miksi joku loukkaantuisi. En minäkään loukkaannu siitä, jos väkivaltaisuus tai juopottelu esitetään suomalaisina stereotypioina. Totean vaan, että ne ovat Suomessa ehkä vähän yleisempiä kuin läntisessä Euroopassa, mutta eivät mitenkään hirmuisen yleisiä kuitenkaan.
Suomalaisten alkoholinkulutus on eurooppalaista keskitasoa. Suomalaisten väkivaltaisuus todennäköisesti on myös.
Suomalainen erityispiirre henkirikollisuudessa on rappioalkoholistien keskinäiset välienselvittelyt kolmen promillen humalassa, jotka johtavat silloin tällöin tappoon tai murhaan.
Minusta ihan relevantti kysymys on, mitä voi yleistää jonkin ääripään perusteella. Kun ashkenazi-juutalaisten joukossa on nobelisteja älyttömän paljon, se todennäköisesti johtuu siitä, että heidän ÄÖ-kellokäyrä on kokonaisuudessaan aika paljon oikealla kaikista muista, jonkin verran jopa itäaasialaisista.
Sen sijaan esimerkiksi suomalaisten korkeat itsemurhaluvut eivät ehkä kerrokaan keskimäärin masentuneesta kansasta, vaan siitä, että onnellisten ihmisten keskellä masentuneen on erityisen paha olla.
Sen sijaan sellaiset keskiarvot jotka kuvaavat suurta osaa jotakin ryhmää X ovat ihan päteviä, eikä niistä pitäisi loukkaantua, koska kukaan ei ole niin tyhmä että kuvittelisi niistä voitavan päätellä, että kaikki ryhmän X jäsenet Y.
Varoisin yleistämästä juutalaisten ja bisnesmenestyksen yhteyttä. Tämä nimittäin avaa vikernesmäisen kritiikin nykyistä juutalais-kristillistä kulttuuriamme vastaan.
Käytännössä kaikki hyvinvointimme on peräisin juutalais-kristillisestä markkinatalouskulttuurista. Kääntyminen mihin tahansa toiseen suuntaan tarkoittaisi paluuta vikernesmäiseen pakana-aikaan, jossa all bets are off.
Lähetä kommentti