Kaksinaismoraalia subprime-markkinoilla

Markkinavoimat kritisoivat presidentti Bushia siitä, että Bush helpotti velallisten tilannetta jäädyttämällä subprime-korot. HS kertoo:

Mm. Amerikkalaisia yrittäjiä lähellä olevan tutkimuslaitoksen johtaja John Berlau sanoi Washington Postille, että korkosopimus saa ulkomaalaiset sijoittajat miettimään kahteen kertaan ennen kuin he sijoittavat tästä lähtien varojaan Yhdysvaltoihin, "jossa pankkiteollisuus pakotetaan muuttamaan miljoonien lainasopimusten sisältö".

Väittäisin että kyseessä on kaksinaismoraalinen teeskentely:

Asuntolainojen tarjoaminen ongelmaryhmille - maksuongelmaisille huonopalkkaisille ihmisille - oli lainanantajilta moraaliton teko. Lainanantajat tiesivät alunperinkin, että suurin osa lainanottajista ei kykene maksamaan lainoja takaisin, mutta luottivat siihen että tietynlainen automaatti takaa heille itselleen hyvän tuoton:

1. Ensin lainanottaja maksaa lainanantajalle korkoja ja lyhennyksiä, samalla kun asuntojen hinnat koko ajan nousevat.

2. Kun lainanottaja ei enää kykene maksamaan, asunto siirtyy lainanantajan omistukseen ja lainanantaja myy asunnon voitolla.

Se että köyhä lainanottaja menettää rahansa ja jää velkavankeuteen, ei tietysti lainanantajaa haittaa. Valtiovalta sen sijaan ei voi jättää näitä varattomimpia ihmisiä markkinavoimien armoille.

Asuntolainajärjestelmän luominen ongelmaryhmille oli alunperin tavallaan kaunis mutta epärealistinen ajatus. Päämääränä oli lisätä ongelmavähemmistöjen omistusasumista:

Monien sosiologien ja taloustieteilijöiden mukaan lähiö, jossa omistusasuntojen osuus on korkea, on yhteisönä toimivampi (has a higher collective efficacy) kuin lähiö jossa on alhainen omistusasuntojen osuus.

Yhteisöllinen toimivuus merkitsee käytännössä korkeaa lainkuuliaisuutta ja korkeaa luottamuksen tasoa. Lain rikkomuksiin ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen puututaan helpommin. Poliisin kanssa tehdään helpommin yhteistyötä. Vanhemmat osallistuvat aktiivisemmin koulujen vanhempaintoimikuntiin. Lähiön palvelujen leikkauksiin reagoidaan helpommin. jne. jne.

Yhteiskuntatieteilijät Robert Sampson, Steven Raudenbush ja Felton Earls ovat tutkineet Chicagon lähiöitä ja todenneet selvän positiivisen korrelaation yhteisön toimivuuden ja omistusasumisen välillä.

Koska omistusasumisen ja yhteisöllisyyden positiivinen korrelaatio tiedettiin, USA:ssa asetettiin päämääräksi nostaa omistusasumista ongelmavähemmistöjen keskuudessa - erityisesti siis mustien omistusasumista. Hanketta tuettiin monin tavoin myös valtiovallan taholta kuten Steve Sailer kertoo.

Ongelmaksi muodostui ongelmaryhmien kyvyttömyys hoitaa lainakuluja - siis maksaa korkoja ja hoitaa lyhennyksiä.

Ongelman perimmäinen syy on kaksinainen:

1. Ns. edistyksellisten ihmisten kykenemättömyys myöntää millaisia alimman sosiaaliryhmän ongelmat ovat luonteeltaan. Nykyajan alin sosiaaliryhmä muodostuu suurelta osalta ihmisistä, joilla on alhainen äo ja sen mukanaan tuomia muita ongelmia, kuten yleistä lyhytjänteisyyttä joka heijastuu katkonaisina ihmis- ja työsuhteina, työttömyyttä, rikollisuutta, päihderiippuvuutta, lasten heitteillejättöä, perheväkivaltaa ja avioeroja.

Ongelma ei siis ole pelkästään tulonjaollinen - vaikka alimmalle sosiaaliluokalle annettaisiin lainaa nollakorolla useat epäonnistuisivat hoitamaan lainojaan.

2. Kun median luoma ilmapiiri oli USA:ssa saatu suosiolliseksi asuntolainojen tarjoamiseksi ongelmaryhmille, yritykset löysivät tilanteesta rahantekomahdollisuuden ja käyttivät tilannetta hyväkseen. Kärsijöinä olivat jo ennestään köyhät ihmiset.