Yritysten hyvesignalointi - positiiviset ja negatiiviset ulkoisvaikutukset

Samaan tapaan kuin ihmisetkin, yrityksetkin tekevät osan taloudellisista ja muista päätöksistään signaloidakseen vaikkapa yhteiskunnallista vastuutaan tai arvojaan. Google mm. erotti työntekijänsä signaloidakseen sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvoon. 

Erottaminen tosin tapahtui täysin valheellisin perustein. Googlen toimitusjohtaja antoi väärän todistuksen työntekijänsä puheista ja sen jälkeen erotti tämän. 

Keskilinjan kolumnisti David Brooks kirjoitti New York Timesissa Pichaista: 

He fired Damore and wrote, “To suggest a group of our colleagues have traits that make them less biologically suited to that work is offensive and not O.K.” That is a blatantly dishonest characterization of the memo. Damore wrote nothing like that about his Google colleagues. Either Pichai is unprepared to understand the research (unlikely), is not capable of handling complex data flows (a bad trait in a C.E.O.) or was simply too afraid to stand up to a mob. Regardless which weakness applies, this episode suggests he should seek a nonleadership position. We are at a moment when mobs on the left and the right ignore evidence and destroy scapegoats. That’s when we need good leaders most.

Näin ollen Googlen hyvesignaloinnin seurauksena työntekijä menetti työpaikkansa ja sananvapaus aleni Googlella ja Piilaaksossa yleisestikin. Googlen hyvesignaloinnin ulkoisvaikutukset olivat selkeän negatiiviset.

Googlen viesti lienee vääjäämättä valheellinen. Googlen koko business malli perustuu kuluttajien henkilökohtaisten tietojen haltuunottoon ja niiden hyväksikäyttöön. Google tukee neoliberaalia talouspolitiikka estääkseen valtion yksityisyyslainsäädännön kehittämisen ja muun sekaantumiseen liiketoimintaansa. Ristiriita ulospäin annettuun kuvaan hyväfirmana on huutava. 

Toisaalta yritykset voivat signaloida yhteiskuntavastuutaan myös niin, että ulkoisvaikutukset ovat positiiviset. Amazon mm. tarjoaa tuotteitaan ns Smile-kanavassa, jossa 0.5% kaupan arvosta menee hyväntekeväisyyteen. Tällä hetkellä Amazon mm. tukee yksityisyyttä kunnioittavan viestipalvelun Signalin toimintaa. 

Yrityksille itselleen se, aiheutuuko signaloinnista positiivisia vai negatiivisia ulkoisvaikutuksia, tuskin on niinkään oleellista. Oma hyöty signaloinnista on tärkeintä. On osin onnesta kiinni signaloivatko yritykset niin että ulkoisvaikutukset ovat positiivisia. Amazon esimerkiksi tuskin on mitenkään erityisen yhteiskuntavastuullinen yritys - Amazon kiertää veroja ja maksaa työntekijöilleen huonoa palkkaa - mutta haluaa toki luoda positiivista kuvaa itsestään sekin.

Se, että Amazon tänään signaloi yhteiskuntavastuuta tukemalla yksityisyyttä ei takaa mitään siitä tekeekö se näin jatkossakin. Keskustelin asiasta Petteri Järvisen kanssa HS:n kommenttipalstalla: 

Kuluttajat voivat valinnoillaan tietysti vaikuttaa asiaan jonkun verran. 

Yksityisyyden perustaminen pelkkään yritysten signaloinnin positiiviseen ulkoisvaikutukseen (hyväntekeväisyyteen) on tuskin kuitenkaan pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Valtion toimia tarvitaan myös.