perjantaina, joulukuuta 07, 2007

Kaksinaismoraalia subprime-markkinoilla

Markkinavoimat kritisoivat presidentti Bushia siitä, että Bush helpotti velallisten tilannetta jäädyttämällä subprime-korot. HS kertoo:

Mm. Amerikkalaisia yrittäjiä lähellä olevan tutkimuslaitoksen johtaja John Berlau sanoi Washington Postille, että korkosopimus saa ulkomaalaiset sijoittajat miettimään kahteen kertaan ennen kuin he sijoittavat tästä lähtien varojaan Yhdysvaltoihin, "jossa pankkiteollisuus pakotetaan muuttamaan miljoonien lainasopimusten sisältö".

Väittäisin että kyseessä on kaksinaismoraalinen teeskentely:

Asuntolainojen tarjoaminen ongelmaryhmille - maksuongelmaisille huonopalkkaisille ihmisille - oli lainanantajilta moraaliton teko. Lainanantajat tiesivät alunperinkin, että suurin osa lainanottajista ei kykene maksamaan lainoja takaisin, mutta luottivat siihen että tietynlainen automaatti takaa heille itselleen hyvän tuoton:

1. Ensin lainanottaja maksaa lainanantajalle korkoja ja lyhennyksiä, samalla kun asuntojen hinnat koko ajan nousevat.

2. Kun lainanottaja ei enää kykene maksamaan, asunto siirtyy lainanantajan omistukseen ja lainanantaja myy asunnon voitolla.

Se että köyhä lainanottaja menettää rahansa ja jää velkavankeuteen, ei tietysti lainanantajaa haittaa. Valtiovalta sen sijaan ei voi jättää näitä varattomimpia ihmisiä markkinavoimien armoille.

Asuntolainajärjestelmän luominen ongelmaryhmille oli alunperin tavallaan kaunis mutta epärealistinen ajatus. Päämääränä oli lisätä ongelmavähemmistöjen omistusasumista:

Monien sosiologien ja taloustieteilijöiden mukaan lähiö, jossa omistusasuntojen osuus on korkea, on yhteisönä toimivampi (has a higher collective efficacy) kuin lähiö jossa on alhainen omistusasuntojen osuus.

Yhteisöllinen toimivuus merkitsee käytännössä korkeaa lainkuuliaisuutta ja korkeaa luottamuksen tasoa. Lain rikkomuksiin ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen puututaan helpommin. Poliisin kanssa tehdään helpommin yhteistyötä. Vanhemmat osallistuvat aktiivisemmin koulujen vanhempaintoimikuntiin. Lähiön palvelujen leikkauksiin reagoidaan helpommin. jne. jne.

Yhteiskuntatieteilijät Robert Sampson, Steven Raudenbush ja Felton Earls ovat tutkineet Chicagon lähiöitä ja todenneet selvän positiivisen korrelaation yhteisön toimivuuden ja omistusasumisen välillä.

Koska omistusasumisen ja yhteisöllisyyden positiivinen korrelaatio tiedettiin, USA:ssa asetettiin päämääräksi nostaa omistusasumista ongelmavähemmistöjen keskuudessa - erityisesti siis mustien omistusasumista. Hanketta tuettiin monin tavoin myös valtiovallan taholta kuten Steve Sailer kertoo.

Ongelmaksi muodostui ongelmaryhmien kyvyttömyys hoitaa lainakuluja - siis maksaa korkoja ja hoitaa lyhennyksiä.

Ongelman perimmäinen syy on kaksinainen:

1. Ns. edistyksellisten ihmisten kykenemättömyys myöntää millaisia alimman sosiaaliryhmän ongelmat ovat luonteeltaan. Nykyajan alin sosiaaliryhmä muodostuu suurelta osalta ihmisistä, joilla on alhainen äo ja sen mukanaan tuomia muita ongelmia, kuten yleistä lyhytjänteisyyttä joka heijastuu katkonaisina ihmis- ja työsuhteina, työttömyyttä, rikollisuutta, päihderiippuvuutta, lasten heitteillejättöä, perheväkivaltaa ja avioeroja.

Ongelma ei siis ole pelkästään tulonjaollinen - vaikka alimmalle sosiaaliluokalle annettaisiin lainaa nollakorolla useat epäonnistuisivat hoitamaan lainojaan.

2. Kun median luoma ilmapiiri oli USA:ssa saatu suosiolliseksi asuntolainojen tarjoamiseksi ongelmaryhmille, yritykset löysivät tilanteesta rahantekomahdollisuuden ja käyttivät tilannetta hyväkseen. Kärsijöinä olivat jo ennestään köyhät ihmiset.

12 kommenttia:

Valtiontohtori kirjoitti...

Hei!

Omistusasumisen merkitys on meille Suomalaisille hieman hämärtynyt. Varmaakin johtuen asuntojen hintojen korkeudesta tulotasoon nähden. Siksipä asummekin maailmassa ahtaimmin. Joudumme valitemaan pienen asunnon, että saamme sen maksettua.
Monessa muussa maassa asuminen perustuu muuhun systeemin kuin asunnon elinikäiseen säästämiseen. Eikä sillä ole juurikaan merkitystä varallisuuden yms. asioiden kanssa.Vertailukohtaa voi etsiäniinkin läheltä kuin naapurimaastamme.

Jukka kirjoitti...

Suomessa omistusasumisjärjestelmä nähtiin yleislakon jälkeen tavaksi
vähentää työläisten kiinnostusta vallankumoukselliseen toimintaan.

Omistajuuden nähtiin nimittäin vähentävän työläisten kiinnostusta sosialismiin.

Mm. Kekkonen tuki tästä syystä ajatusta, että mahdollisimman monen suomalaisen pitäisi omistaa asunto.

Ironmistress kirjoitti...

Ruukinmatruuna on pariin otteeseen kuluneella viikolla kirjoittanut huonosta ja rumasta arkkitehtuurista, ja sivunnut tätä aihetta. Hän aikoo kirjoittaa vielä kolmannen tekstin aiheesta ja paneutua siihen syvällisesti.

GoldenHawk kirjoitti...

Olet todella ansioitunut ja ahkera kirjoittaja. Viestisi avarsi maailmankatsomustani niin, että vankkana libertaristina ja vapaan talouden kannattajana tuollainen halpojen lainojen antaminen, jolloin lainanantajat saavat talot itselleen, on hieman liian kummallinen markkinamekanismi. Sitä ehkä jotenkin valtio voi rajoittaa...

Yleisesti artikkelisi kansankokonaisuudesta, ryhmäkoheesiosta ovat avannet uuden ulottuvuuden ajattelussani. Katselin JIM:iltä dokumentteja, joissa poliisit jahtaavat vaarallisia rikollisia. Useimmissa typerimmissä, idioottimaisimmissa rikoksissa, kuten murhissa, ryöstöt, joista saa korkeintaan 300 dollaria, toivottomat takaa-ajot poliisia pakoon, mitkä syntyivät sankarin ammuttua ex-tyttöystäväänsä AK-rynnäkkökiväärillä ja raivoiset mellakat, jotka syttyivät pikku provosoineista, ovat lähes poikkeuksetta neekereiden aikaansaannosta. Voi olla varma, että jokaisessa poliisivideossa, jossa on näitä yksinkertaisimpia rikoksia, on neekeri yleensä poseeramassa etsintäkuulutettujen listalla.

Sen sijaan toisessa dokumentissä, jossa kerrotaan nerokkaimmista rikoksista on tilanne päinvastoin. Eräs murtovaras teki pöytähopeiden varastamisen rikkaiden kodeista lähes omaksi taiteenlajikseen, jossa erilaisilla psykologisilla innovaatiolla poliisit saivat hämmästeltävää. Joissain tapauksissa ei olla edes varmoja rikoksesta, koska esim. ilman erästä älykästä egyptinaikaisten antiikkiesineiden salakuljetusta Egyptistä olisivat nämä mittaamattomat kulttuuriaarteet tuhoutuneet. Jokatapauksessa jokainen mestaririkos osoitti suunnatonta pitkäjänteisyyttä sekä puhdasta järjenkäyttöä... ja jokainen oli valkoihoinen, yllätys yllätys.

No rodullinen yhtenäisyys on välttämätöntä, mutta entäs syntyneisyys? Miten sinä suhtaudut tähän? Käsittääkseni maissa, joissa on kova yhteisöllisyys tai joissain pienissä ryhmissä, se on erittäin korkea ja tämän avulla talous hienovaraistuu mahdollistaen tehokkaamman talouden. Toisaalta ympäristöhaitat.

Varmaan liian helppo kysymys, entäs Kiinan malli, onko se totalitaristisuudestaan huolimatta se, mitä voisi kannattaa? Kun tutustuin tähän tavaraasti, aloin hieman pitää Kiinasta, joka sentään ei kummallisesti, altruistisesti hyysää afrikkalaisia miljardeilla ja jossa siirtolaisia ei näytä juurikaan olevan. Jos Kiina saisi hieman viranommaisten mielivaltaisuutta karsittua, mutta saisi kansalaisensa pysymään kunnolla isänmaalisina, uusi unelmavaltio - ja supervalta USA:n jälkeen, kun valkoisen väestön syntyvyys laskee ja mustien määrä kasvaa, samoin kuin muualla Euroopassa. Mikä on muuten kesk. älykkyysosamäärä mulateilla?

Jukka kirjoitti...

Kysymyksesi ovat äärimmäisen vaikeita. Miten suhtautua Kiinaan ja miten Venäjään? Mikä voisi olla mallimaa, jos toisaalta mallimaassa pitäisi olla yhteisöllisyyttä - sekä toisaalta demokratiaa, läntistä valistusaatetta ja markkinataloutta?

Mitään täydellistä mallimaata tai malliyhteisöä ei ehkä voi löytyä koska kriteerejä on kaksi jotka ovat itse asiassa osittain ristiriidassa keskenään.

Esimerkiksi Geneven kaupunkivaltio tai puritaanien Bay Colony Massachusettsissä olivat samaan aikaan yhteisöllisiä että taloudellisesti ja henkisestikin äärimmäisen kukoistavia, ehkä suht demokraattisiakin, mutta äärimmäisen rajoittavia. Yksi mieli yksi uskonto. Ellet taipunut, rangaistus oli kova.

Olen tuonut yhteisöllisiä puolia esiin myös suomenruotsalaisista, shiiamuslimeista, hutteriiteista, juutalaisista jne. Mutta tuntuu siltä että kaikissa vahvimmin yhteisöllisissä valtioissa / yhteisöissä on aina myös jotain äärimmäistä ahdasmielisyyttä tai muuta ongelmaa.

Mutta olen optimistinen että saavuttaisin jonkun johtopäätökseen.

Toisaalta on hyvin madollista että ihmiskunta ja kukin kansa erikseen on aina aaltoliikkeessä äärimmäisyydestä toiseen kuten ibn Khaldun jo 1300-luvulla totesi.

Katso myös tämä.

Jukka kirjoitti...

"Käsittääkseni maissa, joissa on kova yhteisöllisyys tai joissain pienissä ryhmissä, se on erittäin korkea ja tämän avulla talous hienovaraistuu mahdollistaen tehokkaamman talouden. Toisaalta ympäristöhaitat."

Tämä on tosiaan vielä yksi ongelma. Suuri yhteisöllisyys valtiossa nostaa syntyvyyden liiankin ylös - yksilökeskeisyys pudottaa taas syntyvyyden valtiossa niin alas että joku "barbaariheimo" auttamatta valtaa valtion.

Euroopassa on käymässä jälkimmäisellä tavalla. Muslimit käyttävät Euroopan alhaista syntyvyyttä hyväkseen ja valtaavat Euroooppaa hiljalleen.

Toisaalta syntyvyys voi olla korkea vaikka yhteisöllisyys ei olisi kovin korkeaa. Afrikan kaupungeissa yhteisöllisyys ei liene (?) kovin korkeaa, mutta negroidien vastuuton sukupuolielämä ja kyvyttömyys ehkäistä pitää syntyvyyden korkealla.

tiedelin kirjoitti...

Miksi noiden kahden keskenään ristiriitaisen kriteerin pitäisi olla mallimaan määritelminä? Eikö mallimaana voisi pitää aina vaihtelevasti sitä maata, joka pärjää kulloinkin vallitsevissa oloissa?

King kirjoitti...

Jukka paljasti taas todelliset ajatuksensa. Melkoisia juttuja sulla.

Jukka kirjoitti...

King,

Olet tietysti oikeassa. Ensin Jukka puhuu asiallisesti mm. suomenruotsalaisista niin että alkaa jo ajatella että tuo ihminenhän saattaa olla ihan järkevä. Mutta kuin hiukan rapsuttaa niin sivistyksen kuoren alta löytyy niljakas fasisti ja rasisti. Eli Jukan todellinen minä.

No usko niin jos se helpottaa sinua pitämään yllä sitä lasitaloa joka on oma maailmankuvasi.

King kirjoitti...

Sinä kirjoitit tuon. Et voi minun ajatuksia tietää...

Jukka kirjoitti...

No totta - syötin suuhusi liikaa mielipiteitä omasta päästäni.

Niin kuin ehkä sinäkin minulle.

Sanoessasi näin "Jukka paljasti taas todelliset ajatuksensa." annat ymmärtää että muut esittämäni ajatukset ovat vähemmän todellisia kuin tämä kirjoitus.

Eli kun kirjoitan kunnioittavasti esimerkiksi suomenruotsalaisuudesta , se on sitten jotenkin feikkiä ?

King kirjoitti...

Ei itse kirjoituksesi, vaan kommenttiten kommenttisi;)