sunnuntaina, toukokuuta 16, 2010

Luottamus markkinoiden tervehdyttävään vaikutukseen kasvaa

Luottamus pankkeihin ja (finanssi)markkinoihin laski talouskriisin aikana. Ehkäpä Kreikan kriisi on palauttamassa menetettyä luottamusta ?

Kreikka ja moni muu Euroopan maa on elänyt yli varojensa. Velkaa on otettu ja niillä on ylläpidetty hyvinvointiyhteiskuntaa. Talouslaman aikana velkaa on otettu elvytykseen.

Demokratia tai lehdistö eivät ole epätervettä kehitystä jarruttaneet. Pikemmin demokratia edistää yli varojen elämistä. Kansalle vaaleissa annetut lupaukset on rahoitettu velalla ja leikkauksia ei uskalleta äänten menettämisen pelossa tehdä.

Markkinavoimat ovat HS:n päätoimittajan Mikael Pentikäisen mukaan korvanneet lehdistön vallan vahtikoirana. Markkinavoimat nostavat löperösti johdetun valtion korot pilviin ja pakottaa hallitukset ja EU:n tervehdyttämään talouttaan.

markkinavoimista on tullut vallan todellinen vahtikoira, joka ei epäröi käyttää voimaansa. Media on sen rinnalla kovin säyseä ja hampaaton vallan vahti.

...mekin velkaannumme nyt erittäin nopeasti. Siksi tarvitaan tulojen lisäyksiä ja menojen leikkauksia.


Velanotto on verenimemistä tulevilta sukupolivilta:

Rahaa lainataan sittenkin ennen kaikkea tulevilta sukupolvilta koska käytämme rahaa omaan elämiseemme emmekä tulevia sukupolvia hyödyttävään uuden rakentamiseen

(Lainaukset artikkelista "Kriisissä on paljon opittavaa", HS 16.5., Mikael Pentikäinen.)

26 kommenttia:

Aakke kirjoitti...

Pentikäinen: "Rahaa lainataan..."

Missä on mielikuvitus ja luovuus? Ei aina ole pakko lainata. Lahjoitukset ovat taloudellisesti paljon edullisempi tapa minkä tahansa asian rahoittamiseen. Lahjoitusta ei tarvitse lyhentää kuten lainaa.

Itse asiassa kuka tahansa, joka ei tutki lahjoituksen saamisen mahdollisuutta ennen lainaamista, on tyhmä.

Lahjoituksessa on tietty se huono puoli, että jonkun täytyy kuitenkin antaa se. Jonkun täytyy edelleen tuottaa jotain. Kaikki eivät voi turvautua lahjoituksiin.

Jukka kirjoitti...

:)

Toisaalta jos lahjoittajat eivät tarvitse lainaa, vaan tekevät esimerkiksi ylitöitä ja hankkivat rahaa, niin sittenhän kenenkään ei tarvitse lainata.

Tähän perustuu hyvinvointiyhteiskunta. Toiset tekevät työtä ja toiset odottelevat aktiivisesti sohvan pohjalla tai virastossa lahjoituksia.

Valkea kirjoitti...

Markkinavoimat ovat tällä hetkellä yhteiskunnan ylärakenne, joka käyttää ylintä valtaa. Se ei voi olla "vallan vahtikoira", koska se ei voi eikä halua vahtia itseään. Voidaan tietysti väittää, että peräkylän mummo on markkinavoima sijoittaessaan tuhat euroa johonkin rahastoon, mutta käytännössä suuret rahoituslaitokset ohjaavat markkinoiden tapahtumien kulkua. Rahoituslaitokset aiheuttavat suuren osan kriiseihin johtavista tekijöistä ja edistävät niiden syntyä monin tavoin. Kriisien aiheuttaminen on hyödyllistä markkinavoimille. Nousukauden aikana markkinavoimat keräävät voittoja; piiloverottavat systeemiä; houkuttelevat ja pakottavat parhaansa mukaan ihmisiä ja yhteiskuntia lainaamaan, kuluttamaan ja elämään yli varojensa; jne. Laskukauden aikana ne yksityistävät voitot ja pakottavat valtiot sosialisoimaan tappiot; tekevät yhä suuremmasta osasta ihmisiä rahoituslaitoksia elämällään pysyvästi palvelevia velkaorjia; ostavat tai saavat omaisuutta pilkkahintaan velkojen saatavina tai romahtaneiden hintojen seurauksena; jne.

Yhä uudestaan toistuva nousukausi-laskukausi kierre johtaa yhä suurempaan systeemiin "rationalisointiin" markkinavoimien ehdoilla, ja siten lisää systeemin vallan keskittymistä, omistamisen suhteellista kaventumista; hyperkuluttamista ja hyperlainaamista; systeemin hallitsemattomuutta, epästabiiliutta ja romahdusherkkyyttä; yksilöiden ja kollektiivien vaarallista riippuvuutta systeemistä; kaikkien rajojen purkamista ja kansainvälistymistä kapitalistien ehdoilla; jne.

Helsingin Sanomat jatkaa linjallaan uskollisena vallan sylikoirana.

Ps. Ennenkuin tietyt ennustettavat lukijat aloittavat kommunisti-sosialisti valitusvirren veivaamisen, huomautan että kaikki liialliseen keskittymiseen, riippuvuuteen ja epästabiiliuteen; koko maailman "rationalisoimiseen" yhden tai kahden yksinkertaistetun periaatteen mukaisesti; pitkän tähtäimen korvaamiseen lyhyillä välittömillä eduilla; jne. johtavat ideologiat ovat pahasta, riippumatta siitä miltä poliittiselta suunnalta ne tulevat.

Jukka kirjoitti...

Pohjalainen kirjoittaa saman henkisesti kuin Valkea:

Pohjalainen kommentoi Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Mikael Pentikäisen Merkintöjä-kirjoitusta (HS 16.5.), jossa tämä väittää markkinavoimista tulleen median tilalle vallan todellinen vahtikoira.

"Vertaus ontuu. Median tehtävään vallan valvojana on liitetty pääasiassa myönteisiä odotuksia."

"Markkinapelurit pyrkivät sen sijaan käyttämään häikäilemättä hyväkseen heikkouksia, joita esimerkiksi eri maiden taloudenpidossa on ollut. Tavoite ei ole saada aikaan parannusta vaan pahimmillaan kaataa kohde ja vielä potkia päähän."

Pohjalainen mainitsee esimerkkinä islantilaispankit, jotka otettiin Suomessa vastaan ihaillen ja kyseenalaistamatta.

"Lopulta vanha konkari, Nordean varatoimitusjohtaja Markku Pohjola, rohkeni sanoa, ettei keisarilla taidakaan olla vaatteita."

"Aluksi Pohjolan sanottiin vain kadehtivan, mutta pian karu totuus paljastui myös muille. Islantilaisten puheilla ei ollutkaan katetta."


Olen eri mieltä.

Näen asian niin, että markkinat valvovat poliitikkoja ja poliitikkojen pitää valvoa markkinoita.

Finanssamarkkinat erityisesti ovat sellaiset että niitä pitää koko ajan seurata mutta myös muut markkinat, koska vapaat markkinat johtavat koko ajan markkinahäiriöihin. Vastaavasti markkinat taas valvovat poliitikkoja.

Ei tarvitse ajatella että toinen on hyvä ja toinen paha. Kyse on pikemmin ekologiasta. Susi vähentää lampaiden määrää ja lampaiden määrän väheneminen vähentää susien määrää.

Valkea kirjoitti...

Jukka: "Näen asian niin, että markkinat valvovat poliitikkoja ja poliitikkojen pitää valvoa markkinoita."

- Kun Yhdysvaltain rahoituslaitokset joutuivat vaikeuksiin, niiden johtajat marssivat johtavien poliitikkojen puheille ja sanoivat: "Jos te ette auta meitä suurella tukipaketilla, koko systeemi romahtaa muutamassa päivässä, maahan joudutaan julistamaan sotatila, sotilaat ja tankit joudutaan vyöryttämään kaduille, välttämättömistä tarvikkeista elintarvikkeet muaanlukien tulee pula, jne."

Pelosta kankeat poliitikot eivät edes ryhtyneet pohtimaan asiaa vaan päättivät lähes triljoonan dollarin ensiapu-tukipaketista saman tien.

Myöhemmin silmänlumeeksi rahoituslaitoksia "kovisteltiin" yleisön tyynnyttämiseksi hyvässä yhteisymmärryksessä rahoituslaitosten kanssa. Näin systeemi toimii. Poliitikoista ei olisi systeemin vahtikoiriksi edes niin halutessaan.

Tiedemies kirjoitti...

"Markkinavoimat" on minusta vähän huono kielikuva, koska "markkinavoima" ei ole mitään muuta kuin nimitys sille, että erilaiset talouden toimijat tavoittelevat kukin omaa etuaan.

Väite "markkinavoimat käyttää ylintä valtaa" ei varmaankaan ole epätosi, mutta se antropomorfisoi ja kapseloi ilmiön harhaanjohtavasti. Erilaisia asioita tapahtuu samanaikaisesti sen seurauksenas, että ihmiset tavoittelevat voittoa tai halpaa tavaraa, mutta tämän nimittäminen vallankäytöksi ei ole minusta mielekästä.

En ole eri mieltä siitä, että tästä seuraa tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi pienten yhteisöjen (perhe/kylä/jne) kyky suunnitella ja varautua tulevaan heikkenee, kun erilaiset tekijät voivat muuttua nopeasti. Jos pienen paikkakunnan suuri tehdas suljetaan, koko paikkakunnan tulevaisuus on usein vaarassa, kun elinkeinorakenne on yksipuolinen. Hajautettu pientuotanto ja erilaiset lokalisaatioilmiöt voivat suojata jossain määrin tältä ennustettavuuden puutteelta.

Keskittyminen on ongelma, mutta keskittymisen taustalla on usein erilaisia proto-fasistisia "kansakunta nousuun"- strategioita, joilla pyritään luomaan suuruuden ekonomiaa, esimerkkinä Suomi ja sen paperiteollisuus aina 1980-luvulle asti; pääoman saatavuutta rajoitettiin monilla muilla teollisuudenaloilla, ja pienteollisuus oli Suomessa alikehittynyttä pääomapulan vuoksi. Ainoastaan voimakkaasti keskittynyttä tuotantoa tuettiin ja koko kansakunta ikäänkuin valjastettiin keittämään sellua alle maailmanmarkkinahinnan. (Karrikoiden, tietysti)

Tällaiset ilmiöt - jotka syntyvät siitä, että "markkinavoimia" yritetään lepytellä kuin jotain jumalia tai valjastaa kuten luonnonilmiöitä - synnyttävät niitä ongelmia, joita koetaan "markkinoista" aiheutuvan. Ongelman ytimessä on kuvitelma, juuri tämä antropomorfisointi/demonisointi, että kyse olisi jostain mitä voi tai pitää hallita tai jota pitää pelätä tai edes välittää.

Jukka kirjoitti...

En vöittänytkään maailman olevan täydellinen.

Mutta jossain määrin Suomessakin nyt kuitenkin poliitikot valvovat markkinoita. Samoin kilpailuvirasto.

Samoin markkinat valvovat politiikkaa - esimerkkinä Kreikan hallituksen toimien kostautuminen sitä kauta että markkinat nostivat korkoja.

Valkea kirjoitti...

Jotta vallan vahtikoira -käsitteellä voisi olla jonkinlaista reaalista merkitystä, sen täytyisi tarkoittaa seuraavaa:

- Jollakin eturyhmällä, jonka intressit ovat pitkällä tähtäimellä joiltain osin vastakkaiset valvottavaan nähden, on veto-oikeus valvottavan toimiin silloin kun ne aiheuttavat laajoja haittoja tai ongelmia yhteiskunnassa, ja/tai merkittäviä muutoksia yhteisiin pelisääntöihin. Valvottavan aiheuttamat ongelmat voivat johtua valvottavan toimista suoraan tai sen toimien negatiivisista ulkoisvaikutuksista.

- Valvojalla on pääsy kaikkeen sellaiseen valvottavaa koskevaan informaatioon, joka on tarpeen valvomisen kannalta.

- Valvottava ei voi vaikuttaa valvojien valintaan tai toimintaan suoraan tai epäsuorasti, esim. tuilla, lahjonnalla, antamalla lahjatyöpaikkoja, valikoivalla valvojien kouluttamisella esim. think tankeissa, tuottamalla valvojaehdokkaita omista joukoistaan, jne.

- Valvojan ja valvottavan intressit eivät yhteiskunnan toiminnan ja muutosten seurauksena itsestään muutu samanlaisiksi tai samantyyppisiksi, esim. voimakasta valtiosentralisointia kannattaviksi. Näin voi tapahtua esim. "eliitin" omaksuessa saman laajasti levinneen ideologian.

Usassa viimeinen mahdollisuus sentralisoivan valtion ja monopolikapitalismin valvomiseen meni silloin kun Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsenet omaksuivat vallitsevan liberaalin ideologian, eikä se siten enää de facto valvo poliitikkoja, taloudellisia toimijoita tai muita merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Yhdysvaltain perustuslaki ja sen vallan kolmijako on jo käytännössä lakkautettu, jäljellä on vain liberalismin mukainen tulkinta. Poliitikot toistelevat tyhjiä sanoja perustuslaista julkisesti kulissien ylläpitämiseksi.

Jukka kirjoitti...

Jollakin eturyhmällä, jonka intressit ovat pitkällä tähtäimellä joiltain osin vastakkaiset valvottavaan nähden, on veto-oikeus valvottavan toimiin silloin kun ne aiheuttavat laajoja haittoja tai ongelmia yhteiskunnassa, ja/tai merkittäviä muutoksia yhteisiin pelisääntöihin.

Näen kyllä asian epäpersoonallisena. Samalla tavalla kuin markkinoiden sokea käsi vaikuttaa hintoihin se vaikuttaa politiikkaan.

Ei ntietenkään millään optimaalisella tavalla mutta kuitenkin. ASETTAA POLITIIKAN KRITIIKIN KOHTEEKSI.

Ei anna vastauksia mutta luo haasteita. Vastaus voi olla integraation vahvistaminen tai disintegraatio, mutta haaste on korkojen nousu.

Valkea kirjoitti...

Jukka: "Samalla tavalla kuin markkinoiden sokea käsi vaikuttaa hintoihin se vaikuttaa politiikkaan."

- Tarkoitan nykyisellä monopolikapitalismilla sitä, että markkinatalous ei ole sokea, eli riippumaton yksittäisistä tai yhteenliittyneistä toimijoista.

Haasteita voisi olla myös pitääkö kaiken tuottavan toiminnan tapahtua rahan välityksellä, riippuvaisena suuresta määrästä ulkopuolisia ihmisiä ja systeemin sisällä.

Jukka kirjoitti...

Tiedemiehen kommentti jostain syystä (=minun virheeni) makasi kommenttijonossa.

Aakke kirjoitti...

Nyt on kyllä sellaista duubaa Valkean taholta ilmassa että ei mitään rajaa.

"...mutta käytännössä suuret rahoituslaitokset ohjaavat markkinoiden tapahtumien kulkua"

-Erittäin iso väite, jonka teoreettisen pohjan osoittamiseen ei välttämättä yksittäisen henkilön tiedot ja taidot riitä. Kun markkinoilla koetaan jotain "selittämätöntä", se pannaan heti "isojen toimijoiden" piikkiin. Transaktioissa on kuitenkin aina kaksi osapuolta. Kun puhutaan vapaaehtoisesti tapahtuvasta kaupasta, olisi syytä katsoa myös sitä toista osapuolta.

"Rahoituslaitokset aiheuttavat suuren osan kriiseihin johtavista tekijöistä ja edistävät niiden syntyä monin tavoin."

-Älä vain sano että ehdotat ratkaisua tyyliin: "haluan kansallistaa pankit". Tai jotain talousdemokratian kaltaista järjestelmää. Mielestäni rahoituslaitokset ovat varsin puhtailla papereilla liikenteessä. Syytän mieluummin lainan ottajia.

"Nousukauden aikana markkinavoimat keräävät voittoja..."

-Markkinavoimat, markkinavoimat, markkinavoimat. Toistat sitä kuin hullu. Markkinavoimat olemme ME. Kaikkien markkinatoimijoiden yhteenlaskettu vaikutus siis. Jos siis syytät markkinavoimia, syytät periaatteessa myös itseäsi. Joskin vaikutuksesi markkinoihin on hyvin pieni, kuten myös minun.

"...houkuttelevat ja pakottavat parhaansa mukaan ihmisiä ja yhteiskuntia lainaamaan, kuluttamaan ja elämään yli varojensa, jne."

-Houkuttelevat kyllä. Mitä sitten? Eikö houkutuksia saa olla? Mutta että pakottavat. Älä viitsi! Jos pankki haluaa tarjota ns. subprime lainoja, joissa korko tai lyhennykset ovat ensimmäisten kuukausien aikana normaaleja lainoja pienemmät tai niitä ei ole ollenkaan, se pankille sallittakoon. Tyhmähän sellainen ihminen on joka ottaa lainan, jota ei pysty maksamaan takaisin. Ja pankit ovat vieläpä fiksuja, kun älyävät pyytää valtiota paikkaamaan tappioitaan. Jep, tiedän: se on "moraalisesti" väärin. Mutta mitä sitten, kun se kerta on mahdollista.

"Helsingin Sanomat jatkaa linjallaan uskollisena vallan sylikoirana."

-HS on osa talousjärjestelmää - se on mediayhtiö, joka saa suurimman osan liikevaihdostaan mainostajilta. Luulitko, että siitä tulisi yhtäkkiä jokin Vihreä Lanka tai Pravda? Miltä näyttäisivät BMW:n, Benettonin, Kokoomuksen tai vaikkapa Sampo Pankin mainokset "kapitalismi- ja politiikkakriittisten" juttujen seassa? Aika perkeleen koomisilta, sanoisin, vaikka kyseiseen aihepiiriin liittyviä juttuja lehdessä aina silloin tällöin onkin.

"Haasteita voisi olla myös pitääkö kaiken tuottavan toiminnan tapahtua rahan välityksellä..."

-Raha on helpoin kaupan väline. Toki voit maksaa muullakin. Tavarat, työsuoritus. Tulee ihan mieleen hippien "Abolish money" -plakaatit. Raha on neutraalia - ihmiset päättävät miten he käyttävät sitä.

Tietty keskuspankit voivat halutessaan painaa rahaa samalla inflatoiden sitä, mikä luonnollisesti horjuttaa rahajärjestelmän vakautta.

---

Vaikuttaa siltä, että Valkea haluaisi järjestelmän, joka suojaa ihmisiä kaikelta pahalta.

Jos subprime-lainat kielletään, johdannaismarkkinat muutetaan pörssimäisen avoimiksi, ja rahoitussektorin "valvontaa" lisätään, niin mitä seuraavaksi?

Poistetaan limsa-automaatit kouluista? Asetetaan elintarvikkeille rasva- ja sokerivero? Määrätään pakollinen lahjoitus jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle kerran kuukaudessa?

Mihin maailma meneekään, jos ihmiset itse eivät toimi "oikein"?

Aakke kirjoitti...

Lisätään vielä kaksi ajatuskulkua.

1)

Olen pankki. Tarjoan subprime-lainoja. Ihmiset ottavat niitä. Tiedän, että useimmat lainan ottaneet tulevat tekemään defaultin jotakuinkin heti kun "normaalit" lyhennykset ja korot alkavat juosta.

Niinpä myyn lainani osapuolelle X ennen kuin maksuvaikeuksia alkaa ilmetä. Nyt minulla on mahdollisesti voittoa myymistäni lainoista, ja osapuolella X on hallussaan kohta arvottomia lainoja (toxic asset).

Mitä tein väärin? Mielestäni en mitään.

2)

"Normaali" aviopari ottaa 100 000-200 000 euron asuntolainan, jonka takaisinmaksuaika on 20-30 vuotta.

Parhaimmatkaan ekonomistit eivät pysty ennakoimaan taloutta kuin 1-2 vuoden päähän.

Raha on työn arvo. Velan maksamiseen on oltava tulevaisuudessa työtä. Ottaessaan lainaa aviopari osoittaa mielestäni ilmiömäisiä ekonomistinkykyjä tai erittäin rohkeaa riskinottoa.

Jukka kirjoitti...

Mitä valvontaan tulee sen suhteen pitää olla pragmaattinen. Kilpailuvirasto tarvitaan mutta mitä muuta.

Helposti homma menee myös överiksi. Eikä ole mitään tapaa valvonnalla varmistaa kattavasti ettei mitään markkinahäiriöitä tule.

Talouslama oli hyvä esimerkki siitä millainen korttitalo finanssimarkkinat pahimmillaan ovat. Mutta asuntolainojen markkinoiminen maksukyvyttömille oli pitkälti julkisen vallan synnyttämää ("pakottamaa").

Tiedemies kirjoitti...

150 000 euron laina ei ole nykyisin kovin suuri asuntolaina pariskunnalle, jossa kumpikin on työssä. 20 vuoden maksuajalla se tarkoittaa 625 euron lyhennystä kuukaudessa, ja 5% korolla olisi ensimmäinen kuukausierä 1250 euroa.

Keskiansiota käyttäen perheen bruttotulot ovat n. 4900 euroa, ja jos laskee tästä 30% veroihin, niin lainanhoitoon kuluu noin kolmannes nettotuloista, ja käyttöön jää 2180 euroa kuussa. Tällaisilla tuloilla fiksu pariskunta säästää lainanlyhennysten lisäksi muutaman parisataa euroa kuussa.

Jos ei heti ole pakko hankkia kahta bemaria tms tyhmää, niin muutaman vuoden sisällä talous kestää jomman kumman työttömyyttäkin muutamia kuukausia kerrallaan.

Valkea kirjoitti...

Nim. tiedemies: "... proto-fasistisia "kansakunta nousuun"- strategioita, joilla pyritään luomaan suuruuden ekonomiaa, esimerkkinä Suomi ja sen paperiteollisuus aina 1980-luvulle asti ..."

- (Proto-fasistisia ... esimerkkinä Suomi ja sen paperiteollisuus) Tämä muistuttaa jälleen kerran, että käsitteillä fasisti, rasisti, suvaitsematon jne. ei ole mitään merkitystä nykyaikana; sillä poikkeuksella, että kukaan kunnollinen ja hyvä ihminen ei voi tehdä politiikkaa ilman, että häntä kutsutaan ylläolevilla nimillä.

Jukka kirjoitti...

Yhteen tai pariin teollisuuteen satsaaminen saattoi joskus ollakin hyvä strategia. Nyt kyllä ei ole.

Tarvittaisiin enemmän antaa kaikkien kukkien kukkia politiikkaa. Onko se sitten täydellistä valtiovallan talouselämään puuttumattomuutta tyyliin "Tekes on lakkautettava" - en tiedä.

Miten Ruotsi on kyennyt luomaan noin rikkaan yritysmaailman ? H&M:n arvokin on jo Nokian pörssiarvoa suurempi. On Ikeaa yms.

Sanon tämän vaikka en ruotsalaisista muuten pidäkään.

Valkea kirjoitti...

Re: Aakke

Yhteiskunta on niin monimutkainen ja ihmisten tieto jakautunut niin kapeisiin sektoreihin, että kuka tahansa on tiedon suhteen huijattavissa, myös Aakke. Jos hyväksymme esim. sen että suuret instituutiot voivat vapaasti huijata tavallisia kansalaisia esim. pakkaamalla naamioiduilla toxic asset -arvopapereilla, markkinatalous ei tule olemaan pitkäikäinen. Aakkelle taitaa tosin riittää se, että ehtii itse rahastaa vähän aikaa keinolla millä hyvänsä.

Liian monet libertaarit ovat ääri-ihmisiä, tai tarkemmin sanottuna libertarismilla on taipumus houkutella tietynlaisia ihmisiä, koska libertarismi ideologiana mahdollistaa äärimmäisyyden (liian helposti).

***

Lainaamisen pakottamisella tarkoitan sitä, että systeemi on rakennettu lainaamisen ehdoilla niin, että ihmisillä ja yhteiskunnilla ei ole reaalisia vaihtoehtoja lainaamiseen. Yhteiskunta voidaan rakentaa niin, että lainaamiseen olisi paljon vähemmän tarvetta.

***

Esim. silloin kun tuotetaan itselle tai jokin yhteisö tuottaa itselleen, ei tarvita rahaa. Toisaalta lokaalit rahat voivat korvata virallista rahaa.

Valkea kirjoitti...

"Yhteen tai pariin teollisuuteen satsaaminen saattoi joskus ollakin hyvä strategia. Nyt kyllä ei ole."

- Jep, mutta ei sillä silti ole mitään tekemistä "proto-fasismin" kanssa.

Aakke kirjoitti...

Valkealle:

"Haasteita voisi olla myös pitääkö kaiken tuottavan toiminnan tapahtua rahan välityksellä..."

-Tekniikka ja sitä tuottava/ylläpitävä sektori on kehittynyt niin pitkälle, että sähkö- tai puhelinlaskun maksaminen työsuorituksella tai tavaroina olisi tehotonta, ja aiheuttaisi yrityksille enemmän kustannuksia ja epävarmuutta kuin että se maksettaisiin rahalla; siis rahoituslaitosten kautta.

Otetaan vaikka esimerkki, jossa Sonera tai Fortum tarjoaisi asiakkailleen mahdollisuutta maksaa kännykkä/sähkölasku työsuorituksella. Molemmat yhtiöt tarjoavat palvelujaan valtakunnanlaajuisesti. Nyt niiden pitäisi:

-Valita työsuorituspaikat ja tehtävät lähellä asiakkaita. Asiakkaat Pohjois-Suomesta tuskin tulisivat Fortumin pääkonttorille nurmea leikkaamaan ja auttamaan toimistotöissä. Millä perustein nämä paikat valittaisiin?

-Sopia näiden työsuorituspaikkojen - siis yritysten - kanssa tällaisesta järjestelystä. Olettaen, että näitä paikkoja olisi kymmeniä ellei satoja, niin kommunikaatioon ja juridisen puolen hoitamiseen kuluisi resursseja, joka taas lisäisi kännykkä/sähkölaskun hintaa.

-Ottaa huomioon epävarmuustekijöitä, kuten: 1) Mitä jos joku ei ilmestykään töihin, 2) Esim. sähkönkulutus vaihtelee, kesäisin sähköä kuluu vähemmän, 3) Ovatko kaikki työsuorituksentekijät samalla taitotasolla (skill set)?

Kaikki tämä siis vain sen takia, että muut yritykset voisivat suorittaa maksun Soneralle/Fortumille rahalla.

Tästä voidaan huomata kaksi asiaa:

1) Rahalla ja rahoituslaitoksilla on tarkoituksellinen ja tärkeä rooli.

2) Rahan osuus vaihdon välineenä tulee todennäköisesti kasvamaan sitä suuremmaksi mitä pidemmälle tekniikka ja työnjaollinen erikoistuminen kehittyy.

---

"...Tekes on lakkautettava..."

Näkisin Tekesin Suomessa samanlaisena julkisen sektorin tarjoamana palveluna kuin vaikkapa terveydenhuollon ja lastentarhat. Tavallaan myös yritykset haluavat valtiolta jotain etuisuuksia maksamiaan veroja vastaan. Tekesin tehtävä on palauttaa osa yritysten maksamista veroista takaisin yrityksille. Vaikkapa sitten "tuotekehitystukien" muodossa.

Sitten vielä ihmetellään, ettei Suomessa ole kunnollista venture capital kulttuuria, kun valtion osuus siitä on vähintään 250 miljoonaa euroa.

"Miten Ruotsi on kyennyt luomaan noin rikkaan yritysmaailman ? H&M:n arvokin on jo Nokian pörssiarvoa suurempi. On Ikeaa yms."

a) Ruotsin teollisuus säilyi "ehjänä" toisesta maailmansodasta.
b) Ruotsin teollisuus takoi sodan jälkeisinä vuosina supernormal profitia toimittaessaan tuotteita maan tasalle pommitettuun eurooppaan.
c) Tämän seurauksena ruotsalaisilla oli "paukkuja" ottaa huomattavia riskejä ja kokeilla mitä erilaisimpia bisnesideoita.

Tiedemies kirjoitti...

Mielestäni termi "proto-fasismi" ei ole epäasiallinen, leimaava tms. vaan hyvin kuvaava.

Suomalaiseen talouspolitiikkaan on 1900-luvulla kuulunut voimakas korporativismi, josta esim. kolmikanta on eräs esiintymismuoto. Pääomasääntely, jossa keskitetysti päätettiin, mikä teollisuudenala on kansallisen edun kannalta sellainen, että se sai lainata rahaa, on myös osa tällaista melko autoritaarista otetta. 1980-luvulle asti Suomessa oli myös voimakas alkoholin saatavuuden säännöstely (joka on muuten 1990-luvun 'villien vuosien' jälkeen palautettu) ja monia muita kansallisen moraalin tms. varjelemiseksi pystytettyjä kieltoja ja keskitettyä kontrollia.

Itse toimenpiteitä olennaisempaa oli itseasiassa asenneilmapiiri, jossa pienyrittäjiä tms. suorastaan demonisoitiin "poroporvareina". Suomi oli jonkinlainen keskusta-vasemmistolainen poliisivaltio. (Ei se täydellinen ole vieläkään, ja jos katsotaan valtion osuutta yhteiskunnan rahankäytöstä, se on nykyään suurempi kuin 1970-luvulla)

Tiedemies kirjoitti...

Vielä täsmennyksenä, että fasismin talouspolitiikassa olennaista nimenomaan valtion kontrolli talouselämästä korporaatioiden (ammattiliitot + työnantajajärjestöt) hallinnan kautta. Varhaisten fasistien poliittinen ja talouspoliittinen ohjelma oli oikeastaan täysin identtinen sosialidemokraattien kanssa. Fasistit painottivat erittäin voimakkaasti nimenomaan kansallista etua talouspolitiikan ohjaamisessa.

Kolmikanta, pääomakontrollit, devalvaatiopolitiikka jne. muistutti hyvin paljon tätä korporativistista ja nationalistista käytäntöä. Väite, että käytin määrettä "proto-fasistinen" jotenkin lepsusti tai asiattomasti, on mielestäni vailla perusteita.

Jukka kirjoitti...

Korporativismia voi minustakin kutsua profasismiksi. Olen useampaa kertaan todennut sosialidemokratian, fasismin ja kansankokonaisuus-ajattelun sukulaisuuden.

Volkhemmet on sama kuin Saksan kansalliskonservatismin eli konservatiivisen vallankumouksen Volksgemeinschaft.

Nykyään kollektivismia usein demonisoidaan. Tämä blogi näkee asian eri tavalla. En tosin osaa aina tarkaan määritellä miten.

Yksi tapa on tarkastella korporatismia vs. markkinaliberalismia case by case ja arvioida tuloksia tehokkuusnäkökulmasta.

Aakke kirjoitti...

Mitä tulee Suomessa harjoitettavaan työsopimuspolitiikkaan, katson että se vie Suomelta kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä.

Ei aina voi olla, että:

a) Palkkoja nostetaan "vastaamaan kuluttajahintaindeksiä tai inflaatiota".

b) "Kun alan X työläiset sai korotuksen, niin mekin halutaan korotus". Olipa sitten "meidän ala" miten taloudellisessa paineessa tai laskusuhdanteessa tahansa.

Kiinassa nauraisivat tällaiselle politiikalle.

Valkea kirjoitti...

Nim. tiedemies: "Itse toimenpiteitä olennaisempaa oli itseasiassa asenneilmapiiri, jossa pienyrittäjiä tms. suorastaan demonisoitiin "poroporvareina". Suomi oli jonkinlainen keskusta-vasemmistolainen poliisivaltio."

- No, tuosta olen suunnilleen samaa mieltä. Proto-fasismi -nimityksen ongelma on se, että vaikka yksi yhtäläisyys löytyy, sosialismiin löytyy yhtäläisyyksiä 70-80 luvuilta enemmän. Lukuisat vasemmistopuolueet ja vasemmistovaikuttajat, jotka hallitsivat suurta osaa politiikasta, olisivat olleet ihmeissään (ja Neuvostoliiton takia vihaisia) proto-fasismi -nimityksestä.

Aakke kirjoitti...

"Yhteiskunta on niin monimutkainen ja ihmisten tieto jakautunut niin kapeisiin sektoreihin, että kuka tahansa on tiedon suhteen huijattavissa, myös Aakke."

Viittaatko tällä johonkin tiettyyn asiaan/aihealueeseen? Mihin?

Joskus "tieto" voi olla ihan virheellisesti johdettua/pääteltyä, ilman että siinä olisi mitään huijaamista.

Onhan nykyään selviämässä, että esim. Egyptin pyramidit on tehty kalkkikiviseoksesta MUOTTEIHIN VALAMALLA. Ei siellä mitään kiviä ole siis koskaan nosteltu. Se myös selittää miksi "kivien" välit ovat hiuksenhienot ja saumattomat.

Voidaan kysyä kuinka paljon tällaista virheellistä tietoa on liikkeellä tänä päivänä - arkeologiassa, taloustieteissä, psykologiassa jne.

"Jos hyväksymme esim. sen että suuret instituutiot voivat vapaasti huijata tavallisia kansalaisia esim. pakkaamalla naamioiduilla toxic asset -arvopapereilla, markkinatalous ei tule olemaan pitkäikäinen."

Mielestäni tässä asiassa korostuu ostajan vastuu. Jos et tiedä jonkin sijoitusinstrumentin rakennetta ja tuottologiikkaa, otat siihen sijoittaessasi tietoisen riskin.

Tietty joku (valtion) eläkerahastossa voi sijoittaa tällaisiin tuotteisiin. Koska tällöin sijoittaja pelaa sinun rahoillasi, on se kieltämättä ongelma. Jos eläkevakuutus olisi vapaaehtoinen, voisit itse valita sopivimman sijoitusyhtiön/tavan/kohteen.

Mielestäni "tavallinen kansalainen" on sijoitusmaailmassa täysin ulkona. Miksi tällaisille henkilöille tulisi rakentaa jokin erityinen järjestelmä, joka takaa arvopaperin X "laadun"? Lisää vain byrokratiaa, joka loppupeleissä ei edes takaa arvopaperin X "laatua".

"Lainaamisen pakottamisella tarkoitan sitä, että systeemi on rakennettu lainaamisen ehdoilla niin, että ihmisillä ja yhteiskunnilla ei ole reaalisia vaihtoehtoja lainaamiseen."

Jos haluat esim. omakotitalon, on sinun otettava lainaa. Jos haluat perustaa yrityksen, on sinun otettava lainaa. Mitä sitten? Jos aloitat nollatasolta, niin näin on marjat.

Voit tietty asua vuokralla, ja käydä työnantajalla töissä. Työttömyyttäkin subventoidaan.

Eli ei! Ei lainaa ole PAKKO ottaa. Tietty vertaisympäristö saattaa asettaa paineita tässä asiassa. Jos muillakin on uudet talot ja autot, niin "ois sullakin sit paree olla".

Ja aina kannattaa kysyä tukia yms. lahjoituksia, ennen kuin menee ottamaan lainaa. Niin Kreikkakin teki.

"Yhteiskunta voidaan rakentaa niin, että lainaamiseen olisi paljon vähemmän tarvetta."

Antropologi Robin Dunbarin 150-säännön suuruisia yhdyskuntia voidaaan ehkä "suunnitella" ja "rakentaa", mutta mitä tulee valtion kokoisiin miljoonien ihmisien muodostamiin kokonaisuuksiin, on interaktio tällaisissa yhteisöissä enemmän tai vähemmän itseorganisoituvaa. Jos tähän itseorganisoituvuuteen vaikutetaan poliittisin keinoin, lopputulokset ovat usein hyvin erilaisia, kuin mikä tarkoitus on ollut (intention vs. result).

"Esim. silloin kun tuotetaan itselle tai jokin yhteisö tuottaa itselleen, ei tarvita rahaa."

No shit Sherlock! Omavaraistalous kuitenkin rajaa tiettyjä kuluttamisen muotoja mahdollisuuksien ulkopuolelle. Sen lisäksi sen soveltaminen valtion laajuudessa on utopiaa.

Ekokylät ja erilaiset anabaptistiset yhdyskunnat ovat tässä kova sana, mutta vain harvasta on siihen touhuun fyysisesti/henkisesti.

"Toisaalta lokaalit rahat voivat korvata virallista rahaa."

Millä tavalla tämä eroaa libertaarien esittämästä ideasta, jossa vapailla markkinoilla olisi yksityisiä, painettua valuuttaa tarjoavia toimijoita?

Jos toimijan X liikkeellelaskema valuutta on epävakaa, voivat ihmiset vaihtaa toimijan Y tarjoamaan valuuttaan. Kyse on vaihtoehtojen saatavuudesta.