perjantaina, huhtikuuta 02, 2010

Hyvinvointiyhteiskunnan luonne ?

Facebookista leikattua:

Mikäli puhutaan tästä pohjoismaisesta hyvinvointimallista, niin sen olemassaolo on aina perustunut jatkuvaan talodelliseen kasvuun, eli kyseessä on eräällainen pyramidihuijaus, joka vaatii jatkuvasti lisää ihmisiä ns. alalinjaan.

Tämähän on Kataisen laskelmien perustana kun hän ilmoitti, että Suomi tarvitsee 1,3 miljoonaa ihimistä lisää lähiaikoina, jotta pohjoismainen hyvinvointimalli voidaan säilyttää.

Mamut eivät ole syypäitä pohjoismaisen hyvinvointi yhteiskunta-kokeilun romahtamiseen, tosin he nopeuttavat sen romahtamista.


Olen samaa mieltä siinä, että nykymuodossaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on pyramidihuijaus. Pyramidihuijausta ei kannata minusta lähteä verovaroin tai maahanmuutolla korjailemaan.

Kysymys on enää siitä ketkä tulevat olemaan tämän huijauksen suurimmat uhrit. Kuka menettää suurimmat rahat?

10 kommenttia:

Aakke kirjoitti...

Taustoitusta & selvennystä kaipaisin tähän postaukseen liittyen. Ei ihan tullut selväksi tuo "pyramidihuijaus"-analogia.

Käsittääkseni minkä tahansa talouden yksikön - yksilö, yhteisö, "hyvinvointivaltio" - taloudellinen menestys perustuu taloudelliseen kasvuun eli siihen että se pystyy tuottamaan ja erityisesti siihen, että se pystyy tuottamaan enemmän kuin aikaisemmin. Siten taloudellisen kasvun ylläpito ei ole olennaista pelkästään hyvinvointivaltiomallissa, vaan kaikissa talousjärjestelmissä.

Jukka kirjoitti...

Hyvinvointiyhteiskunta on pyramidihuijaus siksi, että työssäkäyvät veronmaksajat maksavat suurelta osalta eläkeläisten eläkkeet.

Eläkeläiset ovat tavallaan pyramidin huipullla ja työssäkäyvät alemmissa osissa.

Uudet sijoittajat (palkansaajat) maksavat vanhojen sijoittajien (eläkeläiset) osingot, joita kutsutaan eläkkeiksi.

Tarvitaan koko ajan kasvava joukko sijoittajia (veronmaksajia) jotta osingot voidaan maksaa.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan. Osaako kukaan sanoa koska valtio on saanut tarpeesi valtaa, ettei veroja ja valtion sääntelyä tarvitsisi enää lisätä?

Kun hyvinvointivaltio lanseerattiin, varmasti kukaan ei osannut edes toivoa hyvinvointivaltion paisuvan näin mahtavaksi, mutta siltikään ei olla päästy tavoitteisiin. Riittäisikö kenties vallan tuplaaminen?

Aakke kirjoitti...

Kiitos selvennyksestä. Eläkejärjestelmästä siis oli kyse.

1,3 miljoonan taloudellisen yksikön injektio Suomen talousjärjestelmään lyhyellä aikavälillä osin subventoiduin toimin kuulostaa aika hurjalta. Osittain siksi, ettei se tapahdu ns. luonnollisesti (=työperäinen maahanmuutto), ja siksi, että subventiot ovat käytössä.

Jos laajennetun maahanmuuton tavoitteena on hyvinvointimallin säilyttäminen, niin se vaatinee kovanluokan "social engineering" -osaamista. Kun otetaan huomioon maailman talouden suhdanteiden vaihtelu, joihin kukaan ei käytännössä voi vaikuttaa, sekä hallituspohjan mahdollinen vaihtuminen neljän vuoden välein (=vaalit, ja siitä johtuva policy inconsistency), on lopputulos vain arvailujen varassa.

Optimiolosuhteiden jatkuessa vuosikymmeniä, eläkeläiset ehkä saavat eläkkeensä ilman suurempaa ostovoiman alenemista. En siis sano, etteikö maahanmuuttoprojekti voisi onnistua.

Tässä pienimuotoista analyysiä em. optimiolosuhteista:

-Maailman talous kasvaa

-Talouskasvua stimuloiva politiikka käytössä Suomessa (Chicago school, Austrian school)

-Maahanmuuttajien skill set on mahdollisimman yhteneväinen työvoimatarpeen kanssa

-Yritysten kilpailukykyä parannetaan, veroja pitää siirtää yrityksiltä kansalaisten maksettaviksi

-Erilaisia subventioita puretaan asteittain, niin natiivien kuin maahanmuuttajienkin

Jos optimiolosuhteista poiketaan, on tavoitteen saavuttaminen astetta vaikeampaa.

Tiedemies kirjoitti...

Hyvinvointiyhteiskunta on pyramidihuijaus siksi, että työssäkäyvät veronmaksajat maksavat suurelta osalta eläkeläisten eläkkeet.

Se ei tee siitä vielä pyramidihuijausta, jos eläkkeet on mitoitettu mielekkäästi. "Sijoittajien" eli maksajien joukon ei tarvitse välttämättä kasvaa. Toki, jos eläkkeet ovat ylimitoitettuja, niin näin on.

Tilanne ei eroa oikein mitoitettuna mitenkään siitä, että eläkkeet rahoitetaan 100 prosenttisesti säästöistä. Lisäksi suljetussa taloudessa ei ole mitään merkitystä reaalitalouden kannalta, miten eläkkeet rahoitetaan. Jos suljetussa taloudessa eläkeläiset ovat säästäneet omat eläkkeensä ja uuden sukupolven tuottavuus*työllisten määrä on alhainen, seuraa vain inflaatiota, kunnes reaalinen eläkeläisten ostovoima on palautunut kestäväksi.

Paavo kirjoitti...

Ennen aikaan, kun eläkejärjestely oli hankkia omia lapsia, niin ihmiset hankkivat tarpeeksi lapsia tai säästivät.

Mutta sitten kun säädettiin eläkkeet muiden lasten maksettavaksi, niin ei tullutkaan lapsia tarpeeksi. Kun asia on kaikkien vastuulla, niin kukaan ei ota siitä vastuuta.

No kenenkään ei kannata tulevaisuuttaan sen varaan laskea, että hyvinvointiedut tulevat jatkumaan. Jotain keinoja keksitään, aloitetaan indeksimuutoksista ja sellaisista, että eläkkeet pikkuhiljaa pienenee.

Tai jos tulee paljon maahanmuuttajia, niin talous harmaantuu.

Jukka kirjoitti...

Eläkkeet tuskin ovat oikein mitoitetut. Ne lienevät niin yläkanttiin mitoitetut että tarvitaan paljon lisää veronmaksajia tai verojen korotuksia.

Tähän viittaa Kataisenkin puheet. Koska emme elä suljetussa maailmassa veroja ei voi nostaa mielin määrin. Nuoret voivat poistua helposti ulkomaille. Tai siis aktiivisin osa.

Nykymaahanmuutto taas ei vaikuta rakenteeltaan sellaiselta, että ongelma silläkään ratkeaa.

Jukka kirjoitti...

Stakesin tutkija Timo Karjalaisen mukaan muuten miehet maksavat 53% eläkemaksuista ja saavat 45% eläkekertymystä. (Lähde HS, 3.4.2010, sivu C14, "Hyvinvointimme nojaa miesten uuteruuteen") Sama suhde pätee sairausvakuutusten osalta. Miehet maksavat 55% sairausvakuutusmaksuista ja saavat 41% korvauksista. Miehet tekevät 30% enemmän työtunteja kuin naiset, palkka per tunti on miehillä alhaisempi kuin naisilla.

Jukka kirjoitti...

Aakken analyysi kuullostaa hyvältä, muuta en osaa oikein sanoa.

Koko postaukseni on auttamatta hiukan spekulatiivinen koska en ihan oikeasti tiedä, miten heikolla pohjalla hyvinvointivaltio on.

Mutta kun katsoo teollisuuden murenemista Suomessa, yritysten jäykkyyttä, valtiojohdon vähäistä vastuunottoa talousasioista ja tolkutonta velanottoa
niin intuitiolla sanoisin että ylivarojen eletään vahvasti.

Tuskin kukaan tätä kiistääkään ? Optimistit eroavat pessimisteistä pikemmin siinä, että optimistit uskovat johonkin pian taivaasta tippuvaan "uuteen Nokiaan". Jukka Relander piti tällaista odottelua US:n blogissaan hyvin vaarallisena.

Aakke kirjoitti...

No kenenkään ei kannata tulevaisuuttaan sen varaan laskea, että hyvinvointiedut tulevat jatkumaan.

Maailmantalous on dynaaminen. Hyvinvointiedut taas ovat varsin staattisia. Ei tässä mitään hyvinvointia ja hyvinvointietuja vastaan, mutta on syytä katsoa miten staattiset edut toteutetaan dynaamisessa ympäristössä.

Tuskin kukaan tätä kiistääkään?

Ei kiistä. Syitä:

-Valtio velkaantuu, eli turvautuu velkarahoitukseen tulorahoituksen ohella. Pitkällä tähtäimellä kestämätön vaihtoehto.

-Hyvinvointivaltion instituutiot ja subventiot vääristävät taloudellista ympäristöä.

-Suomelle tärkeimmät - Nokia, paperituotteet ja kone(paja)teollisuus - eivät ole nousussa.

Optimistit eroavat pessimisteistä pikemmin siinä, että optimistit uskovat johonkin pian taivaasta tippuvaan "uuteen Nokiaan". Jukka Relander piti tällaista odottelua US:n blogissaan hyvin vaarallisena.

Jos tänään Suomessa pulpahtaisi pinnalle "uusi Nokia", niin sen menestys todennäköisesti pohjautuisi johonkin korkean teknologian (erikois)osaamiseen. Tällainen yritys työllistäisi vain rajallisesti low-skilled ja semi-skilled -työntekijöitä. Tuotanto hoidettaisiin - joko voittomotiivin takia tai kilpailutilanteen sanelemasta pakosta - jossain muualla kuin Suomessa. Myös emoyhtiön sijainnissa saatettaisiin hakea veroetua, ja avata se muualle kuin Suomeen.