torstaina, tammikuuta 28, 2010

Johtopäätös versio 1

On siis analysoitava sitä milloin yhteiskunnan jakaantuminen enemmän tai vähemmän suljettuihin yhteisöihin johtaa Pareto-tehokkaisiin ratkaisuihin.

Yhteisöjen sisällä toisaalta ja koko yhteiskunnassa toisaalta.

On siis analysoitava sitä milloin

- yhteisöllisyys,
- uskonto,
- moralismi,
- partikularismi,
- sisäryhmämoraali,
- etnisyyden ja muiden todellisten tai kuviteltujen erojen dramatisointi,
- yhteiskunnan homogeenisuus kontra heterogeenisuus

nostaa tai laskee tehokkuutta.

Tarkemmin sanoen on myös arvioitava miten tehokkuus ajan mittaan muuttuu (dynamiikka) esimerkiksi tilanteessa, jossa kansa on alunperin homogeeninen ja julkishyödykkeiden tuottaminen onnistuu hyvin, mutta konfliktin puuttteessa yhteisöllisyys alkaa laskea.


Muut kysymykset jääkööt vähemmälle.

7 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Tämä on hyvä idea keskustelulle. En ehdi nyt kommentoida, mutta ennakoin, että paljolti mielipide-eroja tulee esiintymään mainitsemiesi käsitteiden merkityksestä. Esimerkiksi yhteisöllisyyden merkitys tehokkuudelle riippuu pitkälti yhteisöllisyyden luonteesta.

Jos yhteisöllisyys nähdään vain sen positiivisten ilmenemismuotojen kautta, se ilman muuta lisää tehokkuutta verrattuna tilanteeseen, jossa yhteisöllisyys on olematonta. Mutta tämä ilmiö on rajallinen.

Uskonto voidaan samaan tapaan tautologisoida ja lisäksi sen merkityksen analysoimiseksi täytyy tuntea sen toimintamekanismit ja ne ovat hyvin erilaiset eri kulttuureissa.

Jne.

Lisäksi isolla osalla näistä ilmiöistä on substituutteja siten, että jos jokin ilmiö (positiivisena ilmiönä) heikkenee - vaikkapa yhteisöllisyys - niin osa tämän heikkenemisen vaikutuksesta kumoutuu jollakin korvaavalla mekanismilla ja itse heikkeneminen voi olla jopa tällaisen korvaavan mekanismin paremmuudesta, so. suuremmasta tehokkuudesta, johtuvaa.

Lisäksi ympäristön muuttuessa erilaisten mekanismien tarkoituksenmukaisuuden aste muuttuu. Täytyy analysoida, missä määrin esimerkiksi partikularististen poliittisten tms. liikkeiden hyödyllisyys tai haitallisuus riippuu poliittisesta järjestelmästä jossa ne toimivat jne.

Epäilen, että näissä pohdinnoissa olisi hyvä rajata tarkastelu vaikkapa Suomeen vv. 19??--2010 tms.

Jukka kirjoitti...

Jos yhteisöllisyys nähdään vain sen positiivisten ilmenemismuotojen kautta, se ilman muuta lisää tehokkuutta verrattuna tilanteeseen, jossa yhteisöllisyys on olematonta.

En minä ajattele että yhteisöllisyys tai uskonto tai etnisyys on positiivinen asia sinänsä. Olen toki puhunut yhteisöllisyydestä melkein pelkästään positiiviseen sävyyn tällä blogilla. Ei yhteisö voi olla minusta sen kummemmin positiivinen tai negatiiivinen asia kuin vaikkapa yhdistys.

Riippuu yhdistyksestä.

Mutta on joitain asioita, kuten yhteismaan ongelma, jonka ratkaisut - silloin kun ne eivät perustu yksityistämiseen tai valtollistamiseen - edellyttävät jonkinlaista yhteisöllisyyttä.

Valkea kirjoitti...

Jos asiaa tarkastelee vallanpitäjien kannalta, yhteisö on suotuisa kehitysmalli, koska:

- Yhteisö kuluttaa turvallisesti suuren osan siitä potentiaalisesta radikalisoitumis, vieraantumis, tyytymättömyys, jne. energiasta, jota liberaalien politiikka tuottaa. Modernit yhteisöt toimivat nykyajan yhteiskunnan konstekstissa, joten esim. jonkinlainen "brutaalein voittaa" yhteisöpolitiikka ei ole tarpeellista tai kannattavaa. Atomisoitu vastarinta materialisoituu joka tapauksessa jollain tavalla kollektiivisesti, ja yhteisö on näistä vaihtoehdoista turvallisin.

- Vallanpitäjät käyttävät rahaa mittaus- ja ohjauskeinona, eivätkä retoriikastaan huolimatta ymmärrä muita arvoja; yhteisö on myös tältä kannalta paras vaihtoehto. Vaikka yhteisö on turvallisuussyistä omavarainen perustarpeiden osalta, se pyrkii tämän lisäksi hyvään tuottoon osallistumalla ympäröivän yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan. Monella muulla tyytymättömyyden materialisoitumismuodolla ei ole muuta tarjottavana kuin väkivaltaa ja/tai ongelmia.

- Vaikka liberaalit luovat mielikuvissaan helposti hallittavaa kansainvälistä sekasotkumassaa, se ei kelpaa järkeville ihmisille. Monet ulkomaalaiset ovat etujoukkona rakentamassa yhteiskuntaa taloudellisten ja yhteisöllisten ekolokeroiden (niche) suuntaan. Nichet ovat väistämätön lopputulos liberaalien politiikasta, joten liberaalien kannattaa keskittyä nichetalouspolitiikkaan (sen laajuuden mukaisesti), ei sen estämiseen.

Yhteisöt ovat siis ihmisten normaalia toimintaa, jolla he korjaavat yhteiskunnassa ilmeviä ongelmia ja puutteita, eräänlaista yrittäjyyttä.

Tämän lisäksi on syytä muistaa, että yhteisöjä on monenlaisia, ja ne eivät perustu pelkästään tyytymättömyyden kanavoimiseen. Ne luovat mahdollisuuksia yritteliäille ihmisille yhteistoiminnan etujen hyödyntämiseen. Ne suomalaiset, jotka perustavat yhteisöjä ennen muita ovat etulyöntiasemassa. Järkevästi toteutettu yhteisö/yhteisöverkko on tehokas taloudellinen yksikkö, joten se on vallanpitäjien kannalta lopulta yritystä/yritysketjua muistuttava yhteiskunnan osa.

Jukka kirjoitti...

Järkevästi toteutettu yhteisö/yhteisöverkko on tehokas taloudellinen yksikkö, joten se on vallanpitäjien kannalta lopulta yritystä/yritysketjua muistuttava yhteiskunnan osa.

En tällä ohjelman julistuksella kuitenkaan halunnut sanoa että yhteisön pitäisi tuottaa mitään yhteisön ulkopuolelle ollakseen tehokas.

Jos yhteisö on tehokas omien jäsentensä näkökulmasta, niin silloin sen voi todeta olevan tehokas siitä näkökulmasta.

Valkea kirjoitti...

Kirjoitin jo aiemmin englanniksi yhteisön tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä, mutta lienee syytä antaa jokin käytännön esimerkki.

Kuljen erästä reittiä melko säännöllisesti ja matkan varrella seurasin erään omakotitalon ja autotallin rakentamista. Näin useimmiten ohi kulkiessani 2-3 miestä rakentamassa niitä, ulkonäöstä päätellen veljeksiä tai muita lähisukulaisia. Karkean arvioni mukaan miehet käyttivät talon jne. rakentamiseen suuren osan vapaa-ajastaan. Talon ja autotallin valmistuminen vei hivenen yli vuoden. Talo on kaksikerroksinen, mutta melko pieni.

Seuraavassa artikkelissa kerrotaan mm. siitä miten moniavioinen fundamentalisti mormoniyhteisö rakensi neljän makuuhuoneen omakotitalon päivässä. Se on valtaa ja voimaa se. Kuvitelkaa itsenne samaan tilanteeseen.

Talo? Me rakennamme sen huomenna. Illalla nukutte omassa omakotitalossanne. Sinne mahtuu koko suuri perheenne ja paljon lisääkin lapsia.

Tarkoitukseni ei ole antaa minkäänlaista tukea moniavioisuudelle tai yhteisön "profeetalle", mutta yhteisön voimaa artikkeli valaisee jonkin verran. Yksiavioiset konservatiiviset mormoniyhteisöt ovat tunnettuja selvästi muita valkoisia amerikkalaisia paremmasta taloudellisesta menestyksestään. Syynä ei ole mormoniyksilöiden parempi business tms. osaaminen, vaan yhteisön luomat yhteisöedut tuotannossa ja liiketoiminnassa.

http://ngm.nationalgeographic.com/2010/02/polygamists/anderson-text/1

Jukka kirjoitti...

Hyvä esimerkki. En tosin tiedä olisiko maailma hyvä jos kaikki olisivat vaikkapa amisheja tai mormoneja tai lestadiolaisia.

Mutta ihmettelen sitä, että miksi jotkut ottavat niin tolkuttomat puntarit lestadiolaisista, vaikka haitat (painostus) jäävät yleensä ryhmän sisäisiksi.

Tämäkin pedofiliakohu. Jos joku lestadiolainen jää kiinni pedofiliasta, se on heti uskonnon vika. Ei liene kuitenkaan näyttöä siitä, että lestadiolaisilla olsi muita enemmän pedofiliaa.

Usan fundamentalistien kreationismitouhu on tietysti sitten jo aivan toinen juttu. Sitä pitääkin voimakkaasti vastustaa. Sillä on toki liityntänsä yhteisöllisyyteen.

Valkea kirjoitti...

Lisäys: Kun omakotitalon valmistumiseen, jonka rakentamista seurasin, lisätään alun pohjanrakennustyöt, pihan laatoitus, valaistus ja muut pihatyöt, talon viimeistely, talon lopullinen maalaus jne., koko projekti venyy todennäköisesti n. yhteen ja puoleen vuoteen.

*****

Poliisivaltion rakentaminen etenee Englannissa:

http://www.vdare.com/gabb/100127_police_state.htm

Vonnegutin novelli maalaa kuvaa tulevaisuuden dystopiasta:

http://www.theamericanview.com/index.php?id=825