Itsenäisestä Tiibetistä on ollut lännessä tapana puhua kuin jostain maanpäällisestä taivaasta, jossa kansa oli köyhää mutta onnellista. Maata hallitsi hyväntahtoinen Dalai Lama. Amerikkalaisen vasemmistolaisen toimittajan Michael Parentin Friendly Feudalism -- The Tibet Myth kertoo aika erilaisen kertomuksen itsenäisestä Tiibetistä kuin media yleensä. Referoin tekstiä lyhyesti:
Tiibet oli feodaaliyhteiskunta, jossa maa oli muutaman sadan aristokraatin ja rikkaitten luostarien hallussa samalla tavalla kuin feodaaliajan Euroopassa. Keskiluokka oli pieni, ainakin puolet kansasta eli maaorjuudessa. Kuten feodaalisessa yhteiskunnissa yleensä Tiibetissäkin oli mielivaltaa, orjuutta, maaorjuutta, kidutusta, ihmisten nöyryyttämistä ja naisten hyväksikäyttöä. Dalai Laman hallitsemassa Tiibetissä ei ollut sairaaloita, ei kansakouluja, ei demokratiaa eikä oikein ihmisoikeuksiakaan.
Tämä ei Parentin mukaan muuksi muuta sitä, että tiibettiläiset ovat äärimmäisen uskonnollista kansaa ja kunnioittavat ja rakastavat Dalai Lamaa. Mutta äärimmäinen uskonnollisuus ei merkitse sitä, että tiibettiläiset haluaisivat vanhan feodaalisen Tiibetin paluuta sellaisenaan.
Dalai Lamasta tuli demokratian ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden esitaistelija vasta kun Kiinan miehitys avasi hänen silmänsä maailman realiteeteille. Hänen asennemuutoksensa aitoutta Parenti ei pyri kiistämään.
Myös myytti buddhalaisuudesta poikkeuksellisena väkivallattomana uskontona on Parentin mukaan väärä tai ainakin liioiteltu. Buddhalaisuuteen kuten yleensä uskontoon liittyy aika ajoin väkivaltaa.
Kiinan valta Tiibetissä on merkinnyt Han-kiinalaista kulttuuri-imperialismia ja Han-kiinalaisen väestön määrän nopeaa kasvua Tiibetissä varsinkin 90-luvulta alkaen. Kiinalainen hallinto ei ole kuitenkaan ilmeisesti merkinnyt laajaa tiibettiläisten kansanmurhaa niin kuin pakolais-tiibettiläisissä piireissä on joskus väitetty.
Parentin analyysi ei oikeastaan yllätä - maanpäällisiä paratiiseja ei ole olemassa. Olisi erityisen outoa jos maanpäällinen paratiisi olisi feodaalivaltio. Parentin johtopäätökset eivät kuitenkaan muuksi muuttaa sitä, että Tiibetin kansalla on ainakin minusta oikeus itsenäisyyteen ja oikeus demokratiaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti