Biologinen ihmisluonto ja kulttuuri

On eittämättä olemassa biolgisesti määräytynyt ihmisluonto.

Ihmisluontoon kuuluu mm. insestitabu, erillinen miehen luonto ja erillinen naisen luonto ja mustasukkaisuus - joka miehellä merkitsee oleellisesti pelkoa että hänen naisensa harrastaa seksiä toisen miehen kanssa ja naisella sitä että hänen miehensä kiintyy emotionaalisesti toiseen naiseen. Kulttuurista riippumattomaan ihmisluontoon kuuluu myös muita univeraaleja kuten moraaliset tunteet (häpeä ja syyllisyys), ystävyys, sukulaisten suosiminen, sisäryhmämoraali, arvojen sisäistäminen ja moraalinen rankaisu (=normin rikkojien rankaiseminen).

Se johtopäätös, jonka evoluutiopsykologit usein tekevät, että kulttuureja erottavat seikat ovat vähemmän tärkeitä kuin kulttuureja yhdistävät biologiset universaalit, on kuitenkin varsin hätiköity. Vaikka ihmismieli ei varmasti ole mikään tabula rasa, johon vanhemmat ja yhteiskunta kirjoittelevat mitä lystää, biologiseen ihmismieleen kuuluu monia sellaisia universaaleja - arvojen sisäistäminen, konformismi, syllisyydentunne, häpeä ja moraalinen rangaistus - jotka mahdollistavat sosiaalisen ja kulttuurisen sfäärin tietynasteisen irrottautumisen biologisesta sfääristä. Ihminen on arvojen sisäistämisen ja sosiaalisen oppimisen kautta kykenevä sopeutumaan hyvin monenlaisiin erilaisiin tapoihin, normeihin ja arvoihin. Juuri tästä syystä kulttuurien kirjo on valtava.

Ihmismieli synnyttää jatkuvasti eräänlaisen kultturisen mutaation kautta uusia keksintöjä, uusia tapoja ja uusia normeja ja arvoja, ja muita kulttuurisia innovaatioita. Sosiaalisen oppimisen (=imitaation), konformismin ja arvojen sisäistämisen kautta nämä innovaatiot saattavat levitä nopeasti tietyssä ihmisyhteisössä - ja säilyä pitkään siinäkin tapauksessa vaikka ko. käytännöt olisivat ristiriidassa biologisen ihmisluonnon kanssa ja alentaisivat ihmisen biologista kelpoisuutta.

Toisaalta on myös selvää, että yhtenäiskulttuuri ei olisi edes mahdollista ilman tiettyjä yhtenäisyyttä tukevia biologisia universaaleja kuten konformismia ja arvojen sisäistämistä.

1. Edward O. Wilson On Human Nature

2. Peter J. Richerson ja Robert Boyd Ei pelkästään geeneistä.