sunnuntaina, tammikuuta 02, 2011

Ajatellaanpa että uskonto on mielen virus

Olen kuullut taas väitteen "kaikki uskonnot ovat periaatteessa samanlaisia" monta kertaa muuten fiksuilta ystäviltäni.

Väite on minusta yhtä tyhjä kuin väite että kaikki eläimet ovat "periaatteessa" samanlaisia. Tottakai kaikilla eläimilläkin on yhteisiäkin piirteitä kuten lisääntyminen, mutta niiden leimaaminen "periaatteessa samanlaisiksi" ei tarkoita mitään.

Uskontoja voi toki tarkastella yhtenäisen viitekehyksen kautta esimerkiksi mielen viruksina. Mutta koska jokainen virus aiheuttaa erillisen taudin kukin uskontokin on hyvin erilainen. Esimerkiksi islamiin tuntuu kuuluvan sivuoireena joillain ihmisillä terrorismi. Jos uskonto on mielen virus, jokaista sairautta pitää hoitaa sille ominaisella tavalla. Islamilaiseen terrorismiin sopiva tapa saattaisi olla sama kuin koleraan eli yhteisön eristäminen eli siis maahanmuuton minimointi islamilaisista maista. En väitä, että näin välttämättä on mutta tuskinpa valistuskaan mikään ihmelääke kaikkeen uskonnollisuteen on. Ainakin se on hyvin hidas sellainen. Sama pätee maallistumiseen.

Jotkut uskonnot ovat joidenkin virusten lailla muuttuneet kantajalleen suorastaan hyödyllisiksi. Tähän valistusmies sanoo että sama hyöty olisi voitu saavuttaa uskonnottomallakin tavalla. Siihen voi vastata, että maailma on avoin. Toteuta se! (Ylipäätään luulen että yhteiskunnalliseen keskusteluun tarvitaan lisää ekologiaa.)

Toiset uskonnot tarttuvat helposti. Toiset siirtyvät vain vanhemmilta lapsille kuten hutterismi, jain ja parsilaisuus. Niistä ei ole yleensä juuri haittaa muille ihmisille.

Yhtenäisissä viitekehyksissä kuten Dawkinsin ajatuksessa uskonnosta mielen viruksena on se etu, että jos keskustelijat hetkeksi sopivat yhteisestä viitekehyksestä, keskustelulla on paremmat edellytykset onnistua.

13 kommenttia:

Tuplis kirjoitti...

Minä tästä ihmettelemään, että jos uskonto on mielen virus, niin jotta analogia toimisi, on kai jokin biologinenkin virus, joka tekee kantajastaan evolutiivisesti kelpoisemman kuin siltä säästyneet tai sille immuunit?

Jukka kirjoitti...

Näin kai onkin. Ihminenhän elää symbioosissa kaikenlaisten pikkuotusten kanssa, jotka alunperin ovat jonkinlaisia loisia tai taudin aiheuttajia mutta ovat evoluution myötä muttuneet.

En sanonut että uskonto on mielen virus vaan että sitä voi olla hedelmällistä tarkastella sellaisena.

Tuplis kirjoitti...

Se on kyllä totta, että samankaltainen käsitepohja tai vastaava on hyödyksi kun koetetaan keskustella asioista toisten kanssa.

Sama kieli on tärkeä asia.

Jaska Brown kirjoitti...

Suoliston bakteerit tuli lähinnä kuvaavana mieleen. Oikeanlainen bakteerikanta on ihmiselle välttämätön, aivan kuin voi hyvin kuvitella uskonnon olevan yhteiskunnalle välttämätön. Jos bakteerikantaan ilmestyy uusia tulokkaita, seuraa usein sairastuminen kunnes suolisto on sopeutunut tilanteeseen. Uudet bakteerit ovat joko kuolleet tai sopeutuneet elämään vanhojen kanssa, metafora yhteiskuntaan lienee ilmeinen. Islamia vastaava suoliston bakteerikanta on sellainen, joka pyrkii syrjäyttämään väkisin kaikki muut. Tässä prosessissa sairastuu, mutta jos syrjäytys onnistuu, paranee - mutta ei entiselleen. Aivan samoin islamilainenkin yhteiskunta toimii kyllä, mutta tulokset eivät missään ole länsimaisen demokratian veroisia.

Tiedemies kirjoitti...

Minusta nämä metaforat ovat oikeastaan epäoleellisia, kuten myös uskontojen pohtiminen niiden käytännöllisyyden tms. 'hyödyn' kautta. Uskonnot ovat kiistatta vahingollisia siinä mielessä, että niiden puitteissa pitää uskoa väitteisiin, jotka ovat varmasti epätosia.

Esimerkiksi tupakointi on varmasti mukavaa ja sillä on esimerkiksi masennusta ja erilaisia pakko-oireita lievittävä vaikutus. Se lisää sosiaalista luottamusta ja sen ympärille kehittyy rikas kulttuuri ja monimuotoista ihmisen käyttäytymistä ylipäätään. Näistä näkökulmista ajatellen on varmasti vahingollista, että nuoret eivät enää tupakoi siinä määrin kuin ennen. Voi olla hedelmällistä tutkia tupakointia tästä näkökulmasta. Tai muiden huumeiden käyttöä, ei sen väliä.

Vertaus on toki ontuva, mutta se, arvostammeko me terveyttä, on arvostuskysymys, samoin kuin se, arvostammeko rehellisyyttä ja totuudellisuutta.

Jukka kirjoitti...

Viittasin siis Dawkinsin teoriaan. Sitä tuskin on ajateltu pelkäksi metaforaksi vaan vakavaksi teoriaksi. Mielen virus eli meemi on Dawkinsin teorian toinen replikaattori kuten tiedät Selfisg Gene - kirjan perusteella.

Tein mielestäni täysin mielekkäitä ja loogisesti konsisttentteja johtopäätöksiä siitä teoriasta.

Jukka kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jukka kirjoitti...

Viittasin siis Dawkinsin teoriaan. Sitä tuskin on ajateltu pelkäksi metaforaksi vaan vakavaksi teoriaksi. Mielen virus eli meemi on Dawkinsin teorian toinen replikaattori kuten tiedät Selfisg Gene - kirjan perusteella.

Tein mielestäni täysin mielekkäitä ja loogisesti konsisttentteja johtopäätöksiä siitä teoriasta.

Jukka kirjoitti...

Mitä tulee väitteeseesi että uskonto on haitallinen aina, siihen en enää palaa koska olen jo käsitellyt aihetta monta kertaa.

Kirjoitukseni tarkoitus oli miettiä sitä millaisiin johtopäätöksiin Dawkinsin teoria johtaisi jos sitä soveltaisi johdonmukaisesti.

Itsehän en ole 100% innostunut meemieteoriasta mutta on se minusta jonkilainen hyvä kansantajuistettu versio kulttuurievoluution teoriasta. Lisäksi sillä on tietty liityntä kognitiivisen uskontotieteen teoriaan ihmisen yliherkästä agency detectionistä (kts. Boyerin kirja joka löytyy VAL:n "lukulistalta").

Tuplis kirjoitti...

Tm:
Uskonnot ovat kiistatta vahingollisia siinä mielessä, että niiden puitteissa pitää uskoa väitteisiin, jotka ovat varmasti epätosia.

Ei tuo pidä paikkaansa. Kaiketi tosin vain provokaatioksi tarkoitettukin, kun ei mitään perusteita annettu.

Jukka kirjoitti...

Olen olut hirveän mustavalkoinen ihninen. Nykyään en kyllä enää innostu noista mustavalkoisista väitteistä kuten sosialismin tai Amerikan tai uskonnon tai valtion täydellisestä turmiollisuudesta tai markkinatalouden tai valistuksen kaikkivoipaisuudesta.

Tiedemies kirjoitti...

Minä siteeraisin Dawkinsia tässä. Joku TV-kanava (olisiko ollut brittien TV4) lanseerasi ohjelman "The root of all evil", jossa Dawkinsin uskontokritiikkiä käsiteltiin. Häneltä kysyttiin, onko uskonto kaiken pahan alku ja juuri, ja hän vastasi että tällainen väittämä on absurdi, koska "nothing is the root of all anything".

Itse nimenomaan en katso että asia on "mustavalkoinen", vaan kyse on selvästi tarkastelutavasta. Vertasin tupakointia ja uskontoa siksi, että kumpikin on selvästi hyvin inhimillistä toimintaa, ja kumpaakin voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Missään nimessä ei voida viedä tätä analogiaa pidemmälle, eikä se ollut tarkoituskaan.

Mielestäni ei vaadi mitään sen kummempia perusteluja todeta, että uskonnon puitteissa ihmisten oletetaan omaksuvan tosina väitteitä, jotka aivan varmasti ovat epätosia. Tämä pitää paikkansa jo siitä yksinkertaisesta syystä, että pareittain tarkasteltuna mitkä tahansa kaksi uskontoa sisältävät keskenään ristiriitaisia väittämiä maailmasta. Mielestäni on tylsämielistä trollaamista vaatia jotain muuta perustelua sille, että uskontojen puitteissa pitää uskoa väittämiin jotka ovat varmasti epätosia.

En tämän kautta yritä kuitenkaan perustella, että uskonnossa olisi jotakin vikaa yleisessä mielessä. Se on vain ristiriidassa tiettyjen pyrkimysten kanssa. Jos ajattelemme uskontoa mielen viruksena, siis ajatusrakennelmana, joka "tarttuu" ihmiseen jotenkin, eikä lähde pois vaikka olisikin ristiriidassa havaintojen jne. kanssa, ei tämä vielä sano mitään siitä, onko tämä tartunta haitallinen.

Itse en pidä tällaista hyötytarkastelua kovin relevanttina itselleni, enkä oikeastaan edes yhteiskunnalle. Yhteiskunnalle relevantteja ovat ne mekanismit, joita uskontojen parissa esiintyy yhteiskunnallisesti relevanttien ilmiöiden tuottamisessa: On olennaista, että kirkot ruokkivat köyhiä, on olennaista, että hutteriitit muodstavat tiiviitä yhteisöjä, on olennaista, että shintolaiset ovat valmiita kuolemaan keisarin puolesta, ja niin poispäin.

Uskonnon merkitys uskontona on siis tässä ymmärrettävä laajemmin kuin niiden partikulaaristen uskomusten joukkona, joita uskonto sisältää. Itseasiassa väitän olevan jokseenkin ilmeistä, että ne partikulaariset uskomukset, joita uskonto uskontona sisältää, eivät ole edes kovin relevantteja muutoin, kuin että ne eivät voi olla kovin räikeässä ristiriidassa niiden instituutioiden kanssa, joita uskonto synnyttää.

Tämän vuoksi uskonto joukkona täysin irrationaalisia uskomuksina ja turhia rituaaleja on yksikäsitteisesti turha ja vahingollinen, mutta sen sivuvaikutukset voivat tietenkin olla hyödyllisiä.

Jukka kirjoitti...

Minusta on tärkeää havaita että Dawkinsin meemiteoria ei alunperin ollut mitään uskontokritiikkiä vaan tieteellinen teoria. Vaikka meemi on itsekäs kuten geeni, ei meemi mitenkään automaattisesti Dawkinsin mukaan ole yksilölle haitallinen vaikka varmaan todennäköisemmin kuin geeni koska meemi on myöhäisempää perua kuin geeni.

Meemejä on kuitenkin ollut jo kauan ja tietynlainen meemien ja geenien koevoluutio on postuloitu (dual inheritance theory).