tiistaina, maaliskuuta 09, 2010

Vallitseva normi

Työpaikalla on viisi ihmistä, joista yksi käyttää rasvatonta ja neljä mieluiten kevytmaitoa kahvin kanssa. Yksi neljästä ei käytä rasvatonta maitoa kahvin kanssa koskaan.

Kaikki hakevat maitoa kaupasta, mutta rasvattoman käyttäjä hakee vain rasvatonta maitoa ja neljä muuta molempia.

Reversed engineeringillä sanoisin että työpaikalla vallitseva normi on seuraava:

Rasvattoman maidon käyttäminen on moraaliseti ylivertaista, mutta muutakin maitoa saa käyttää.

Koska syöminen on nykyään korvannut naimisen moraalin sfäärin keskiöstä, tämä tutkimus lienee perusteltu. Se edustaa eräänlaista mikrososiologiaa.

5 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Uskaltaneeko tällainen moraaliton kermankäyttäjä ja kokomaitonostalgikko kysyäkään, onko sinulla havaintoja siitä nauttiiko rasvaton moraalinen ylimystö ruoasta? Taputtaako masuansa ja sanoo: "Ohhoh, olipas hyvää!"? Onko nautiskeleminen lainkaan sallittua ruoan yhteydessä? Onko havaintoni oikea, että käsite 'nauttiminen' kuuluu vain 'moraalisen ylemmyydentunnon' yhteyteen?

Jukka Aakula kirjoitti...

Taustaksi mainittakoon:

Yksinkertaistin esimerkkiäni todellisuuteen verraten raskaasti. Todellisuudessa casessa oli mukana tietysti myös Punainen Maito, Rasvaton hyla, Iskukuumennetty kevytmaito jne. Ei sentään Rasvaton Luomu koska työpaikan työntekijöistä vain kaksi on yliopistokoulutettua ja nämäkin keski-ikäisiä oikeistolaisia miehiä.

Lahkoutuminen on mennyt maidon osalta aika pitkälle.

Voisi jopa verrata erilaisiin käsityksiin Jesuksen siellullisen puolen ja ruumiillisen puolen suhteesta 400-luvun Itä-Roomassa.

Mainittakoon lisäksi että rasvattoman maidon käyttäjä käyttää usein myös hylamaitoa vaikka ei olisikaan laktoosi-intolerantti. Kyseessä on Halla-ahon mainitsema mielipideklimpittyminen ja Ruukinmatruunan mainitsema meemipleksi.

Mutta itse kysymykseesi:

onko sinulla havaintoja siitä nauttiiko rasvaton moraalinen ylimystö ruoasta?

"Terveellinen ruoka on myös hyvää". Ymmärräpä Kari, se.

Ellei suusi sitä sinulle kerro, niin luulisi että olisit lehdestä lukenut.

Kari Rydman kirjoitti...

Häpeän suuresti ja tunnustan että olen lukenut lehdistä tämänkaltaisia määritelmiä, mutta kun minulta on jäänyt ymmärtämättä, onko ruoka hyvää koska se on terveellistä, vain onko ruoka terveellistä koska se on hyvää, vai voidaanko käsitettä 'hyvä' ylimalkaan käyttää tässä yhteydessä sillä tavalla kuin moraalisesti arveluttavat herkkusuut sitä käyttävät. Ehkä ratkaisu todella löytyy 400-luvun teologiaa tutkimalla.

Jukka Aakula kirjoitti...

Luulen, että sinua auttaisi paljon kun itse hyväksyisit asiat vain niin kuin se on, etkä ajattelisi.

Terveellnen ruoka on hyvää.

Epäilysi ehkä kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin mistään muusta. Kyseessä ei ole määritelmä vaan Itsestäänselvyys. Ei oikeastaan voi edes ajatella että terveellinen ruoka ei olisi hyvää, koska se on.

Tosin perjantai-iltana nainen saattaa pitää herkutteluillan ja syödä muutaman suklaapalan, mutta se ilo naisille pitää meidän sovinistienkin antaa että saavat yhtenä iltana herkutella kun ovat koko viikon syöneet hyvää-ja-terveellistä ruokaa ja tarjonneet sitä hikipäässään epäkiitolliselle miehelleen/lapsilleenkin.

Tiedemies kirjoitti...

Mainittakoon lisäksi että rasvattoman maidon käyttäjä käyttää usein myös hylamaitoa vaikka ei olisikaan laktoosi-intolerantti.

Laktoosittoman tai hyla-maidon käyttämisen taustalla on tuollaisissa tilanteissa usein yksinkertaisesti se, että tällöin ei tarvitse erikseen murehtia siitä, sopiiko maito laktoosi-intolerantikoille.

Juvenes lakkasi tarjoilemasta mitään rasvaa sisältäviä maitotuotteita työpaikan ruokalassa, koska kyse on "terveellisyydestä". Lähetin palautetta, jossa viittasin, että rasvattomat maitotuotteet eivät ole terveellisempiä, vaan tutkimusten mukaan päin vastoin. En saanut vastausta.