Lomailen perheen kanssa Floridassa. Olen ollut USA:ssa ennenkin mutta työmatkalla.
Floridassa pisti heti silmään siisteys. On uskomatonta miten esimerkiksi Disneylansissa kukaan ei roskaa paikkoja.
Ihmisten jatkuva positivisuus ihmetyttää. Esimerkkinä Disneylandissä ihmiset jonottivat tuntitolkulla erääseen laitteeseen. Kun siten ilmoitettiin että laite on rikki, kukaan ei hermostunut. Smalltalk-pulina jatkuu kaikkialla. Ihmiset kertovat toisilleen jonninjoutavista asioistaan.
Tuntuu, että amerikkalaisen ensi sijainen tehtävä on olla iloinen siinä missä suomalaisen tehtävä on valittaa ja kritisoida. Rankkoja hommia molemmat!
Vanhoja ihmisiä on paljon töissä. Eläkkeet ovat tietysti pieniä ja työnteko on osin välttämätön pakko. Mutta onhan työ myös sosiaalisesti tärkeää. Suomalaisilla on kiire pois työmarkkinoilta - eläkkeelle tai opiskelemaan. Työ koetaan hyvin rasittavana. Ehkä jenkki kokee työn vähemmän epämiellytävänä.
Uutisissa on yllättävän paljon Euroopankin asioita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
26 kommenttia:
Työtä kuin työtä on mielekästä tehdä kun a) siitä maksetaan hyvä palkka b) se on mielekästä c) sitä tekee vapaaehtoisesti d) kun työntekijää kohdellaan kuin ihmistä eikä kuten välttämätöntä riesaa ja e) kumpikaan osapuoli ei yritä k*settaa ja zuijata toista koko ajan.
Varsinin e) on ongelma ulkoistuksissa ja alihankinnoissa.
Suomessa ollaan hiukan lukossa tämän asian kanssa mistä Ruukinmatruuna puhuu. Mistä päästä vyyhti aukeaisi?
Pienyrittämiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen lisää kannustumia l. toisinsanottuna vallitsevia esteitä alas.
Itse opiskelin kandinpaperit Yhdysvalloissa ja kiinnitin huomiota siihen kuinka paljon enemmän pienyrittäjyyttä vaikkapa ihan vain palvelusektorilla oli. Myös pienissä maalaispaikoissa. Tämän lisäksi työntekijöitä oli jokapuolella enemmän.
Vasta Yhdysvalloissa havahduin siihen että kuluttaminen luo hyvinvointia. Kun ihmiset syövät usein ulkona ja käyttävät paljon palveluita se avaa markkinoita yrittämiselle ja työntekijöiden palkkaamiselle, samalla myös hinnat laskevat. Oma vaikutuksensa on tottakai siinäkin että Suomalainen järjestelmä kannustaa olemaan tekemättä ja yrittämättä.
Totta. Täällä työllistetään ihmisiä sellaisiin hommiin joita Suomessa ei edes ole. Ilmeisesti minimipalkka on alhainen.
Suomessa annetaan nuorten syrjäytyä tarjoamalla heille huonon palkan sijasta toimeentulotukea.
En tietysti väitä ettei Usassa ole ongelmia, mutta hedelmällisintä on miettiä mistä on eniten opittavaa.
Työtä kuin työtä on mielekästä tehdä kun a) siitä maksetaan hyvä palkka b) se on mielekästä c) sitä tekee vapaaehtoisesti d) kun työntekijää kohdellaan kuin ihmistä eikä kuten välttämätöntä riesaa ja e) kumpikaan osapuoli ei yritä k*settaa ja zuijata toista koko ajan.
Varsinin e) on ongelma ulkoistuksissa ja alihankinnoissa.
Alihankinta ja ulkoistaminen perustuvat yksinomaan "raakaan" kustannusten polkemiseen, jos ulkoistuksen tekevällä firmalla tai alihankkijalla ei ole mitään esim. teknologiaan tai organisaatioon perustuvaa kustannusetua. Tämä ei varmaankaan tule yllätyksenä kenellekään - paitsi ehkä naivisteille.
Floridassa pisti heti silmään siisteys. On uskomatonta miten esimerkiksi Disneylansissa kukaan ei roskaa paikkoja.
Johtunee siitä, että kyseessä on sosiaalis-kaupallisesti täysin uniikki alue (Disneyland). Kertooko roskaaminen jotain siitä, millainen yhteiskunta on?
Itse opiskelin kandinpaperit Yhdysvalloissa ja kiinnitin huomiota siihen kuinka paljon enemmän pienyrittäjyyttä vaikkapa ihan vain palvelusektorilla oli. Myös pienissä maalaispaikoissa. Tämän lisäksi työntekijöitä oli jokapuolella enemmän.
Olet oikeassa. Anglo-Amerikkalaiselle ympäristölle on tyypillistä työvoimaintensiivisyys. Hotelleissa on laukunkantajia ja hissipoikia. Markettien pihoilla on autojen käsinpesijöitä. Ravintoloissa on verrattain paljon tarjoilijoita. Roska-autojen miehistö on yleensä 3-henkinen (kuski + 2 apulaista).
Suomalainen kulttuuri on teknologiaa ja itsepalvelua korostava insinöörikulttuuri, joka pyrkii kustannusoptimiin. Siinä missä anglo-amerikassa on tarjoilija, Suomessa lukee "palauta astiat kärryyn". Autonpesu hoidetaan Suomessa yleensä automaatissa. Laukunkantajia ja hissipoikia pidetään vain palvelun hintaa lisäävinä turhakkeina. L&T testaa roska-auto+roskis -yhdistelmää, jossa kuskin ei tarvitse nousta autosta tyhjentääkseen roskista.
Sen lisäksi Suomi ei ole nähdäkseni millään tavalla palvelukulttuuri. Hyvästä palvelusta on ollut paljon juttua kaikkialla, mutta kukaan ei tunnu haluavan maksaa siitä extraa. En tiedä johtuuko persoonastani, mutta minulle ei ole mitään väliä hymyileekö myyjä kassalla vai ei. Pääasia, että saan haluamani tuotteen/palvelun ostettua.
Vasta Yhdysvalloissa havahduin siihen että kuluttaminen luo hyvinvointia.
Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on ISO ERO miten hyvinvointi luodaan.
Suomessa hyvinvointi luodaan pääasiassa B2B-sektorilla vientiteollisuudessa, eli konepaja-, paperi-, metalli- ja teknologiateollisuuden työpaikoissa. Raha suomalaisten hyvinvointiin tulee ULKOMAILTA, ei maan sisäisestä kulutuksesta tai palvelusektorilta. HUOMAA ERO!
Tämän eron todistaa myös Suomen positiivinen vaihtotase - verrattuna jenkkien negatiiviseen ja laskevaan taseeseen.
Suomen vaihtotase on positiivinen kannattavan ulkomaanviennin vuoksi, mutta jenkkien EI OLE. Siksi jenkkien on aherrettava enemmän palvelusektorin työpaikoissa. Muita vaihtoehtoja, kuten teollisuuden työpaikkoja, ei liiemmalti ole.
Henkilökohtaisesti en kaipaa anglo-amerikkalaista palvelukulttuuria Suomeen. Se ei sovi suomalaiseen jöröön ja hiljaiseen luonteeseen.
Anaconda, mielestäni kommenttisi on tyypillinen Suomeen palanneen ulkosuomalaisen "muualla on kaikki paremmin" -toteamus.
Koko Florida on siistiä eikä täällä roskata. Sitä ei ilmeisesti siedetä. Suomalaiset diggaavat paikkojen sotkemisesta. Ihme porukkaa.
Olkon nyt syy mikä tahansa suomalaisilla työpaikoilla on usein hyvin epämiellyttävää. Kyykytystä. Kyykytystä.
Palvelusektorin työpaikkojen osuuden lisääminen ei myöskään ole kansantaloudellisesti järkevää, JOS muitakin vaihtoehtoja (raskas teollisuus, IT, luonnonvara) on saatavilla.
Miksi näin? Perustelu:
BAUMOL'S COST DESEASE
Baumolin tauti on teoria, jonka mukaan kokonaan ihmistyöhön perustuvilla aloilla (sairaanhoito, hoivapalvelut, HoReCa jne.) tuottavuuden nostaminen on miltei mahdotonta. Kuitenkin palkkojen olisi noustava samassa suhteessa paremmin tuottavien alojen kanssa. Näin siis ainakin entisessä "Tupo-Suomessa".
Ei ole järkevää sijoittaa työvoimaa Baumolin taudista kärsiville alhaisen tuottavuuden aloille, jos sitä voidaan sijoittaa esim. Suomen talouden kannalta tärkeään ja paremmin tuottavaan vientiteollisuuteen.
---
Siten puheet palvelualojen "tärkeästä" roolista Suomen tulevaisuuden taloudessa tulisi jättää omaan arvoonsa. Palvelualat EIVÄT tarjoa huimaa talouskasvua.
Jos joku haluaa huolehtia Suomen taloudesta, hän varmistaa, että vientiteollisuus pyörii moitteetta.
Tavoite saavutetaan, kun:
a) Työvoimaa on saatavissa aina "hyvään hintaan"
b) Lakot eivät ole ongelma (esim. lakon todennäköisyys on otettava huomioon telakkatilauksissa)
c) Satamat pysyvät auki jäistä
d) Ahtaajat eivät lakkoile
e) Yliopistot tarjoavat vientiteollisuuden kannalta huippulaatuista koulutusta
Olkon nyt syy mikä tahansa suomalaisilla työpaikoilla on usein hyvin epämiellyttävää.
Havainto on ainakin osittain totta. Tässä mahdollisia syitä:
Miksi työelämä Suomessa rankkaa?
1) Tasa-arvo. Pieni kansa -> vertaisefekti kova. Tarvittaisiin jollain tapaa johtaja "ulkoa". Vaikkapa ruotsalainen tai amerikkalainen. Ulkoryhmään kuuluvan ulkomaisen johtajan menestystä ei kadehdita niin paljon kuin sisäryhmään kuuluvan suomalaisen.
2) Toitotus huipuista. Huippuyliopisto, huippuosaajat jne. Siitä puhe mistä puute. Kuitenkin suurin osa suomalaisista yrityksistä on ilmeisen keskinkertaisia. Ei minkään alan huippuja.
3) Puolustusasemat. Suomalaiset yritykset ovat lähes poikkeuksetta altavastaajina. Muilla on enemmän pääomaa, kykyä, yhteyksiä jne. Ne, jotka eivät anna ulkomaisten ostaa itseään, joutuvat taistelemaan entistä kovemmin. Viiden miljoonan ihmisen maasta on vaikea ponnistaa vaikkapa Amerikkaan.
4) Globalisaatio. 20 vuotta kommunismin murtumisesta ja ex-kommunistimaat ovat saaneet taloutensa käyntiin.
5) Yleinen asevelvollisuus ja siitä juontuva johtamiskulttuuri. Tämä voi tietysti kuulostaa "perusvasurin" purnaukselta, mutta armeijamainen johtamistapa ei välttämättä sovellu asiantuntijoiden johtamiseen. Kuitenkin RUK on tuttu useille johtotason henkilöille, ja lisäksi se on yleensä ensimmäinen koulu, jossa suomalainen mies törmää johtamiseen. Jenkeissä johtajat ovat yleensä käyneet jonkin School of Management -tyyppisen koulutuksen.
Olkon nyt syy mikä tahansa suomalaisilla työpaikoilla on usein hyvin epämiellyttävää.
Kilpailun paine kiristää ihmishermoja. Vaikka ei pitäisi. Mutta osaako kukaan suhtautua työhönsä kevyesti, eräänlaisena "pelinä"? Varsinkaan, jos on asunto- ja autolainat alla.
Olli-Pekka Kallasvuon joulun alla julkaistut haastattelut antoivat myös sellaisen kuvan, että jopa itse OPK:kin huokaisi helpotuksesta, kun pääsi työelämästä pois.
Ei näin voi olla! Jos ei muuten, niin eivät johtajatason henkilöt saa ilmaista tuollaista julkisesti. Pääministeri Kiviniemikin kohkasi työelämästä jokunen päivä sitten.
Jos nyt on jo rankkaa, niin miten sitten kymmenen vuoden päästä? Ei muuta kuin piristäviä naamaan ja takaisin työn ääreen.
Suomessa tarvitaan selkeästi töihin jonkinlaisia narreja tai työelämää parodioivia klouneja keventämään tunnelmaa.
En ajanut kommenteillani takaa nimenomaan tai ainoastaan palvelusektorin kasvattamista. Tietysti työn pitää tuottaa ainakin yhtä paljon arvoa, vähintään välillisesti, kuin siihen kuluu, muuten se on kannattamatonta. Eikä minulle tarvitse kertoa USAn ja Suomen sisämarkkinoiden eroista. Kulutus yhtäkaikki luo hyvinvoinnin, vaikka kulutus tapahtuisi muualla kuin Suomessa ja suomalainen talous nojaisi yritysten väliseen kauppaan.
Mielestäni on kuitenkin virhe aliarvioida suomalaisia sisämarkkinoita. Omakohtaisena kokemuksena olen huomannut ettei Suomessa ole saatavilla palveluita joita totuin Yhdysvalloissa kuluttamaan, ja joista niin ikään olisin myös Suomessa valmis maksamaan. Sen tarkemmin erittelemättä kyseessä ovat jotkin palvelutyypit jotka suoraan vaikuttaisivat kohottavasti omassa yrityksessäni tekemäni työn tuottavuuteen ja olisivat siksi hyvin kannattava sijoitus.
Suomalaiset ylipäätään on ajettu tilanteeseen jossa yrittäminen ei ole yhteisöllisesti kannustettua, eikä yrittäjiä kannusteta ottamaan työntenkijöitä. En tiedä onko vahva AY-liike osasyyllinen mutta työntekijä ja työnantaja nähdään raskaasti kilpailutilanteessa ja konfliktissa keskenään. Ja vaikka syynä ei olisikaan AY-liike niin aimo annos kuolleenasyntynyttä vasemmistolaisuutta on myrkyttänyt vallitsevaa työ- ja yritysilmapiiriä.
Anglo-amerikkalaiselle kulttuurille on työvoimaintensiivisyyden lisäksi tyypillistä se, ettei vasurieurooppalaisesti odoteta vastikkeetonta rahaa. Onnellisuus on subjektiivista, Suomessa tunnutaan olevan onnettomia jos joudutaan menemään vespalla paskaduuniin kun vaihtoehtona on fatta. Ne ovat onnellisia paskaduunistaan joille fatta ei ole mahdollista. Ja koska fatta on puhtaasti talouden ylijäämään perustuva instituutio, ei ihmistä saisi opettaa olettamaan että se on aina vaihtoehto. Se on niin kauan tässä kun ylijäämää, tai jopa alijäämää, halutaan sijoittaa siihen.
Jotkut talouden tunnusluvuista Kataista paremmin selvillä olevat ihmiset ovat sitä mieltä että järjestelmä ajaa pistoraiteella jo nyt.
>>Anaconda, mielestäni kommenttisi on tyypillinen Suomeen palanneen ulkosuomalaisen "muualla on kaikki paremmin" -toteamus.
Ei kai nyt sentään. Olen pääsääntöisesti ollut sitä mieltä että Suomessa kaikki on paremmin kuin muualla, mutta viime vuosina olen joutunut huomaamaan että vain muutamat asiat ovat Suomessa paremmin kuin muualla - eivätkä ne ole talousasioita. Se että asiat ovat erilailla, ei välttämättä tarkoita että jokin toinen tapa olisi oikeasti parempi vaikka vastakkain asettelijat tahtovat tällaista suitsuttaakin.
En ajanut kommenteillani takaa nimenomaan tai ainoastaan palvelusektorin kasvattamista. Tietysti työn pitää tuottaa ainakin yhtä paljon arvoa, vähintään välillisesti, kuin siihen kuluu, muuten se on kannattamatonta. Eikä minulle tarvitse kertoa USAn ja Suomen sisämarkkinoiden eroista. Kulutus yhtäkaikki luo hyvinvoinnin, vaikka kulutus tapahtuisi muualla kuin Suomessa ja suomalainen talous nojaisi yritysten väliseen kauppaan.
Mielestäni on kuitenkin virhe aliarvioida suomalaisia sisämarkkinoita. Omakohtaisena kokemuksena olen huomannut ettei Suomessa ole saatavilla palveluita joita totuin Yhdysvalloissa kuluttamaan, ja joista niin ikään olisin myös Suomessa valmis maksamaan. Sen tarkemmin erittelemättä kyseessä ovat jotkin palvelutyypit jotka suoraan vaikuttaisivat kohottavasti omassa yrityksessäni tekemäni työn tuottavuuteen ja olisivat siksi hyvin kannattava sijoitus.
Suomalaiset ylipäätään on ajettu tilanteeseen jossa yrittäminen ei ole yhteisöllisesti kannustettua, eikä yrittäjiä kannusteta ottamaan työntenkijöitä. En tiedä onko vahva AY-liike osasyyllinen mutta työntekijä ja työnantaja nähdään raskaasti kilpailutilanteessa ja konfliktissa keskenään. Ja vaikka syynä ei olisikaan AY-liike niin aimo annos kuolleenasyntynyttä vasemmistolaisuutta on myrkyttänyt vallitsevaa työ- ja yritysilmapiiriä.
Anglo-amerikkalaiselle kulttuurille on työvoimaintensiivisyyden lisäksi tyypillistä se, ettei vasurieurooppalaisesti odoteta vastikkeetonta rahaa. Onnellisuus on subjektiivista, Suomessa tunnutaan olevan onnettomia jos joudutaan menemään vespalla paskaduuniin kun vaihtoehtona on fatta. Ne ovat onnellisia paskaduunistaan joille fatta ei ole mahdollista. Ja koska fatta on puhtaasti talouden ylijäämään perustuva instituutio, ei ihmistä saisi opettaa olettamaan että se on aina vaihtoehto. Se on niin kauan tässä kun ylijäämää, tai jopa alijäämää, halutaan sijoittaa siihen.
Jotkut talouden tunnusluvuista Kataista paremmin selvillä olevat ihmiset ovat sitä mieltä että järjestelmä ajaa pistoraiteella jo nyt.
>>Anaconda, mielestäni kommenttisi on tyypillinen Suomeen palanneen ulkosuomalaisen "muualla on kaikki paremmin" -toteamus.
Ei kai nyt sentään. Olen pääsääntöisesti ollut sitä mieltä että Suomessa kaikki on paremmin kuin muualla, mutta viime vuosina olen joutunut huomaamaan että vain muutamat asiat ovat Suomessa paremmin kuin muualla - eivätkä ne ole talousasioita. Se että asiat ovat erilailla, ei välttämättä tarkoita että jokin toinen tapa olisi oikeasti parempi vaikka vastakkain asettelijat tahtovat tällaista suitsuttaakin.
En tiedä mitä Suomessa jatkossa tehdään. En ole väittänyt että palvelut luovat tulevaisuudessa paljon työpaikkoja. En tiedä. Teollisuudenkin työpaikat vähenevät. Varmaan venäläiset ostavat lisää teollisuutta ja hotelleja yms. Suomesta. Suomalaiset myyvät venäläisille erilaisia palveluita. Suomi kehittyy samanlaiseen suuntaan kuin varsinkin Kannas 1800-luvulla. Tehdään sellaista mitä venäläiset haluavat.
Jotain pientä vientiä länteenkin varmaan on.
Poliittisesti ollaan myös riippuvaisia Venäjästä. Ollaan eräänlainen autonomia. Talous pyörii. Henkisesti on samanlaista tunkkaisuutta kuin nykyään.
En tiedä mitä Suomessa jatkossa tehdään. En ole väittänyt että palvelut luovat tulevaisuudessa paljon työpaikkoja. En tiedä. Teollisuudenkin työpaikat vähenevät. Varmaan venäläiset ostavat lisää teollisuutta ja hotelleja yms. Suomesta. Suomalaiset myyvät venäläisille erilaisia palveluita. Suomi kehittyy samanlaiseen suuntaan kuin varsinkin Kannas 1800-luvulla. Tehdään sellaista mitä venäläiset haluavat.
Varmasti aika pitkälle oikeanlainen ennuste.
On kuitenkin paljon teollisuutta josta ei tarvitsisi luopua niin helpolla. Vähän palkkoja ja lakko-oikeuksia vähemmälle, niin kyllä lähtee ihan toisella tapaa! Ex-valtionvarainministeri Iiro Viinanenkin on sanonut, että ay-liike tulisi suomessa vaimentaa.
Suomen hyvinvointi luodaan sekä tänään että tulevaisuudessa korkean teknologian ja jalostusasteen ulkomaankaupalla.
Jos Suomi jostain syystä taantuu bulkkitavaran viejäksi ja palveluyhteiskunnaksi, tarkoittaa se samalla, että suomalainen elämänmuoto muuttuu samankaltaiseksi kuin Viipurissa ja Pietarin ympärillä. Hyvinvointivaltion voi viimeistään silloin hyvästellä.
On se minustakin surullista jos insinööri-hommat loppuvat Suomesta. Eivät varmaan lopu. On kaivoksia, telakoita, elektroniikkateollisuutta, mutta yhä enemmän vain ulkomaisten firmojen tytäryhtiöitä.
Mikä lienee mennyt vikaan. Nokia ajaa itseään alas. Finnair samoin. No tämä on sitä globalisaatiota missä se joka on ollut kova tekijä ei välttämättä enää huomenna ole sitä.
Mutta kai nyt Kone ja Ahlström menestyy siedettävästi.
Taantuminen on ehkä enemmän alakohtaista kuin yleistä. Eivätkä insinöörihommatkaan ole mihinkään loppumassa.
Suomesta on vain niin vaikeaa ponnistaa maailmalle, että on todennäköisempää, että muiden maiden toimijat tulevat "apajillemme". Oikeastaan hyvin yksinkertaista geotaloustiedettä.
Betonielementtien valmistus, lasi, erilaiset raskaat metallituotteet ja muut joita ei painon puolesta kannata tuoda maahan tulevat pysymään edelleen Suomessa. Samoin luonnonvara-ala; metsä ja kaivokset eivät karkaa mihinkään.
Ehkä muutos koettelee kiperimmin juuri Nokian ympärillä olevaa elektroniikka- ja IT-teollisuutta.
On muistettava, että Nokia on ulkopuolinen pelaaja Aasian markkinoilla. Mm. Samsung on uhonnut juuri peittoavansa Nokian kolmessa vuodessa. Huomioon ottaen Samsungin synergiaedut ja panostukset R&D-toimintaan, tuo ennuste voi hyvinkin olla mahdollinen.
Jonkin verran ulkomaankokemusta omaavana täytyy sanoa, että asiat Suomessa ovat kuitenkin (vielä) erittäin hyvin.
-Vienti vetää
-Valtionvelka on kestettävällä tasolla
-Kansa on verrattain yhtenäinen
Turhan napinan ja negatiivisuuden kun saisi työelämästä pois, niin kyllä kelpaisi.
Ehkä Floridassa ihmiset ovat iloisia, mutta entäs jos mennään Suomen leveysasteille, vaikkapa Seattleen? Realisoituuko siellä samat työelämän ilmiöt kuin Suomessa?
Suurin ongelma Suomessa on kaiken pienuus. Se koskee pääomia (venture capital mukaan lukien), osaajapoolia (ei ihme, että huippuosaaja-termiä viljellään siellä täällä) ja markkinoita.
Kun katseltiin ulkomaisen kollegan kanssa Suomen suurimpien IT-yritysten listaa (TiVi250), niin nauruhan siinä tuli. Listalla oli mukana esim. tavallisia PC-myymälöitä. Jos TiVi500 olisi laadittu, jouduttaisiin siihen ottamaan varmaan mikrotuet ja digitalkkarit mukaan myös. Se lista, jos mikä, näyttäisi tragikoomiselta.
Jenkeissähän viiden sadan yrityksen listan tekeminen alalta kuin alalta ei ole homma eikä mikään, esim. Fortune 500, Forbes 500, S&P 500 jne.
Lisäksi suunta johon mennään, eli yritysverotuksen keventäminen, on oikea.
Yritykset, yritystoiminta ja Suomen ulkomaanvienti luovat hyvinvoinnin ja tuovat Suomeen rahaa.
Työntekijät voivat ehkä napista, jos verotuksen painopistettä siirretään yrityksiltä työntekijöille, mutta ilman kannattavia (vienti)yrityksiä Suomelle jää tyhjä arpa. Jos siis kahdesta pahasta pitää valita.
Tältä näyttää maailmantalous vuonna 2050
Jahas osa kommenteista makasi taas kommenttijonossa. Valitan.
Suomessa on erityinen punikki-eliitti jonka mukaan yrittäjä on jotenkin huonompi ihminen kuin taiteilija tai tiedemies. Yrittäjä ei kelpaa näille älyköksi vaan älykön on nimenomaan oltava apurahoilla tms. elävä ehkä presidentin linnaan itsenäisyysjuhliin kutsuttava elätti. Hovisyöttiläs.
Pienyrittäjä ei varsinkaan kelpaa. Ison yrityksen öykkäripomo ehkä sentään kelpaa.
-> @ Anaconda
En ajanut kommenteillani takaa nimenomaan tai ainoastaan palvelusektorin kasvattamista. Tietysti työn pitää tuottaa ainakin yhtä paljon arvoa, vähintään välillisesti, kuin siihen kuluu, muuten se on kannattamatonta. Eikä minulle tarvitse kertoa USAn ja Suomen sisämarkkinoiden eroista. Kulutus yhtäkaikki luo hyvinvoinnin, vaikka kulutus tapahtuisi muualla kuin Suomessa ja suomalainen talous nojaisi yritysten väliseen kauppaan.
Erikoistuva maailmantalous tarkoittaa käytännössä sitä, että raha Suomen B2C-yrityksille tulee Suomen B2B-vientiyrityksistä. Siitä nimitys "vientiveturit" esimerkiksi. On hyvä tietää, ettet aikonut tehdä Suomesta "hoivapalvelujen ja pöytääntarjoilun mallimaata"!
Sen tarkemmin erittelemättä kyseessä ovat jotkin palvelutyypit jotka suoraan vaikuttaisivat kohottavasti omassa yrityksessäni tekemäni työn tuottavuuteen ja olisivat siksi hyvin kannattava sijoitus.
Mikset erittelisi? Minua kiinnostaa.
Mielenkiintoista. Luulen että nyt ymmärsin mitä tarkoitat - siis tuolla tietunlaisten uskomusten irrelevanttisuudella.
Mutta en oikein ymmärrä miten voisi olla irrelevanttia hutteriitti-yhteisön kannalta sellaiset uskomukset kuin että että "seurakunta on yksi ruumis", "itsensä tehostaja joutuu helvettiin" ja "Jeesus näkee kaikki tekomme"?
Olen toki samaa mieltä siitä että suurin osa uskontojen uskomuksista on epäoleellisia yhteisön rakentamisen kannalta mutta kai nyt se että Jumala näkee kaiken ja reagoi kaikkeen on oleellista uskovaisen moraalin kannalta?
Lähetä kommentti