keskiviikkona, toukokuuta 19, 2010

Onko maahanmuuttokriittinen rasisti ?

Nykyään keskustellaan paljon siitä, ovatko "maahanmuuttokriittiset" rasisteja. Tai pikemmin jotkut syyttelevät "maahanmuuttokriittisiä" rasisteiksi ja toiset puolustelevat että he eivät ole rasisteja.

Tällainen keskustelu on maahanmuuttopolitiikan kehittämisen este. Keskustelua voinee hyvällä syyllä kutsua ämmämäiseksi ininäksi.

Oleellista on minusta lopettaa tällainen keskustelu ja kaikkien myöntää, että maahanmuutto sinänsä ei ole ongelma vaan se että tänne otetaan ilmeisesti vääränlaista porukkaa. Siis keskimäärin.

44 kommenttia:

Imulippo kirjoitti...

Mikä sitten on oikeanlaista porukkaa?

Kaikki porukka, joka heikentää suomalaisten oloja, on vääränlaista. Oikeanlaista porukkaa on siis se porukka, joka ei ainakaan heikennä suomalaisten oloja vaan mielellään olisi meille hyödyllistä. Minusta ongelma on osittain siinä, että ahdasmieliseksi leimautumisen pelossa ei edelleenkään uskalleta myöntää, että oikeanlaista porukkaa ei ole olemassakaan. Oli kyse sitten työvoimasta alalle, jolle Suomessa löytyy osaajia, tai toisesta hyväksyttävyyen ääripäästä, täysin älyttömistä perheenyhdistämisistä kehitysmaista, porukka on vääränlaista koska se heikentää suomalaisten oloja.

Miksi tänne halutaan ulkomaalaisia ihmisiä yleensä mistään? Voihan tänne minun puolestani tulla jos on yksittäinen syy tulla, eikä henkilö ole a) afrikkalainen, b) häpeä-kosto-kulttuurin maista kotoisin eikä c) varsinkaan muslimi. Tuollainen filtteri karsisi aika tehokkaasti karstaa pois rattaista mutta poliittisen korrektiuden takia tuota ei tule tapahtumaan ajoissa. Minua ihmetyttää se, että miksi tänne haluamalla halutaan ulkomaalaisia ihmisiä. Onko kyse siitä, että osa suomalaisista haluaa rodunjalostuksillisin motiivein vähentää suomalaisten määrää geenipoolista? Eli tiedostamaton itsetuhoisuus oman biologisen perimän vihaamisen muodossako? En tiedä mutta "julkista keskustelua asioista" ei ainakaan tarvita lisää kun se ei selvästikään lisää kansanvaltaisten päätöksien määrää.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kanada, Australia ja USA ovat tietysti erilaisia maita kuin Suomi, mutta koska ne ovat ainakin joissain historiansa vaiheissa onnistuneet haalimaan maahansa ihmisiä joista (ja joiden lapsista) on ollut pitkän tähtäimen hyötyä, näiden maiden kokemuksista voisi oppia.

Määrään en ota nyt kantaa. Vaan laatuun.

Jukka Aakula kirjoitti...

Rasistien metsästäminen johtaa juuri siihen, että kukaan ei halua määritellä mitään filttereitä siitä pelosta että joutuu rasistiksi leimatuksi.

Ihmiset ajautuvat sitten helposti äärimielipiteisiin ("emme atrvitse ketään") juuri siksi että pelkäävät muuten leimautumista rasistiksi.

http://jukkaaakula.livejournal.com/24765.html

Anonyymi kirjoitti...

USA, Kanada ja Australia harjoittavat valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ne ovat varmaankin aina tehneet niin. Ne noudattavat hyötyajattelua mikä on hyvä asia.

USA:an tulleet on aina tarkastettu maahan tullessa ja jos jollakin on rikosrekisteri tai todettu rikostausta niin henkilö käännytetään saman tien takaisin.

Asko Saura kirjoitti...

Vieras, käsityksesi ei vastaa nykytodellisuutta. Perehdy Yhdysvaltojen etelärajan historiaan vaikkapa 80-luvulta alkaen.

Valkea kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jukka Aakula kirjoitti...

Valkea,

En sanonut että USA on hyvän valikoivuuden esimerkki. Missään en ole kirjoittanut noin.

Olen sitä mieltä että osa USA:n maahanmuuttopolitiikasta on ollut onnistunutta historian aikana. En sanonut että viime aikojen. Onnettominta maahanmuuttopolitiikka on ollut tietysti orjien tuominen Afrikasta.

Jukka Aakula kirjoitti...

Valkea,

En sanonut että USA on hyvän valikoivuuden esimerkki. Missään en ole kirjoittanut noin.

Olen sitä mieltä että osa USA:n maahanmuuttopolitiikasta on ollut onnistunutta historian aikana. En sanonut että viime aikojen. Onnettominta maahanmuuttopolitiikka on ollut tietysti orjien tuominen Afrikasta.

Jukka Aakula kirjoitti...

Maahanmuuttokeskustelu on hiukan samanlaista kuin ilmastonlämpenemiskeskustelu.

Tai väestönkasvu keskustelu.

1. Koska libertaari ja kansallismielinen haluavat että globaaleja yhteismaan ongelmia ei ole, jotta kansainvälisiä organisaatioita ei tarvittaisi, he väittävät että ei ole ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.

2. Vihreät taas, koska haluavat tänne maahanmuuttajia, tekevät väestöongelmasta tekemällä globaalia.

3. Koska kaikki pelkäävät rasistiksi leimautumista, filttereitä ei muka tarvita. (Korkeintaan koulutustaso- tai työhaluisuus uskalletaan vaatia filtteriksi.)

Monet kansallismieliset ja vihreät ovat siis oikeastaan samaa mieltä maahanmuutosta - filttereitä ei tarvita. Ainoa mistä ollaan eri mieltä on että paljonko väkeä saa maahan muuttaa.

Kaikki täyspäiset kyllä todellisuudessa tietävät että saksalaiset ja japanilaiset ovat suotavampia maahanmuuttajia kuin afrikkalaiset. Jotenkin pitäisi maahanmuuttopolitiikassa tämän näkyä. Ja vahvasti.

Jukka Aakula kirjoitti...

Imulippo ja Valkea puhuvat siinä mielessä asian sivu, että NIN KAUAN KUIN Suomeen tulee maahanmuuttajia, kriteereistä pitää puhua. Riippumatta siitä halutaanko tänne ketään vai ei.

Valkea kirjoitti...

Re: Jukka

Viittasin nimimerkki vieraan kirjoitukseen.

Tiedemies kirjoitti...

En ymmärrä, miten maahanmuutto on "kulttuurin tuhoamista". Tai siis, väitän, että tämä ei pidä paikkaansa.

Maahanmuutto sinänsä ei ole olennaisesti "hyvä" tai "huono" asia, toisin kuin itseään eufemistisesti "kriittiseksi" tai toisaalta "kansainvälisiksi" kutsuvat ajattelevat. Se on yksinkertaisesti ilmiö, joka voi olla seuraus niin monesta eri tekijästä, että sen analysoiminen yhtenä ilmiönä on paitsi epätarkoituksenmukaista, suoraan sanoen tyhmää.

Huomatkaa, että tämä tyhmyys on riippumatonta siitä, mikä kanta asiaan otetaan.

Ensiksikin, kuten Jukka on analysoinut, isohkojen saman kulttuuripiirin ihmisjoukkojen muuttaminen maahan voidaan tarkastella yhtenä ilmiönä kutakin kulttuuripiiriä kohden. En ota kantaa siihen, mitä vaikutuksia voi olla, mutta pointti on, että vaikutukset yhteiskuntaan riippuvat määrästä, ryhmän sosioekonomisesta koostumuksesta, lähdön (ja saapumisen) syystä, kulttuurista, vastaanottavan maan työllisyystilanteesta, kehitysasteesta, maatalousvaltaisuudesta, jne jne jne.

Suomi on jälkiteollinen korkean jalostusasteen ja palveluiden yhteiskunta, jossa on hyvin intensiivinen tulontasausjärjestelmä, raskaasti subventoidut julkiset palvelut, kohtuullisen vähän yhteisöllisyyttä jne., joten taloudelliset rasitteet nousevat usein keskiöön.

USA:ssa tulontasausjärjestelmä on heikompi, julkiset palvelut vähemmän subventoituja ja niin edelleen, joten sen kohdalla vaikutukset ovat erilaiset.

Yhteiskuntaamme ei vie "alaspäin" se, jos tänne muuttaa yhteensä joitakin tuhansia ihmisiä vuodessa läntisestä Euroopasta, USA:sta, Venäjältä, Virosta, Kiinasta, tms. töiden tms vuoksi. Minun tuttavapiirissäni on lukuisia syntyperäisiä suomalaisia, joiden puoliso tms. on tällainen maahanmuuttaja. Keskustelun toimivuuden vuoksi siis teen tulkinnan, ettei yllä tarkoitettu tällaista maahanmuuttoa.

Jos tarkoitettiin, niin mielestäni on aivan oikein leimata tällaisen väitteen esittäjä rasistiksi ja kieltäytyä keskustelusta tällaisten väitteiden esittäjien kanssa.

Valkea kirjoitti...

Off-topic.

Eurooppalaisten poliitikkojen ja Eu:n salaista historiaa Neuvostoliiton kanssa. Nykytilanne ja nykyinen poliitikkojen toiminta selittyy näiden avulla paremmin:

http://www.city-journal.org/2010/20_2_soviet-archives.html

Anonyymi kirjoitti...

Tuoreimpia tietoa USA:n maahanmuuttopolitiikasta ei ole. Ei tosin Kanadankaan eikä Australian. Mikään noista ei taida kuitenkaan maksaa sosiaalitukia ulkomaalaisille, edes laillisesti maassa oleville. Vai maksaako?

Minua on jo pitempään ottanut
päähän koko ilmasto. Ilmastonmuutos on taikasana jolla voidaan perustella mitä tahansa, veroja, pakkotoimia, rajoituksia, kieltoja, holhoamista jne.

Ilmastonmuutos on nimenä ja käsitteenä typerä koska se antaa vaikutelman että ilmasto olisi vakio ja muuttumaton. Ilmasto ei ole vakio eikä muuttumaton. Se jos on jossain lämmennyt ei tarkoita sitä että olisi joka paikassa. Ilmasto on joka paikassa erilainen ja sen vaihtelut ovat erilaisia.

Ilmasto on mikä on ja siihen pitää vaan sopeutua. Merkitystä on sillä mikä on halvinta sopeutua. Luonto itse sopeutuu aina kaikkiin muutoksiin.

Hengitysilman, vesistön ja maaperän kunto ovat eri asioita kuin ilmasto ja noihin voi jotenkin vaikuttaa.

Minun mielestä täällä saisi vaikka olla semmoinen ilmasto kuin oli 7000 vuotta sitten, jolloin tammi kasvoi täyteen mittaan Oulun korkeudella. Jos Ruukinmatruunan juttu piti paikkansa. On halvempaa jos on lämpimämpää kuin kylmempää. Taloja ei tarvitse lämmittää niin paljon kuin kylmemmässä. Viljelykasvitkin kasvavat paremmin.

Jukka Aakula kirjoitti...

TM:

Maahanmuutto sinänsä ei ole olennaisesti "hyvä" tai "huono" asia, toisin kuin itseään eufemistisesti "kriittiseksi" tai toisaalta "kansainvälisiksi" kutsuvat ajattelevat. Se on yksinkertaisesti ilmiö, joka voi olla seuraus niin monesta eri tekijästä, että sen analysoiminen yhtenä ilmiönä on paitsi epätarkoituksenmukaista, suoraan sanoen tyhmää.

Olen nykyään kyllä aikapitkiltä samaa mieltä asiasta.

Toisaalta tästä seuraa se, että näitä asioita ei voi jollain geneerisellä tavalla ratkaista.

Kaikenlaiset puheet "maahanmuuttaja-bussikuskista", "maahanmuuttajien ongelmista sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaa" tms. pitäisi lopettaa.

Saksalainen tuttuni (nainen) muutti miehensä kanssa Suomeen. Mies oli Saksassa ollut 2 vuotta lasta hoitamassa kotona ja tiesi ettei Saksasta töitä saisi omalla koulutuksellaan ja ilman kokemusta. Molemmat saivat samantien hommia Suomessa ja oltuaan täällä noin vuoden alkoivat suunnitella omakotitalon ostoa. Vaikka töissä puhuivat englantia, lapsen kavereilta oppivat nopeasti suomea. Kaksi vuotta saapumisesta neuvottelivat jo suomalaisten rakennusmiesten kanssa omakotitalonsa korjauksesta suomeksi. En ymmärrä mitä ongelmaa tässä on. Ei intialaisillakaan tunnu olevan paljoa ongelmia jos ovat koulutettuja. Mitään ongelmaa saksalaiset tai intialaiset koulutetut ihmiset eivät Suomen yhteiskunnalle aiheuta. Tilanne olisi EHKÄ eri jos intialaisia koulutettuja tulisi miljooona.

Valkea kirjoitti...

Pahoinvointia tänään, joten olen ollut hiukan kärttyinen. Pahoittelen. Mutta en tosiaan tiedä sellaista maata, jossa "valikoiva" maahanmuutto olisi onnistunut. Ja ns. hyvän ja sopeutuvankin maahanmuuton myötä yhteiskunta muuttuu siten, että yhteishenki ja yhteenkuuluvuus heikkenee. Näin tapahtui silloin kun Usaan muutti lähes pelkästään Eurooppalaisia etnisiä ryhmiä. Sen seurauksena Yhdysvaltain valkoiset ovat vieläkin hajanaisia assimiloitumisesta huolimatta. Se näkyy monessa asiassa, mm. siinä, että huonoja poliittisia kehityskulkuja ei ole pystytty yhteistyöllä estämään, eikä ole näköpiirissä muutosta tähän. Monesti jakolinjoihin valkoisten välillä liittyy kaikenlaisia etnisiä, kulttuurillisia ja historiallisia tekijöitä. Ne jotka assimiloituivat tavalla tai toisella, tekevät sen usein valikoivasti, esim. hugenotit menevät usein naimisiin ashkenazi juutalaisten kanssa.

Valkea kirjoitti...

Kuten edellisessä kommentissa sanoin, olen ollut tänään pahoinvoiva ja sen seurauksena hiukan kärttyinen. Kirjoitan siksi aiempaa kommenttiani parempaan muotoon:

Samaa mieltä Imulipon kanssa. Valtio ja yhteiskunta menee alaspäin maahanmuuton myötä. Valikointi on valitettavasti käytännössä silmänlumetta huolimatta joistain positiivisista vaikutuksista suhteessa valikoimattomaan. Maahanmuutto on yhteiskunnan heikentämistä ja mahdollisesti tappamista pitkällä tähtäimellä. Usan käyttäminen positiivisena valikoivan maahanmuuton esimerkkinä ei toimi. Esim. Kalifornia, ennen satumaisen rikas osavaltio, on konkurssissa, valkoiset ja yritykset pakenevat sieltä ja meksikolaisia yms. muuttaa tilalle.

Mutta jos yhteiskuntaa halutaan kaikesta huolimatta heikentää tai jopa tappaa se, tätä prosessia on syytä edistää. Emme tarvitse sellaista yhteiskuntaa kannettavaksemme, joka kannattaa selkeästi kantaväestön etujen vastaista politiikkaa.

Tässä hiven viimeisintä uutissatoa:

La Raza (Rotu), vaikutusvaltainen ja laaja avoimen etnosentrinen hispaanijärjestö, kiihottaa vallankumoukseen (linkki ei ole suositus kaikelle sivuston materiaalille):

http://www.wvwnews.net/story.php?id=8878

Avointa ja tehokasta kiihotusta väkivaltaan valkoisia vastaan. Juontaja Alex Jones on "rasisminvastainen", joten puolueellisuudesta asian käsittelyssä ei ole kyse:

http://www.youtube.com/watch?v=k9tIoJBhp18&feature=player_embedded

Machete trailer:

http://www.youtube.com/watch?v=Ar4Fgyqv2wo&feature=player_embedded

Maahanmuuttajien lisääntyessä vapaus vähenee (linkki ei suositus kaikelle sivuston materiaalille):

http://www.alternativeright.com/main/blogs/district-of-corruption/coming-speech-codes/


:)

Jukka Aakula kirjoitti...

Ei tarvitse pyydellä anteeksi - tunnemme jo toisemme emmekä varmaan yöunia menetä muutamasta kärkevästä ilmaisusta. (Täällä om niiin vähän kommentoijia.)

Nyt kun puhut Kaliforniasta - en tunne asiaa itse kovin hyvin - puhut joka tapauksessa valtavista määristä ihmisiä jolloin ongelmatkin ovat valtavia. Kalifornian demografia on muuttunut ilmeisesti hyvin nopeasti.

Jukka Aakula kirjoitti...

Itse taas olen softan väännöstä pää suht sekaisin. Työtä on juuri nyt liikaa minkä varmaan huomaa postauksien harvenemisesta ja lyhentymisestä.

Imulippo kirjoitti...

"Imulippo ja Valkea puhuvat siinä mielessä asian sivu, että NIN KAUAN KUIN Suomeen tulee maahanmuuttajia, kriteereistä pitää puhua. Riippumatta siitä halutaanko tänne ketään vai ei."

Yritin käsitellä kriteereitä ja maahanmuuton kannattamista rodullis-etnisin perustein eri asioina. Minä esitin filtterin muodossa valitsemiskriteerinä, että ei afrikalaisia, ei muslimeita eikä "kunniakulttuurin" maista ihmisiä tänne ollenkaan. Tuossa nimenomaan olisi kriteeri mikä karsisi ongelmallista väestöä tehokkaasti pois. Mutta kun poliittinen korrektius.

Ei minulla ole mitään saksalaisia tai japanilaisia vastaan mutta miksi niitä haluamalla halutaan tänne? Sitä en ymmärrä. Pelkäävätkö suomalaiset juntiksi leimautumista niin paljon, että pitää leikkiä globaalia maailmankansalaista valtion rahoilla ja vieläpä ilman järkevää yksilöllistä syytä?

Aakke kirjoitti...

Ainoa epäkohta jonka näen on subventoitu maahanmuutto.

Jos maahanmuuttaja pystyy elättämään itsensä ja lähimmäisensä omalla työllään/yrityksellään/säästöillään, jotka eivät ole julkisen sektorin subventoimia, niin tervetuloa!

Implisiittisesti tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalis-taloudellisessa "ekosysteemissä" maahanmuuttajalle on selvä "markkinarako", johon etabloitumalla hän voi pärjätä uudessa maassa. Hänen työlleen/yritykselleen/säästöilleen on siis AITOA kysyntää.

Jos jokin maahanmuuttajayhteisö kasvaa Suomessa kattamaan tiettyjä alueita tai kaupunginosia, niin mitä sitten? Jos kasvu on ollut "orgaanista" - siis ei subventoitua - niin mikä on ongelma?

Ainoa tapa, jolla maahanmuuttajat ovat voineet edellä mainitun "valtauksen" tehdä, on ollut menestyksekäs liiketoiminta, jossa he ovat käyneet VAPAAEHTOISTA kauppaa keskenään ja kantaväestön kanssa.

Jukka Aakula kirjoitti...

Tietyt populaatiot tuntuvat synnyttävän ongelmia.

Joku siivousfirma saattaa tarjota tuhannelle kongolaiselle työtä useaksi vuodeksi, mutta en minä heitä tänne ottaisi silti.

Aakke kirjoitti...

"Joku siivousfirma saattaa tarjota tuhannelle kongolaiselle työtä useaksi vuodeksi, mutta en minä heitä tänne ottaisi silti."

Legaliteettiperiaate. Jos siivousfirma hoitaa työntekijöihin liittyvät velvoitteet Suomen lakien mukaan, niin minusta he voivat palkata minkälaisia ihmisiä tahansa. Se, mitä nämä ihmiset tekevät työn ulkopuolella, ei kuulu työnantajalle.

Mikseivät suomalaiset hae kyseisiin hommiin? Ai niin, eivät halua, että elintaso laskee. Vai kiinnostaako neljän hengen ryhmämajoitus kerrostalokaksiossa, kun on helpompaa ja mukavempaa käydä sossun luukulla vierailulla?

Minäpä kerron miten hommassa loppujen lopuksi käy. Sillä aikaa kun natiivisuomalaiset nostavat erilaisia työttömyyttä subventoivia avustuksia, low-skilled ja semi-skilled työpaikat "valuvat" ulkomaalaisten käsiin. Mm. OECD on suosittanut Suomelle useaan otteeseen erilaisten subventioiden alentamista. Nyt kun joku kaunis päivä nämä subventiot alenevat, putoaa moni suomalainen tyhjän päälle. Silloin kelpaisi mikä tahansa työ mihin hintaan tahansa. Samassa tilanteessa ollaan nyt Espanjassa, ks. Taloussanomien linkki:

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/05/15/muukalaisvihan-aalto-kytee-espanjassa/20106978/12

Itse en katso, että natiivisuomalaisilla tulisi olla privilegioita muihin verrattuna, mitä tulee työelämään.

---

Eri asia tietysti on, jos firma X palkkaa Suomeen työntekijöitä ja jättää viranomaisvelvoitteet hoitamatta.

Tämä asia taas ei liity mitenkään maahanmuuttoon.

Jos yksi firma jättää viranomaisvelvoitteet hoitamatta, pystyy se tuottamaan muihin firmoihin verrattuna supernormal profitia, jolloin muiden firmojen on (lähes) pakko seurata perässä pysyäkseen kilpailukykyisenä.

Monet ulkomaiset firmat ovat tälläkin hetkellä tekemässä market entryä Suomeen. Kun hinta on ainut kilpailukeino, on käytettävä "kepulikonsteja", eli joustettava viranomaisvelvoitteissa (verot, eläkkeet, kirjanpito, työturvallisuus, työehtosopimukset jne.).

Näin on tapahtumassa mm. maalaus- ja pintakäsittelyalalla, ks. Kauppalehden uutinen:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=2010/04/32646&ext=rss

Jukka Aakula kirjoitti...

Jos suomalainen ei suostu siivoustyöhön, minun puolestani saa kuolla nälkään. En kannata minimipalkkaa tms. kilpailun rajoittamista. (Kansalaispalkan Suomen kansalaisille sen sijaan hyväksyn nippa nappa.)

Vastaavasti jos työnantaja tuo väkeä vaikkapa Afrikasta tänne siivoamaan, kantakoon sitten kaikki kustannukset mitä tästä tulee. Ei pelkästään palkkaa ja sosiaalikuluja vaan myös sosiaaliset ongelmat.

Vrt. afrikkalaisten tuonti USA:n etelävaltioihin. Onko plantaasin omistaja ottanut vastuun kaikista sosiaalisista ongelmista jotka tästä maahanmutosta on viimeisen 200 vuoden aikana aiheutunut.

Koska en usko tällaiseen vastuunottoon, vastustan tietyjen ryhmien maahanmuuttoa kategoorisesti.

Valkea kirjoitti...

Imulippo havainnoi huomiokykyisesti. Pitäisi keskustella avoimesti myös siitä, tarvitaanko maahanmuuttoa ollenkaan. Maahanmuutto laskee bruttokansantuotetta /henkilö. Maahanmuutto on jo lisännyt suuresti manuaalista, veroja ja maksuja kiertävää halpatyövoimaa high tech sovellusten kehittämisen sijasta (vrt. Japani). Maahanmuuton mukana tulee aina runsaasti kaikenlaista sopeutumatonta väkeä ja sopeutumattomia ryhmiä. Maahanmuutto lisää kestämätöntä byrokratisoitumista, valtiollista sentralisointia ja kompleksisuutta. Maahanmuutto lisää veropainetta. Maahanmuutto ruokkii yritysten keskittymistä, byrokratisoitumista ja liikakasvua (esim. Jukan käsittelemä Nokia). Maahanmuutto edistää valkoisten pakoa asuinalueltaan, alueiden slummiutumista tai muuta etnistä eriytymistä (esim. kiinalaiset kaupunginosat Kanadassa ja Usassa), ja lisää päivittäisiä konflikteja ja ongelmia. Toisaalta maahanmuutto myös paisuttaa keinotekoisesti asuntojen hintoja kaupungeissa ja satelliittialueilla, ja valkoisten paetessa lisää pakenijoiden asumiseen liittyviä kustannuksia. Maahanmuutto synnyttää katkeria luokkaeroja ja eturistiriitoja, ja lisää politiikan ulkopuolisen merkitystä poliittisen kustannuksella. Maahanmuutto synnyttää etnisiä ja uskonnollisia jännitteitä, joita ei ennen ollut. Maahanmuuttajia käytetään poliittisena aseena toisia kansanosia vastaan (Esim Englannin Labourin edustaja paljasti Labourin käyttäneen maahanmuuttoa konservatiivien "kukistamiseksi" ja ongelmien aiheuttamiseksi heille [todellisuudessa suurimmat kärsijät ovat olleet perinteiset Labour puolueen äänestäjät]). Yhteishenki, yhteinen käsitys historiasta ja kulttuurista, yhteisvastuu ja auttaminen, yhteistyö jne. vähenevät. Mitä enemmän maassa on maahanmuuttajia, sitä vähemmän kantaväestöllä on mahdollisuuksia laajentaa taloudellisia ja alueellisia nichejään katastrofien tai lasku- tai nousukausien aikana. Maahanmuutto vaikeuttaa kommunikointia kieli-, kulttuuri-, etnisyys- ja historiaerojen takia. Sanaton sosiaalinen sopimus, joka pitää yhteiskuntaa pystyssä, alkaa purkautua ja korvautua radikaalimmilla vaihtoehdoilla.

Jne.

Ns. valikoiva maahanmuutto epäonnistunut kaikkialla maailmassa ja suomalaisilla ei ole edes sitä.

Aakke kirjoitti...

Sosiaalisista ongelmista koituvien kustannusten siirtäminen työnantajien maksettavaksi taas vaatii omaa lainsäädäntöä ja byrokratiaa. Lisäksi se puuttuu yritystoiminnan limited liability periaatteeseen, jossa yritykset ovat vastuussa ainoastaan välittömässä vaikutuspiirissään tapahtuvista asioista, ei kerrannaisvaikutuksista.

Sosiaalisten ongelmien syy- ja seuraussuhteiden toteennäyttäminen olisi myös ongelmallista.

Vaikka em. korvauskäytännön toimeenpano saattaisikin olla "moraalisesti oikein", todennäköisesti sitä ei käytännössä tapahtuisi.

Valkea kirjoitti...

Re: Aakke

Ne, jotka redusoivat elämän pelkäksi taloudeksi, menettävät lopulta kaiken mitä heillä on.

Jukka Aakula kirjoitti...

Vaikka em. korvauskäytännön toimeenpano saattaisikin olla "moraalisesti oikein", todennäköisesti sitä ei käytännössä tapahtuisi.

Näin ollen:

Koska en usko tällaiseen vastuunottoon, vastustan tietyjen ryhmien maahanmuuttoa kategoorisesti.

Valkea kirjoitti...

Lisäys.

Näissä keskusteluissa tulee mukaan aika usein se, että joku keskustelija tuntee esim. sen ja sen saksalaisen pariskunnan, joka on sopeutunut hyvin, käy työssä, käyttäytyy hyvin, puhuu moitteetonta Suomea parin vuoden jälkeen, jne.

Kaikki kunnia näille henkilöille, mutta tämäkään kriteeri ei ole toimiva maahanmuuton perusteena. Yhdysvallat on tästä hyvä esimerkki. Valkoiset ovat siellä jakaantuneet lukemattomilla pienillä ja suurilla tavoilla. Osa on avoimia, osa vihjattuja, osa kytee pinnan alla, mutta kaikki ovat aina vaikuttamassa toimintaan, kommunikointiin ja ajatteluun. Ainoa todellinen yhteisyys joka valkoisilla on jäljellä, on paikallinen, eikä sitäkään läheskään kaikilla. Olennaisilta osiltaan ja lähtökohtaisesti Amerikan valkoiset ovat sirpaloitunutta massaa, jota valtaapitävät voivat jakaa, pelata toisiaan vastaan, muokata ja muuttaa tavoitteidensa mukaisesti. Ehkä Amerikan valkoisten ainoa toivo nykyisten vaarallisten kehityskulkujen pysäyttämiseksi on paikallisista monimuotoisista intresseista nouseva löyhä yhteinen idea. Suomalaisten kaltaiseen yhteisyyteen (vaikkakin tällä hetkellä potentiaaliseen) heillä ei ole mitään mahdollisuuksia. On tärkeää, että suomalaiset säilyttävät yhteisyytensä potentiaalin, erityisesti huonojen tilanteiden ja kehityskulkujen varalle.

Yhdysvaltain valkoisten jakautuminen vaatii jossain vaiheessa paremmalla ajalla tarkempaa käsittelyä.

Valkea kirjoitti...

Korjaus: "Ns. valikoiva maahanmuutto on epäonnistunut kaikkialla maailmassa ja suomalaisilla ei ole edes sitä."

Tiedemies kirjoitti...

Korostaisin vielä, että mielestäni myös "valikoiva maahanmuutto" on käsitteenä ongelmallinen, koska siinä on ihan sama kattokäsite "maahanmuutto" ikäänkuin tämä olisi jokin ilmiö sinänsä.

Niillä, jotka suhtautuvat ns. monikulttuurisuuteen ja "maahanmuuttoon" naivin varauksettomasti, on eräs suosikkiargumentti, jonka mukaan suomalainen teollistuminen ei olisi koskaan lähtenyt käyntiin ilman maahanmuuttajia.

Tämä väittämä itsessään on totta, mutta olen pitänyt sitä järjettömänä argumenttina, koska olen pitänyt myös itsestäänselvänä, että kukaan ei vastusta sitä, että joku tulee suomeen hyödyntämään täkäläisiä resursseja innovattivisella ja paikallisia (taloudellisesti) hyödyttävällä tavalla.

Kuitenkin Valkean argumentti tuntuu ihan tosissaan olevan, että Suomi olisi parempi paikka, jos Finlayson, Fazer jne. eivät olisi koskaan tulleet Suomeen. Olen aiemmin ollut hanakka tekemään tällaisia yliampuvia tulkintoja, joten pitäydyn kuitenkin tästä tässä yhteydessä.

Onko valkean argumentti yllä, että
a) Kaikenlainen maahanmuutto on syytä nähdä negatiivisena, koska mikään valikoivuus (endo- tai eksogeeninen) maahanmuutossa ei riittävästi lievennä näitä vaikutuksia, vai että
b) Tosiasiassa maahanmuutolla tarkoitetaan siirtotyöläisyyttä erityisesti köyhistä maista, ja tähän liittyviin ilmiöihjin ei valikoivuus tuo kuin kosmeettisia parannuksia?

En ole kummankaan kanssa samaa mieltä, mutta ainoastaan b) on mielestäni perusteltavissa näistä lähtökohdista. Esimerkiksi ulkomaalaisten asiantuntijoiden pitkäaikainen oleskelu Suomessa johtaa usein siihen, että nämä löytävät täältä ystäviä ja joskus puolisonkin, eikä tällaisissa tapauksissa ole mielekästä mitenkään haitata näiden maassaoloa tai maahan pysyvästi muuttamista.

Asia kiinnostaa minua henkilökohtaisella tasolla, sillä yksi parhaista ystävistäni on eteläafrikkalainen tutkija, joka väitteli Suomessa, ja jonka kanssa teen yhä tiiviisti tutkimusyhteistyötä. Hän on muuttanut jo takaisin kotimaahansa, mutta hän on toistuvasti ilmaissut että mikäli sopiva työtilaisuus avautuisi, hän mielellään muuttaisi Suomeen pysyvästi.

Pitäisin jotenkin kummallisena, että tämänkaltaista maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa sillä argumentilla, että halutaan välttää gettoutuminen. Minusta on siksi ilmeistä, että pitäisi erotella ilmiötä tarkemmin. Lisäksi, minusta on ilmeistä, että olisi kansallisen edun mukaista, että tämänkaltainen maahanmuutto olisi mahdollisimman esteetöntä, ja jopa houkuttelevaa.

Aakke kirjoitti...

Vaikka em. korvauskäytännön toimeenpano saattaisikin olla "moraalisesti oikein", todennäköisesti sitä ei käytännössä tapahtuisi.

Pessimismi on realismia. Valitettavasti. Uskon tilanteen kehittyvän suuntaan, jossa rajat vuotavat kuin seula, eikä maahanmuuttajille tarjottavista subventioista luovuta.

Liikenevää vapaa-aikaani en aio käyttää poliittiseen toimintaan. Mahdollisesti saavutettavat lopputulokset ovat epävarmoja ja kannattamattomia suhteessa niihin käytettyihin resursseihin.

Näkisin maahanmuuttokysymyksen perustuvan pohjimmiltaan oikeisto vs. vasemmisto -asetteluun sillä poikkeuksella, että molemmat ovat maahanmuuton puolesta. Miten näin iso "kelkka" olisi käännettävissä?

Osittain myös Valkean rohkaisemana uskon, että ratkaisu tähän ongelmaan löytyy sen sijaan jonkinlaisesta yhteisöllisyydestä/yhteisöistä. Ryhdyn tutkimaan tätä aluetta tarkemmin politiikan sijaan.

Ne, jotka redusoivat elämän pelkäksi taloudeksi, menettävät lopulta kaiken mitä heillä on.

Elämä on taloutta. Halusimmepa sitä tai ei. Toki se on myös paljon muuta.

Sanaton sosiaalinen sopimus, joka pitää yhteiskuntaa pystyssä, alkaa purkautua ja korvautua radikaalimmilla vaihtoehdoilla.

Tarkoittaako tämä sitä, että alat ITSE hulinoimaan, vai pelkäätkö vain MUIDEN alkavan?

Toukka kirjoitti...

Jos joku maahanmuuton valikoivuuteen kriittisesti suhtautuva väittäisi, että ei olisi mitään syytä arvella Suomen olevan nykyistä levottomampi tai köyhempi maa, jos väestöstä olisi 20% muslimeja ja afrikkalaisia, olisin sitä mieltä, että väittäjälle lankeava todistustaakka on valtava. Aivan riippumatta siitä, että niihin 20 prosenttiin mahtuisi paljon kivoja ja fiksuja ihmisiä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Samoilla linjoilla Toukan kanssa.
Pitäisi nyt olla pragmaattinen. Minkälainen Suomi meillä on 30 vuoden päästä.

Minulla ei ole sinänsä ketään vastaan mutta olen varsin vakuuttunut että tietynlainen demografinen muutos aiheuttaa ongelmia. Ei ole minusta järkeä ottaa tänne kymmenin tuhansin somaleja tai kongolaisia tms.

Johan sen nyt jokainenn normaalinupilla varustettu ymmärtää. Sen sijaan se että tänne muuttaa vaikkapa muita eurooppalaisia työhön ja naimisiin ja muuten on pikemmin hyvä asia. Mitä ihmeen haittaa siitä voisi olla.

Kyllä tästä asiasta pitäisi nyt saada liika mystisyys pois.

On maailmassa muitakin ongelmia kuin tämä asia. Ja elämässä muitakin asioita. Tämä asia pitäisi nyt saada järkeistettyä.

Mutta kun maa on pullollaan elämästä vieraantuneita teoreetikkoja - varsinkin naisia. Halonen esimerkiksi on aivan huippu.

Minua saa kutsiua lisäksi aivan rauhassa rasistiksi, jos haluaa. Aivan sama.

Tiedemies kirjoitti...

En minä, enkä usko että rehellisesti sanoen yhtään kukaan, edes ns. oikeat "mokuttajat", halua, että Suomeen muuttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla on heikot mahdollisuudet työllistyä ja integroitua.

Väite, jonka mukaan joku olisi roudaamassa tänne sellaisia ihmisiä, vaatisi myös aika tavalla perusteluja.

Jukka Aakula kirjoitti...

Somaliaa ja arabiaa äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2007 Suomessa yhteensä 20 000. Määrä on kovassa nousussa.

Yksilöinä monet somalit ovat työssä vaikkapa bussikuskina tai taksin kuljettina eikä siinä mitään.

Mutta miten suomalaiseen yhteiskuntaan heijastuisi se vaikkapa nyt arabien ja somalien määrä kasvaa 100 000:een tai 300 000:een. En lähde arvailemaan.

Kngolaisiakin on jostain syystä otettu maahan aika runsaasti. Minun on vaikea nähdä miksi. Afrikasta on vastaava väkeä kymmeniä miljoonia tulossa ja varmasti Suomesta löytyy ihmisiä jotka haluavat ottaa heitä suurin joukoin maahan.

Jo yksi etninen sota Afrikassa voi aiheuttaa että miljoonilla ihmisillä on tarve päästä Euroopaan tai muualle. On meidän valintamme päästämmekö heitä suurin joukoin tänne. Minusta ei pitäisi.

Valkea kirjoitti...

Osa 2.

Muutamia paikalliseen talouteen liittyviä linkkejä. Joiltakin sivustoilta täytyy suodattaa mielessään pois sosialismia yms. Huomaa myös sivustoilla olevat linkit:

Tutustu customisoituihin paikallisen yrityksen valmistamiin autoihin:

http://www.local-motors.com/

Kaksi henkilöä voi tulostaa (printata) talon helposti, halvalla ja nopeasti kahdessa päivässä:

http://d-shape.com/cose.htm

Yhteisö pystyy rakentamaan taloja nopeasti ja helposti myös perinteisillä rakennusmenetelmillä yhteisvoimin. Esim. mormonit pystyvät rakentamaan suuren ja hyvälaatuisen omakotitalon valmiille perustuksille päivässä. Miksi työskennellä kolmekymmentä vuotta pankin velkaorjana, kun talon saa erittäin edullisesti ja nopeasti tällä tavalla?

Kaikenlaista paikallisuuteen liittyvää tietoa:

http://www.smallisbeautiful.org/

Tee-se-itse melkein mitä tahansa:

http://makezine.com/

Siemeniä:

http://rareseeds.com/about/

Tietoa vaihtokaupasta. Osan tuotannosta voi vaihtaa esim paikallisten rahojen välityksellä:

http://projects.exeter.ac.uk/RDavies/arian/barter.html

Tee-se-itse energiantuotantoa. Huomaa sivun pohjalla olevat linkit:

http://www.otherpower.com/otherpowerfront.shtml

Relokalisoitua maanviljelyä ja metsästystä:

http://localag.wordpress.com/

Kaikenlaista hyödyllistä paikalliseen itsenäisyyteen liittyvää tietoa:

http://globalguerrillas.typepad.com/globalguerrillas/

Biointensiivistä viljelyä:

http://watershed.allegheny.edu/comps/04-maureencopeland/biointensive_ag.htm

Kaiken ja kaikkien ei tarvitse olla paikallista; kyse on siitä, että paikallinen luo lähes täydellisen ja itsenäisen vaihtoehdon nykyiselle globaalille systeemille. Paikalliset voivat osallistua globaalitalouteen ja globaaliin järjestelmään omilla ehdoillaan, esim. myymällä internetin kautta globaalisti. Paikallisille on myös tärkeää hankkia mahdollisimman paljon hyödyllistä tietoa maailmalta.

Valkea kirjoitti...

"Osittain myös Valkean rohkaisemana uskon, että ratkaisu tähän ongelmaan löytyy sen sijaan jonkinlaisesta yhteisöllisyydestä/yhteisöistä. Ryhdyn tutkimaan tätä aluetta tarkemmin politiikan sijaan."

- Yritän tiivistää jonkinlaisen pienen yleisohjeen tuolle tutkimusmatkalle. Melkein kaikki aiheeseen tavalla tai toisella liittyvä kirjallisuus on liberaalia ja/tai vasemmistolaista. Koska edellisten tavoitteena on edistää keskitettyjen organisaatioiden säätelemänä mahdollisimman laajaa ihmisten, tavaroiden, informaation, pääomien, palvelujen jne. virtaamista, ne ovat vastakkaisia yhteisöille, joiden tavoitteena on joko pysäyttää, estää, säädellä, suodattaa ja valikoida em. virtoja yhteisöjen paikallisten ja partikulaaristen etujen mukaisesti. Siten kirjoista saa yhteisöihin liittyvistä asioista usein vääristyneen, vääristellyn, valheellisen, negatiivisen, merkityksettömän tms. kuvan. Tilanne muistuttaa sitä, että täytyisi hankkia yrittämiseen liittyvää tietoa kommunistisesta kirjallisuudesta. Kirjojen mahdollinen tieteellisyys ei auta asiaa, koska ideologisissa kysymyksissä tiede on vain kompleksinen keino valehdella tai vääristää mahdollisimman läpinäkymättömästi, esim. poliittinen korrektius ja sen vaikutus tieteessä. Sinun täytyy siis suodattaa ja punnita lukemaasi tietoa.

Aiheita, joissa näin täytyy tehdä on paljon, mutta mainitsen esimerkkinä vaikkapa tyyppillisen sisäryhmäavioliitot, jossa riittävän suuren yhteisöverkon jäsenet menevät naimisiin vain toistensa kanssa. Vaikka tämä järjestely on oikein suunniteltuna ja toteutettuna hyödyllinen, tästä on vaikeaa löytää positiivista kuvausta tietokirjallisuudesta. Yleensä sen leimataan olevan jotain hyödyttömän ja haitallisen väliltä. Tiedän joitakin positiivisia kuvauksia sisäryhmäavioliitoista kirjoissa ja tieteellisissä papereissa. Endogamialla rajoitetaan sosiaalista kanssakäymistä yhteisön ja ulkopuolisten välillä, joten se ei sovi byrokraattisesti ja keskitetysti johdettuun liberaaliin ideologiaan ja sen tavoitteisiin ihmisten liikkuvuudesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Yhteisöihin perehtyminen kannattaa aloittaa sosiaalipsykologiasta, esim. Introduction to Social Psychology (Hewstone, Stroebe and Jonas; BPS Blackwell); Small Groups (Levine and Moreland; Psychology Press); edeten evolutiiviseen ja kulttuurilliseen tieteeseen, esim. Why Sex Matters (Low; Princeton University Press); Moral Sentiments and Material interests (Gintis, Bowles, Boyd and Fehr; MIT Press); Why Humans Cooperate (Henrich and Henrich; Oxford University Press; kirja käsittelee samalla laajasti kaldealaisten yhteisöä); Darwin's Cathedral (Wilson; University of Chigaco Press); Unto Others (Sober and Wilson; Harvard University Press) ja tästä varsinaisiin yhteisöihin, esim. Hutterite Society (Hostetler; John Hopkins University Press); A People that Shall Dwell Alone; Separation and It's Discontents (MacDonald; Writers Club Press; professori MacDonald on valitettavasti enemmän tai vähemmän juutalaisvastainen ja tarkoitukseni ei ole antaa tukea sille. Suosittelen hänen kirjojaan niissä olevan perusteellisen juutalaisia yhteisöjä koskevan tieteellisen tiedon takia, siltä osin kuin se on neutraalia. Michel Foucault antaa kirjoissaan paremman ja täydellisemmän systeemievolutiivisen selityksen kuin MacDonald sille, miksi elämme nyt liberaaleissa anti-eurooppalaisissa massiivisen maahanmuuton yhteiskunnissa.) Jne.

Jatkuu ...

Valkea kirjoitti...

Aakke: "Tarkoittaako tämä sitä, että alat ITSE hulinoimaan, vai pelkäätkö vain MUIDEN alkavan?"

- Minulla on vain maltillisia tavoitteita, kuten liberaalin anti-eurooppalaisen systeemin tappaminen.

;)

Mitä hulinointiin tulee, tarkkanäköisesti kotimaisia ja kansainvälisiä tapahtumia seuraavat näkevät poliittisen korrektiuden läpi mitkä ryhmät harrastavat hulinointia ja enempääkin.

Jukka Aakula kirjoitti...

Aakke,

Valkean lukulista on hyvä. Siinä on paljon sellaista mitä minäkin suosittelisin (Darwins Cathedral, Why Peopple Co-operate, Moral Sentiments and Material Interests). Lisäisin kuitenkin Elinor Ostromin Governing the Commons. Ostromin tekstiä on tuossa Moral Sentiments kirjassa.

Voisit lukea myös tämän konsumentarismiin liittyen.

Aakke kirjoitti...

Äkkiseltään materiaali vaikuttaa ns. viherpiiperrykseltä, mutta on siinä asiaakin.

Tässä sekalaisia mietteitä yhteisöistä:

1) Suomalaisessa kulttuurissa yhteisöllisyys-ilmiö/ajattelu on mielestäni olematonta. Usein se käsitetään koko yhteiskunnanlaajuiseksi - ei alueelliseksi tai lokaaliksi. Jenkeissä se sentään tiedostetaan vähän laajemmin, community käsitteellä. Suomessa yhteisöllisyys on erittäin fokusoitunut tiettyihin kokonaisuuksiin/aihepiireihin, esim. urheiluseurat, ammattiliitot, opiskelijayhdistykset. Yhteisöt ovat erittäin homogeenisiä koostumukseltaan (joko ikä, sukupuoli, ammatti, asuinpaikka, tai muu vastaava yhteinen nimittäjä). Sanokaa yksikin esimerkki paikallisyhteisöstä, joka ei olisi homogeeninen koostumukseltaan.

2) Menestyksekkäällä yhteisöllä on oltava tuotantoa sekä omiin tarpeisiin että kaupattavaksi. Yhteisön vauraus perustuu loppujen lopuksi sen kykyyn tuottaa (Adam Smith).

3) Yhteisöjen olisi kyettävä kommunikoimaan, käymään kauppaa keskenään ja tekemään yhteistyötä, esim. huomattavissa yhteisostoissa. Yksin jäävä yhteisö ei pysty hyödyntämään mittakaavaetuja.

4) Yhteisöjen on luotava sääntöjä yhteisomistukseen, vapaamatkustamiseen, päihteidenkäyttöön yms. ollakseen pitkäikäinen ja menestyksekäs.

5) National defense -argumenttiin pohjautuen laajamittainen yhteisöllisöityminen olisi haitallista maanpuolustukselle. Maanpuolustus ja asevoimat perustuu aina pohjimmiltaan vahvaan valtiontalouteen. Valtion rajojen sisällä toimivien taloudellisten yksiköiden (yksilöt, yritykset) on kyettävä tuottamaan, jotta valtio voi kerätä veroja. Veroista saaduilla tuotoilla se voi ostaa teknologisesti kehittyneitä asejärjestelmiä, joita se ei pysty tuottamaan itse, kuten vaikkapa F-18 Hornet ja Leopard 2 panssarivaunu. Jos verotulot yhteisöllisöitymisen johdosta alenevat, alenee myös valtion kyky maanpuolustukseen.

Valkea kirjoitti...

"Suomalaisessa kulttuurissa yhteisöllisyys-ilmiö/ajattelu on mielestäni olematonta."

- Päällisin puolin usein totta, mutta tällainen ajattelu elää nyky-yhteiskunnassa usein sisäänrakennettuna, sanattomana ja vihjattuna, tai saa sellaisia korvikemuotoja kuten yhdistykset ja seurat. Suomessa sanotaan olevan enemmän yhdistyksiä kuin missään muualla maailmassa.

"Sanokaa yksikin esimerkki paikallisyhteisöstä, joka ei olisi homogeeninen koostumukseltaan."

- Samanlaisuus on tärkeää yhteisyyden, samaistumisen ja yhteishengen luomisessa. Koska ihmisissä ja ihmiselämässä on monia puolia, samanlaisten keskuudesta löytyy myös diversiteettiä.

"Menestyksekkäällä yhteisöllä on oltava tuotantoa sekä omiin tarpeisiin että kaupattavaksi. Yhteisön vauraus perustuu loppujen lopuksi sen kykyyn tuottaa (Adam Smith)."

- Tässä on tärkeää kysyä tuotetaanko muille vai itselle, ja missä suhteissa ja mitä tuotetaan. Rahasta on oikein käytettynä hyötyä tässä arvioinnissa, mutta se ei voi olla ainoa arviointiperuste.

"Yhteisöjen olisi kyettävä kommunikoimaan, käymään kauppaa keskenään ja tekemään yhteistyötä, esim. huomattavissa yhteisostoissa. Yksin jäävä yhteisö ei pysty hyödyntämään mittakaavaetuja."

- Jep.

"Yhteisöjen on luotava sääntöjä yhteisomistukseen, vapaamatkustamiseen, päihteidenkäyttöön yms. ollakseen pitkäikäinen ja menestyksekäs."

- Näin on.

"National defense -argumenttiin pohjautuen laajamittainen yhteisöllisöityminen olisi haitallista maanpuolustukselle."

- Tätä arvioitaessa on myös muistettava, että yhteisöt vähentävät julkisten palvelujen ja byrokratioiden tarvetta monilta osin. Vaikka on totta, että verokertymä vähenee, siitä riittää säästöjen ja vähentyneiden toimintojen kautta runsaasti maanpuolustukseen, joka on välttämätöntä yhteiskunnan säilymiselle.

Aakke kirjoitti...

"- Tässä on tärkeää kysyä tuotetaanko muille vai itselle, ja missä suhteissa ja mitä tuotetaan. Rahasta on oikein käytettynä hyötyä tässä arvioinnissa, mutta se ei voi olla ainoa arviointiperuste."

Omatuotanto tuo säästöjä. Jos yhteisöverkostossa on esim. omaa alkutuotantoa, omia teurastamoja, leipomoita, vaatettamoja, metalli/puutyöpajoja, logistiikkakomponentti jne., on yhteisö hyvin pitkälle omavarainen niiden suhteen.

Kuitenkin omatuotannon ulkopuolelta on hankittava esim. lääkkeitä, valmista kangasta, varaosia koneisiin, itse koneita ja kaikkea muuta, mitä ei ole kannattavaa/mahdollista valmistaa yhteisöverkostossa.

Tällä tarkoitan sitä, että yhteisön taloustieteellistä pohjaa ei voi jättää huomiotta. Jotain on tuotettava myös myyntiin, ja sen on myös myytävä (=olla kilpailukykyinen markkinoilla olevien vastaavien tuotteiden/palvelujen kanssa).

Jos yhteisö rakennetaan pelkästään siihen tarkoitukseen perustuen, että päästään rahasta "eroon", on kyseessä jonkinlainen "abolish-money-tyyppinen hippiutopia", joka ei tule toimimaan.

Samoin jos pitäydytään pelkästään omatuotannossa, tarkoittaa se alhaista, 1800/1900-luvun alun elintasoa.

Aakke kirjoitti...

"Omatuotanto tuo säästöjä."

Vielä selvennyksenä, MIKSI omatuotanto tuo säästöjä. Koska yhteisö saa omatuotannosta peräisin olevat tuotteet käyttöönsä omakustannushintaan.

Mietitäänpä vaikkapa yhteisöverkostoon kuulumatonta leipomoa. Leipomon on saatava voittoa tuotteistaan, jotta se pystyy ostamaan tarvittavia liiketoiminnan inputteja (raaka-aineet, työvoima, logistiikka, mainonta, rakennukset, laitteet jne.) muilta toimijoilta ja maksamaan mahdollista osinkoa.

---

Yksi tärkeä asia on myös huomata, ettei yhteisöllisyyttä voida toteuttaa koko valtion/yhteiskunnan laajuudessa - tästä esimerkkinä kommunismin epäonnistuminen. Jos mietitään yhteisöllisyydelle optimaalista populaatiota, niin Dunbarin 150-sääntö lienee aika käytännöllinen.

---

Joku voisi myös sanoa, että emmekö itse asiassa elä tällaisessa yhteisössä, jossa meillä on alkutuotantoa, teurastamoja, leipomoja, logistiikkaa jne.

Riippuu siitä mitä yhteisöllä tarkoitetaan.

Mielestäni yhteisössä kaikki tai suurin osa jäsenistä tuntee toisensa, useampia yhdistävät sukulaisuussuhteet, ja heillä on yksi tai useampi yhdistävä nimittäjä (kulttuuri, kieli, uskonto...). Suomi, Helsinki, Eurooppa, ammattiliitto, puolue, tai taloyhtiö eivät ole yhteisöjä tässä merkityksessä.

Koska em. entiteetit eivät ole yhteisöjä per se, eivät ne myöskään voi hyödyntää yhteisön omakustannushyötyjä.