lauantaina, huhtikuuta 19, 2008

Uskonto meemipleksinä - esimerkkinä islam

Kunkin kulttuurin - myös uskonnon - voi ajatella muodostuvan joukosta ihmiseltä ihmiselle leviäviä kulttuuripiirteitä eli meemejä. Toki uskontoa voi mallintaa myös monella muullakin tavalla. Siitä, onko meemi-metafoora parempi vai huonompi kuin jokin muu tapa mallintaa uskontoa, on väitelty paljon. Väittely on osoittautunut melko hedelmättömäksi. Meemiteoria on joka tapauksessa yksi tapa mallintaa uskontoa.

Se mikä on ehdottomasti hylättävää on tapa jolla meemiteoria useimmiten sovelletaan: Meemiteoriaa käytetään yleensä hyvin löysästi - todetaan esimerkiksi että "islamin meemi leviää nopeasti". Väite ei lisää ymmärrystämme islamista tai sen leviämisestä millään lailla. On pyrittävä ehdottomasti syvällisempään analyysin tai hylättävä koko meemiteoria.

Meemiteoria on darwinilainen teoria, koska geenien tavoin

1. meemeissä on muuntelua (variation) ja uutta muuntelua syntyy koko ajan (mutation)
2. meemit siirtyvät ihmiseltä toiselle puheen, kirjoitusten ja rituaalien kautta (heritability)
3. meemien kelpoisuus (fitness) vaihtelee - meemi on sitä kelpoisempi mitä enemmän kopioita se kykenee tekemään itsestään

Voimme siis olettaa että ne meemit, jotka kopioituvat parhaiten ja säilyvät myös pitkään ihmisen mielessä, täyttävät maailman.

Sen sijaan meemin ei tarvitse lisätä kantajansa (yksilön) elämänlaatua eikä edes hänen biologista kelpoisuuttaan. Monet uskontomeemit päin vastoin alentavat kantajansa elämänlaatua aiheuttamalla esimerkiksi ahdistusta. Uskontomeemit saattavat myös alentaa kantajansa biologista kelpoisuutta vaatimalla papeilta ja munkeilta selibaattia.

Useat uskonnot - esimerkiksi lestadiolaisuus, hutterismi, fundamentalistinen islam ja hasidismi - nostavat kuitenkin ihmisen biologista kelpoisuutta erittäin oleellisesti kieltämällä ehkäisyn. Katolisuus ei sen sijaan enää oikein kykene estämään jäseniään ehkäisemästä.

Uskonto lienee ihmiselle yleensä biologisesti edullista, mutta se onko uskonnollisuus varsinainen evolutiivinen sopeuma on kiistanalaista.

Meemit leviävät meemiryppäinä - meemiplekseinä:

Tiettyyn uskontoon kuuluu paljon pelkästään teologisesti kiinnostavia meemejä kuten kolminaisuusoppi. Toiset meemit vaikuttavat voimakkaasti ihmisen arkipäiväiseen elämään kuten normit ("Älä tee huorin"). Kolmannet uskontomeemit vaikuttavat moraalin tunteisiin ja normien sisäistämiseen ("synnissä siinnyt, syntisestä sukukunnasta", "elämä on murhehuone", "Pieni syntinen ihminen pelastuu suuren Jumalan edessä yksin Kristuksen armosta" ).

Puhdasoppisuus-meemit

On olemassa myös uskontomeemejä, jotka parantavat meemipleksinsä konsistenssia, eli parantavat meemipleksinsä säilymistä yhtenäisenä kokonaisuutena. Esimerkkinä puhdasoppisuuden meemi ("yhdenkin sanan muutos, poistaminen tai lisääminen tuo väärän merkin karttaan – karttaan, jonka tarkoituksena on näyttää tie turvallisesti perille").

Ilman puhdasoppisuus-meemejä ei oikeastaan voisi edes puhua erillisistä uskonnoista. Olisi olemassa vain yksittäisiä uskonnollisia ilmiöitä - ilman että uskonnot "lajiutuisivat" erillisiksi uskonnoiksi. Tämä havainto on oleellinen ja on minusta tärkein anti mikä meemiteorialla tai yleensä evolutiivisella lähestymistavalla voi olla uskonnon tutkimukseen. Havainto liittää uskonnon biologiaan ja evolutiiviseen kulttuurin tutkimukseen:

1. Uskonnollisista ilmiöistä tulee uskontoja vasta kun syntyy muitten meemien vapaata vaihtumista kontrolloivia meemejä - puhdasoppisuusmeemejä.

2. Ekologi Richard Michodin mukaan soluryhmästä tuli eliö silloin ja vasta silloin kun syntyi sopeumia, jotka estivät yksittäisiä soluja hyötymästä muitten solujen kustannuksella.

3. Samoin Richard Michodin mukaan ihmisjoukosta tulee yhteisö vasta kun ihmiset kehittävät tavan kontrolloida ja rangaista ihmisiä jotka rikkovat yhteisön normeja. (Vrt. Boydin ja Richersonin teoria altruistisesta rangaistuksesta.)

4. Muurahaisten ja termiittien yhteisöllisyys perustuu mm. siihen että työläiset kontrolloivat toisia työläisiä. Joukko muurahaisia muodostaa työläiskontrollin avulla yhteisön, jota usein jopa kutsutaan superorganismiksi.

Uskonnon levittäminen ja Islam

Merkittäviä ovat myös meemit jotka lisäävät uskonnon leviämistä (lähetyskäsky, käsky "lisääntyä ja täyttää maa", ehkäisykielto). Islamin innovaatio liittyy erityisesti uskonnon levittämiseen:

1. Koraanissa käsketään taistelemaan vääräuskoisia vastaan, kunnes nämä kääntyvät islamiin. Kirjan kansoilla (juutalaiset ja kristityt) on myös toinen vaihtoehto: he tunnustavat islamin vallan ja alistuvat maksamaan veroa.

2. Pyhässä sodassa vääräuskoisia vastaan kuolevat pääsevät paratiisin iloihin.

3. Islamiin liittyminen on helppoa, mutta islamista eroava tuomitaan kuolemaan. Musliminainen ei saa yleensä avioitua vääräuskoisen kanssa.

4. Muslimin ei pidä alistua asumaan vääräuskoisten hallitsemassa maassa vaan on pyrittävä saamaan valta vaihdettua.

Kaikissa merkittävissä uskonnoissa on toki levittämistä tukevat meeminsä. Islamin meemipleksi tuntuu kuitenkin olevan tehokkaimmasta päästä. Islam lienee nimenomaan tehokas leviämään. Se ei todennäköisesti luo yhteiskuntaa, joka olisi tekonologisesti, tieteellisesti ja ihmisoikeuksien näkökulmasta kovinkaan edistyksellinen vaan pikemmin yhteiskunnan jota leimaa nepotismi, korruptio, kansalaisyhteiskunnan puute, uskonnon ylivalta, tieteen vastaisuus jne.

9 kommenttia:

Antti kirjoitti...

Kaikki ihmiset ovat joskus tulevaisuudessa pastafareja, jos vain noudatetaan seuraavia periaatteita.

1. Pastafarimies voi tehdä lapsia pastafarinaisten ja myös muiden kuin pastafarinaisten kanssa.

2. Pastafarinainen voi tehdä lapsia vain pastafarimiehen kanssa.

3. Pastafarimiehen lapset katsotaan pastafareiksi.

4. Kaikki voivat helposti ryhtyä pastafareiksi, ja ihmisiä kehotetaan siihen.

5. Pastafari ei saa luopua pastafariudestaan.

Kaikki pastafarien lapset ovat pastafareja. Myös osa muiden kuin pastafarien lapsista on pastafareja. Näin ollen pastafarien suhteellinen osuus väistämättä kasvaa.

Pastafarien maailmanvalloitus varmaankin edellyttää, että pastafarit tekevät lapsia siinä kuin muutkin. Prosessin jouduttamiseksi olisi hyvä, jos pastafareja rohkaistaisiin lapsien tekemiseen, ja että pastafarimies voisi tehdä lapsia useamman kuin yhden naisen kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Se ei todennäköisesti luo yhteiskuntaa, joka olisi tekonologisesti, tieteellisesti ja ihmisoikeuksien näkökulmasta kovinkaan edistyksellinen vaan pikemmin yhteiskunnan jota leimaa nepotismi, korruptio, kansalaisyhteiskunnan puute, uskonnon ylivalta, tieteen vastaisuus jne.

Teknologinen, tieteellinen ja ihmisoikeudellinen edistys heikentävät uskonnollisuutta. Islam hidastaa edistystä omaksi edukseen.

Miksi islam ei leviä länsimaiseen alaluokkaan?

Jukka kirjoitti...

Antti,

Tuossa on painotettava sanaa JOS.

Miten esimerkiksi lapset saadaan pysymään yhteisössä. Se voi aluksi onnistua pakolla, mutta kun liike kasvaa se on vaikeampaa. Se voi onnistua myös pitämällä yhteisöön kuulumisen edut niin korkeina että melkein kaikki haluavat pysyä yhteisössä.

Mutta sittenkin aika rapauttaa melkein jokaisen yhteisön.

Jos esimerkiksi hutteriittien kasvua ekstrapoloi olettamalla syntyvyyden pysyvän korkeana ja eroamisen minimaalisena, hutteriitit muodostavat enemmistön USA:n ja Kanadan väestöstä parissa sadassa vuodessa. Eikä tarvitse olettaa että hutteriittimies saa naida yhteisön ulkopuolelta.

Jukka kirjoitti...

"Teknologinen, tieteellinen ja ihmisoikeudellinen edistys heikentävät uskonnollisuutta. Islam hidastaa edistystä omaksi edukseen."

Hyvä pointti.

"Miksi islam ei leviä länsimaiseen alaluokkaan?"

Jaa-a. Ehkä se jossain määrin leviääkin. Mutta vain alaluokan naisten keskuuteen.

Naisethan nimenomaan siirtyvät islamiin. Nainen nostaa biologista kelpoisuuttaan liittyessään fundamentalistiseen lahkoon, vaikka elämänlaatu saattaakin laskea. Toki mieskin ehkä nostaa kelpoisuuttaan jonkun verran, mutta mies joutuu todennäköisesti aloittamaan hierarkkian alapäästä koska on vasta liittynyt.

Naisella ei ole tätä ongelmaa.

Alaluokan naiset myös kärsivät länsimaisesta "vapaudesta" enemmän kuin muut länsimaiset ihmiset.
Länsimaisessa yhteiskunnassa he ajautuvat helposti yksinhuoltajiksi ja/tai päihdeongelmaisiksi. Alaluokan naiselle islam voi jopa nostaa elämän laatua.

Roomassa kristinuskon liittyivät ensin naiset - miehet tulivat perässä. Naiselle patriarkkaalinen kristinusko tarjosi itse asiassa turvaa verrattuna Rooman valtakunnan "rappioon". Rooman valtakunnassa avioliittoinstituutio oli hyvin rapautunut - nainen ei voinut olettaa miehen huolehtivan lapsistaan ja lapsikuolleisuus oli hyvin korkea.

Kristinusko pakotti miesjäsenensä sitoutumaan perheeseen. Nainen sai turvan mutta samalla toki joutui alistumaan miehelle. Kristinusko tosin ei ilmeisesti alistanut naista samalla tavalla kuin islam - nainen sai esimerkiksi leskenä pitää perheen omaisuuden.

Valkea kirjoitti...

Meemiteoria kuuluu black box -teorioihin. Se kuvailee niitä periaatteita, joilla input-output toimii, mutta ei kerro mitään tai melko vähän siitä mitä tapahtuu mustan laatikon sisällä. Meemiteoria on kyllä hyödyllinen, mutta se täytyy yhdistää vaikuttamisen psykologiaan, uskonnon ja politiikan evoluutioon, hyötynäkökulmien havainnointiin, yhteisöjen toimintaan jne., jotta siitä saadaan laajasti käyttökelpoinen teoria.

Jukka: "Mutta sittenkin aika rapauttaa melkein jokaisen yhteisön."

Mutta ajan vaikutuksesta on tärkeää huomata seuraavat asiat:

a) Jotkut yhteisöt rapautuvat kokonaan.

b) Jotkut yhteisöt rapautuvat kokonaisuutena, mutta niiden ydinjoukko ei.

c) Jotkut yhteisöt eivät rapaudu käytännössä ollenkaan.

d) / a) ja b) ovat mahdollisia suurille tai pienille yhteisöille, c) on mahdollista pienemmille yhteisöille.

e) Yhteisöistä b) pystyy suurenkin rappeutumisen jälkeen uuteen suureen nousuun, eli aaltoliikkeeseen. b) ei katoa koskaan. a) pystyy rappeutumisen jälkeen uuteen nousuun heikommin tai ei ollenkaan. a) voi rappeutumisen jälkeen kadota kokonaan. c) vaihtoehdossa aaltoliike on minimoitu olemattomiin. c) ei katoa koskaan.

Valkea kirjoitti...

Pieni lisäys edelliseen kommenttiini. Vaihtoehto c):n kokoa on mahdollista laajentaa yhteisöjen verkostoitumisperiaatteella (mikroverkko-metodi), mutta siinäkin tulee jossain vaiheessa kestävän yhteisön koon raja vastaan.

Jukka kirjoitti...

Jep,

Aina tarvitaan myös kohdekulttuurin tuntemista, psykologiaa yms. kulttuurin ymmärtämisessä.

Evoluutioteoria (esimerkiksi meemiteoria) voi tuoda jonkun lisänäkökulman asiaan. Esimerkiksi juuri sen, että meemien mutaatiot on pidettävä kurissa jotta voisi syntyä mitään erillistä hyvin määriteltyä uskontoa.

Siksi kaikissa uskonnoissa yleensä on jotain keinoja jolla mutaatiot pidetään minimissä. Puhdasoppisuus ei ole uskonnon satunnainen piirre vaan kulttuurievoluution luoma adaptaatio. Nykyaikana kun ihmiset uskovat milloin mihinkin, uskonto sirpaloituu erillisiksi meemeiksi ilman että on olemassa juuri mitään meemipleksiä.

Toinen ennuste minkä voimme tehdä on että suurissa uskonnoissa on joko a) syntyvyyttä lisääviä meemejä, b) lähetyskäsky ja/tai c) piirteitä jotka vähentävät eroamista yhteisöstä.

Jukka kirjoitti...

Hutteriiteilla tapahtui yhteisomistuksessa katkos 1800-luvulla Ukrainassa. Lukutaitoisuus laski ja talous heikkeni. Tapahtui päinvastoin kuin puhdasoppisimmat "yksityistäminen on avain onneen" ihmiset väittävät. Myöhemmin yhteisomistus palautettiin ja samalla siirryttiin Ukrainasta USA:han. Ukrainaan varmasti jäi hutteriitteja mutta nämä hävisivät kai kokonaan.

Yhteisöllinen omistaminen on tehokkaampaa kuin yksityinen omistaminen JOISSAIN tilanteissa, jossa yhteisö on hyvin kiinteä. Hutteriitit kykenevät voittamaan naapurinsa (=toiset viljelijät) mennen tullen. Maa siirtyy hutteriittialueilla hiljalleen hutteriittien haltuun. Kanadan osavaltiot ovat jopa rajoittaneet hutteriittien maanomistusta.

En ole kuitenkaan kuullut että tällaiset yhteisölliset taloudelliset toimijat kykenisivät yhtä vahvaan innovaatioon kuin yksityiset toimijat. Varma en ole.

Hutteriitit kyllä harrastavat kaikenlaista maatalouden ohella.

Valkea kirjoitti...

Jukka: "Yhteisöllinen omistaminen on tehokkaampaa kuin yksityinen omistaminen JOISSAIN tilanteissa, jossa yhteisö on hyvin kiinteä."

- Eli suomeksi, seuraavien ehtojen tulee täyttyä:

a) Endogaminen laajennettu sukuyhteisö.

b) yhteinen voimakas uskonto ja/tai kulttuuri.

c) Yhteisö on viipaloitu enintään n. 150 henkilön ryhmiin (The rule of 150). Se on suurin määrä ihmisiä, jonka keskivertoihminen pystyy tuntemaan hyvin. Sitä suuremmilla ryhmillä on taipumus muodostaa klaaneja ryhmän sisälle. 150 ihmisen ryhmässä sosiaalinen paine on voimakas, luottamus suurta ja ihmiset pystyvät toimimaan tehokkaasti ilman hierarkiaa.

"En ole kuitenkaan kuullut että tällaiset yhteisölliset taloudelliset toimijat kykenisivät yhtä vahvaan innovaatioon kuin yksityiset toimijat."

- Päätellen hutteriittien toiminnasta ja tuotannosta kustomoitujen metalliosien, ilmastointi-, lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien, kustomoitujen kalustuksien, rakennuselementtien jne. valmistuksessa, heillä ei ole puutetta innovointikyvystä silloin kun he päättävät sellaiseen ryhtyä.