perjantaina, maaliskuuta 19, 2010

Lintukotoon ei ole paluuta ?

Kirkko ja Kaupunki totesi romanialaisista kerjäläisistä puhuessaan:

Monimutkaisen maailman monitahoiset ilot ja ongelmat tunkevat maahamme ja kaupunkiimme vääjäämättä. Puhtoista pohjoista lintukotoa ei enää ole eikä paluuta Impivaaraan.

Vaikea sanoa, kuinka suuri muutos todellisuudessa on ollut. Kaikki eivät nyt ainakaan enää katso samoja tv-kanavia tai jaa samoja arvoja. Konsensus on hyvin voimakkaasti asetettu kyseenalaiseksi.

Enää ei esimerkiksi ay-liike voi olettaa että kaikki suomalaiset kunnioittavat lakko-oikeutta tai ay-liikkeen oikeutta neuvotella palkkasopimuksista.

Tämän blogin sanoma on, että yhteisillä arvoilla on tietty positiivinen merkitys yhteiskunnan tehokkuuden kannalta. Sekin aika voi vielä palata, kun tämä tunnustetaan yleisemminkin.

Mutta en ole luonnostani konsensus-ihminen. Menee se näinkin.

25 kommenttia:

Imulippo kirjoitti...

Jonkin verran ärsyttää kun ihmisille kerrotaan ilmoitusluontoisesti, että asia X nyt vaan tapahtuu ja sillä siisti, entiseen ei ole paluuta ja tämän asian kanssa pitää nyt vain elää. Että eihän täällä nyt sentään aleta kyselemään kansalaisten mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista!

"Köyhyydessä ja kurjuudessa elävä romaniväestö on suuri eurooppalainen ongelma, johon pitää etsiä ratkaisuja laajalla eurooppalaisella yhteistyöllä [...] Ongelmat eivät häviä silmiä ja rajoja sulkemalla kuin korkeintaan tasolla ”poissa silmistä, poissa mielestä”".

Vaikka ajatellaan kuinka avaramielisesti yli rajojen, niin eihän yksittäiselle ihmiselle tai kansakunnalle synny motivaatiota korjata sisäisiä epäkohtiaan, jos toiset korjaavat ne heidän puolestaan. Parasta kehitysapua on vain luoda työkalut autettavan itsensä auttamiselle tai olla auttamatta kokonaan.

"...yhteisillä arvoilla on tietty positiivinen merkitys yhteiskunnan tehokkuuden kannalta."

Todellakin. Ja koheesiota lisää parhaiten se, kun kansakunta nousee omilla ponnisteluillaan ylös suosta.

Aakke kirjoitti...

Markkinat globalisoituvat. Suomi on osa maailmantaloutta. Aasian maiden talous vahvistuu. Suomessa tuotetut tavarat ja palvelut kilpailevat yhä voimakkaammin muiden talousalueiden kanssa.

Mitä siis yritän sanoa tässä?
Seuraavaa:

Tuotteen hinta määräytyy sen kustannusrakenteen perusteella. Yleensä halvempi tuote valitaan, jos tuotteet ovat samankaltaisia. Alhaisemman kustannusrakenteen omaava yritys on yleensä pelin voittaja. Se saa myytyä tuotteensa, ja saa myyntivoittoa.

Suomi on tällä hetkellä suoraan sanottuna helvetin syrjässä maailmanmarkkinoiden keskipisteestä. Paperiteollisuutta menetetään, työvoimakustannukset ovat maailman korkeimpia, Nokia saattaa jonakin päivänä lähteä Suomesta, korkean teknologian tuotteita ei saada markkinoille, veroasteen korotusta väläytellään jne.

Jos Suomen kanssa kilpailevan maan X työvoima koostuu Y määrästä pienempään palkkaan tyytyväisiä henkilöitä, vaikkapa maahanmuuttajia, on muiden muuttujien pysyessä samana Suomenkin muutettava työvoiman koostumusta samassa suhteessa.

Koska Suomen kansa on pieni ja homogeeninen, kuten myös Kreikassa, vaatii se voimakkaammin tasa-arvoista asemaa talouden saralla. Tämä toteutetaan käytännössä sosialistisin menetelmin. Samalla nämä menetelmät kuitenkin kaivavat maata jalkojen alta. Koska yritysten veroastetta ei voida lisätä, on tulonjako toteutettava velkarahoituksen turvin. Lopulta tilanne voi olla sama tyyliin "Kreikka 2010", ja silloin kenelläkään ei ole enää kivaa. Hyvinvointivaltio loppuu viimeistään silloin.

Voidaan siis leikkiä tasa-arvoista "kansakuntaa" jokunen vuosi, kunnes kongi kumahtaa. Kun se kumahtaa, alkaa Suomessa ennennäkemätön bipolarisaatio. Tällöin ns. "yhteiset arvot" joutuvat nopeasti roskakoriin.

Koska Suomi on tiiviisti kytköksissä muuhun maailmaan, miksi eivät siis muun maailman ilmiöt diffusoituisi tänne?

Jukka kirjoitti...

Voidaan siis leikkiä tasa-arvoista "kansakuntaa" jokunen vuosi, kunnes kongi kumahtaa. Kun se kumahtaa, alkaa Suomessa ennennäkemätön bipolarisaatio. Tällöin ns. "yhteiset arvot" joutuvat nopeasti roskakoriin.

Kuten "yleisissä periaatteissa" tavallaan toin esiin ja sinä taas sosialidemokratian analyysissäsi, se mikä onnistui joskus ei onnistu ehkä enää.

Yhteiskunta tarvitsee minusta kuitenkin jotain yhteisiä arvoja pysyäkseen kasassa, mutta sellaiset arvot kuin taloudellinen tasa-arvo ja verotuksella aikaansaatu korkea sosiaalihuollon taso ei ehkä enää pelitä globaalissa kilpailussa.

Aakke kirjoitti...

...mutta sellaiset arvot kuin taloudellinen tasa-arvo ja verotuksella aikaansaatu korkea sosiaalihuollon taso ei ehkä enää pelitä globaalissa kilpailussa.

Ei ainakaan nykyisissä olosuhteissa. Pitää vielä tuoda esiin Milton Friedmanin intention vs. result ajattelutapaa, eli taloudellinen tasa-arvo ja hyvät sosiaalipalvelut eivät missään nimessä ole huonoja tavoitteita. On vain katsottava, miten ne käytännössä toteutetaan ja mitä siitä seuraa.

Ongelma on eri taloudellisten järjestelmien epäsuhdassa, siis vertaisympäristössä. Nousevien maiden talouksissa ei tulonjakoa harrasteta. Ei ainakaan samassa laajuudessa kuin Suomessa.

Paavo kirjoitti...

Lintukotoon ei ole paluuta. Mutta se lintukoto oli kyllä aika lyhyt ennennäkemättömän vaurauden hetki, jota vielä elämme, ja kuvittelemme, että koko maailma on lintukoto ja on sietämätön epäoikeudenmukaisuus, että kukaan joutuu kärsimään suomalaista keskituloista huonompaa elämää.
...
K ja K:n pääkirjoituksen asenne on kovin optimistinen: on helppoa muuttaa maailma sellaiseksi onnelaksi kuin suomi. Se muuttuu ihan kohta kuin epäoikeudenmukaisuus ja rasismi vaan saadaan korjattua. Kenellekään ei tule mieleen, että oma menestyksemme olisi poikkeus, ja että se olisi hauras niille ongelmille mitkä tekee muut maat köyhiksi.
...

Jukka kirjoitti...

Niin, tai kuten Intian kokemuksistani kerroin, köyhät auttavat toinen toisiaan.

Tamilimaassa kastittomat järjestäytyivät uskontokunniksi ja muiksi yhteisöiksi. Keräsivät rahaa ulkomailta ja tekivät talkoita. Perustivat kouluja lapsilleen. Ja orpokoteja.

Monet tekivät valtavia määriä töitä vapaaehoisesti - ainoana palkkana hyvä mieli ja uskonnollinen toivo.

Tällainen tuskin nyky-Suomessa onnistuisi. Mutta kuten kapitalismi toi Kiinaan uskonnon turvaverkkoineen, se voi tuoda uskonnon Suomeenkin.

Eikä missään luterilaisessa muodossa vaan aika jyrkässä muodossa. Aika näyttää.

Jukka kirjoitti...

Se muuttuu ihan kohta

Yes!

Aakke kirjoitti...

Arvotutkimusta tältä päivältä nuorisoon liittyen (linkki aukeaa käyttäjänimeäni klikkaamalla).

Valkea kirjoitti...

Aakke: "Koska Suomi on tiiviisti kytköksissä muuhun maailmaan, miksi eivät siis muun maailman ilmiöt diffusoituisi tänne?"

- Ei kaiken tarvitse tapahtua globaalitalouden ehdoilla, muuten palkkakilpailussa on kyse race to the bottom -tyyppisestä kilpailusta, joka päättyy siihen, että työntekijöille lyödään kahleet jalkaan ja tarjotaan laihaa lientä palkaksi. Tarvitaan mm. globaalitalouden kanssa kilpaileva rinnakkainen taloudellinen systeemi.

Länsimaiden yli tuhannen vuoden aikana kertynyt tieto-taito on vapaaehtoisesti annettu ryöstää itä-aasiaan, joten siellä eletään massiivisen lännen sosiaaliavun (maailman suurimman) varassa.

Jukka kirjoitti...

Pelkästään palkkojen pitämisenä kilpailukykysenä ei voida perustella ainakaan laajaa afrikkalaista ja muslimi-maahanmuuttoa.

Globaalissa taloudessakin vallitsee työnjako, eikä suomalaisten tarvitse erikoistua sellaisille aloille joissa pelkkä alhainen palkkaraso on suuri kilpailuvaltti.

Suomesta on poistunut jo ajat sitten esimerkiksi tekstiiliteollisuus sen takia että Suomi ei kyennyt kilpailemaan kehitysmaiden kanssa, mutta ei Suomen talous siihenkään kaatunut.

Shokki on toki nyt suurempi, mutta olisi hysteeristä lähteä sallimaan laaja maahanmuutto ongelmakulttuureista pelkän palkan dumppauksen takia.

Kyllä markkinat löytävät Suomelle jonkin nichen. Muutokset tulevat olemaan kovia.

Amerikkalaiset työnantajapiirit toivat 1700-luvulla valtavan määrän afrikkalaisia palkkoja dumppaamaan etelävaltioihin. Haitta on minusta vielä 2000-luvullakin valtava.

Aakke kirjoitti...

Ei kaiken tarvitse tapahtua globaalitalouden ehdoilla...

Suomessa toimivien yritysten toiminta on riippuvaista vertaisympäristöstä. Jos maassa X työvoimakustannukset ovat alhaisemmat, Suomessa toimivan yrityksen ON PAKKO vastata tähän kilpailuun. Se, mitä kohtaa kustannusrakenteessa muokataan alemmaksi (työvoima, rahoitus, IT, materiaalit, toimitilat jne.) riippuu siitä mihin voidaan helpoimmin vaikuttaa.

...muuten palkkakilpailussa on kyse race to the bottom -tyyppisestä kilpailusta...

Nimenomaan näin juuri on. Mutta tämä johtuu siitä, että kuluttajat (ja yritykset) valitsevat yleensä halvimman tuotteen. Koska tiedetään miten markkinat käyttäytyvät (=haluavat halvempaa), voidaan sitä tarjota niille kustannusrakennetta alentamalla. Jos tämä tarkoittaa maahanmuuttajatyövoimaa, niin sitten tarkoittaa.

Länsimaiden yli tuhannen vuoden aikana kertynyt tieto-taito on vapaaehtoisesti annettu ryöstää itä-aasiaan...

Ei, vaan yritykset ovat omaehtoisesti siirtäneet sinne toimintojaan. Joku meni ensin tavoitteenaan alhaisempi kustannusrakenne ja sitä kautta suurempi voitto, muut olivat pakotettuja seuraamaan kilpailutilanteessa. Siinä välissä pääsi sitten käymään niin, että aasialaisperäiset kopioivat osan ko. firmoista ja niiden tuotteista.

Globaalissa taloudessakin vallitsee työnjako, eikä suomalaisten tarvitse erikoistua sellaisille aloille joissa pelkkä alhainen palkkaraso on suuri kilpailuvaltti.

Miksi ei? Suomalaisesta työväestöstä valtaosan osaaminen on samaa luokkaa kuin luku- ja kirjoitustaitoisen, ei-afrikkalaisperäisen maahanmuuttajan. Prosessinhoitaja, kuljettaja, perushoitaja, myyjä, autonkorjaaja eivät ole mitään "rocket science" -aloja. Samoissa tehtävissä on ihmisiä töissä myös kehittyvissä talouksissa, eivätkä he ole valkoisia.

Valkea kirjoitti...

Aakke, (ystävällinen ja rauhallinen äänensävy) sä olet joka kohdassa väärässä, mutta ainakaan mulla ei ole aikaa korjata kaikkia virheitä, joita internetissä on.

Sen sijaan kysyn lyhyesti, että mitä sä sanot siitä jos muut suomalaiset ei pidä sua suomalaisena ja sulkee sut joukon ulkopuolelle? Viittaan vastavuoroisuuteen.

Loppuun annos unohdusta:

http://www.youtube.com/watch?v=Ccu9YUgP680&feature=related

Aakke kirjoitti...

Valkea sanoi...
Sen sijaan kysyn lyhyesti, että mitä sä sanot siitä jos muut suomalaiset ei pidä sua suomalaisena ja sulkee sut joukon ulkopuolelle? Viittaan vastavuoroisuuteen.

Jos tarkoitat viittaustani useimpien suomalaistyöläisten osaamistasoon, niin ymmärrän hyvin että se herättää voimakkaita tunteita. Ja hyvä niin, sillä samalla se herättelee suomalaisia luottamasta liikaa omaan ylivertaisuuteensa ja aseman vankkumattomuuteensa.

Suomen sisämarkkinat ovat avautuneet ulkomaisille toimijoille aina 1990-luvun alusta lähtien. Mukana on nyt venäläisiä, virolaisia, monikansallisia jne. toimijoita. Näiden toimijoiden avainhenkilöiden keskuudessa, jotka ovat usein ulkomaalaisia, suomalainen "sopimusyhteiskunta" on täysin tuntematon käsite. Heillä ei ole selkeää preferenssiä työvoiman kansallisuuden tai rodun suhteen.

Kun markkinoilla on mukana kuvatunlaisia toimijoita, pakottaa se samoilla markkinoilla toimivat suomalaisperäiset yritykset vastaamaan jollain tapaa, jopa kotimaan rajojen sisäpuolella.

Esim. suomalaisesta rakennusmiehestä tulee HETI kilpailukykyinen työmarkkinoiden tietyillä alueilla, kun hän muuttaa asumaan vuokrakaksioon neljän muun henkilön kanssa, tekee 10-tuntista päivää, ja suorittaa työmatkat kimppapakulla. Koska "helpompi" tapa, eli valtion subventoimat työttömyystuet yms. on saatavissa, näkyy tietyissä hommissa vain ulkomaalaisia.

Jukka sanoi...
Kyllä markkinat löytävät Suomelle jonkin nichen. Muutokset tulevat olemaan kovia.

Mammuttimainen valtion subventio on pitänyt asetelmaa pystyssä näihin päiviin saakka. Toivottavasti tasapainotilaan etsiydytään asteittaisen ja mielellään hallitun subventioitujen järjestelmien purkamisen kautta, eikä ns. kertarysäyksellä.

Valkea kirjoitti...

Off-topic.

Moniavioisuus vs yksiavioisuus:

http://hommaforum.org/index.php/topic,25504.0.html

Tiedemies kirjoitti...

Luin tuon tekstin. Jälleen Valkean analyysi on oivaltavaa, mutta minusta menee hieman ohi maalistaan ja on näkemykseltään mielestäni epärealistisen synkkää.

Mielestäni analyysissä on kuitenkin eräänlainen kategoriavirhe. Yksilöt kilpailevat resursseista ja muodostavat näiden resurssien hankkimiseksi etupäässä tarkoituksenmukaisia liittoumia. "Yhteisöt", joista analyysissä puhutaan, eivät kykene tällaisia liittoumia muodostamaan suomalaisen yhteiskunnan sisälle.

Olen eri mieltä "ylijäämämiesten" populaatiodynamiikasta. Yksiavioista kulttuuria ei voi "valloittaa", ainakaan suoraviivaisesti, lähettämällä ylijäämämiehiä pariutumaan paikallisten kanssa. Ylijäämämiehet ovat "ylimääräisiä" kantapopulaatiossa, eivätkä kykene hankkimaan kantapopulaation joukosta itselleen useita puolisoita.

Ellei heidän pariutumismenestyksensä ole aivan poikkeuksellinen jostain analyysin ulkopuolelle jättämästä syystä - esimerkiksi status se ei voi olla, sillä kantapopulaatioon nähden he tulevat köyhemmästä yhteiskunnasta ollen senkin alempaa sosioekomista porukkaa - he ovat melko suurella todennäköisyydellä ilman ainuttakaan puolisoa.

Analyysi oli sensijaan oikeassa minusta - juuri tästä syystä - että erityisesti länsimaissa moniavioisten tulokkaiden on oltava erityisen tarkkoja vaimoistaan, koska täällä ympäröivä yhteiskunta tarjoaa heille vapauksia ja toisaalta naiset ovat arvokkaampi resurssi.

Valkea kirjoitti...

Nim. Tiedemies on tällä kertaa sekä oikeassa, että hiukan väärässä ja puuttui tarkkanäköisesti kohtaan, joka vaatii selvennystä.

Moniavioiset maahanmuuttajat kilpailevat eri tavalla kuin suomalaiset. He voivat toki kilpailla rahallakin, jos pystyvät. Suomalaisille raha on pääasiallinen kilpailukeino. Mutta yhteisöinä heidän kilpailunsa painottuu enemmän valtaan, yhteisöön ja yksilöinä enemmän dominointiin ja aggressiivisuuteen.

Monet älykkäätkin naiset tuntevat vaistomaista vetoa dominoiviin miehiin (ja siten "hurmaaviin"), ja tämä kompensoi vähäisempää rahamäärää. Yhteisö pystyy luomaan sisälleen erillisiä maailmoja, turvaa ja käytäntöjä, joita yksilöt eivät pysty rahalla hankkimaan, ja toisaalta ne korvaavat rahaa. Eli toisin sanoen yhteisö tavallaan lisää jäsentensä rahaa rahan lisääntymättä. Dominoiva yhteisö ja sen jäsenet ovat eteviä hankkimaan valtaa, erioikeuksia ja etuisuuksia yhteiskunnassa; politiikassa, mediassa, asuinalueilla, järjestöissä, työelämässä ja osin yleisesti taloudessakin (esim. talouden ja hyödyllisen tiedon risteyskohtiin pyrkiminen, verkostot, "forwarding risks and advantages differentially [preferred community customers] in chains", omat pankki- ja vakuutusjärjestelmät, jne). Valta on verrannollinen rahaan.

Toisaalta nopeasti lisääntyvä dominoiva moniavioinen yhteisö tarvitsee rajoitetusti ulkopuolisia vaimoja. Sen tarvitsee vain odottaa kärsivällisesti kunnes sillä on selvä määrällinen enemmistö kaikkialla yhteiskunnassa.

Sillä ei ole mitään merkitystä missä sosioekonomisessa tilassa he tulevat maahan. Kehitys tapahtuu hitaasti, mutta varmasti. Kantaväestö ei pysty reagoimaan taipumustensa ja nai'iviuutensa, suhteellisen hitaan muutoksen ja tottumisen, sovittelevuutensa, lyhyen tähtäimen henkilökohtaisiin etuihin tuijottamisen, ymmärtämättömyytensä, tilanteen epäselvyyden ja lopulta ongelmien suuruuden takia.

Valkea kirjoitti...

Lisäys: Kirjoitin muuten jatkovastauksen linkitettyyn kirjoitukseen, joka selventää ensimmäistä kirjoitusta.

Tiedemies kirjoitti...

Ymmärrän ja hyväksyn itseasiassa Valkean argumentin. So. dynamiikan osalta siinä ei ole sinänsä mitään vikaa. Myös pointti siitä, että yhteisö voi lisätä jäsentensä (suhteellista) vaurautta lisäämättä rahan määrää, on mielestäni oikea.

Jos yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että voimme jakaa populaation kahteen, A ja B, missä A on heterogeeninen ja yksiavioinen ja koostuu paitsi kantapopulaatiosta, myös tulokaspopulaation "luopioista", so. yksilöistä, jotka ovat omaksuneet kantapopulaation kulttuurin.

Makrotasolla syntyvyyttä rajoittaa kummassakin populaatiossa lasten hankinnan kustannus (tämä ei ole pelkkä rahallinen kustannus, vaan siinä on aika, vaiva, lasten kasvatus jne.) ja naisten määrä. Erityisesti moniavioisessa populaatiossa juuri naisten määrä on ratkaiseva.

Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan myös, että populaatio A on aina automaattisesti stabiili, siis se ei kasva tai vähene; syntyvyys on sama kuin kuolleisuus.

Populaation B lastenhankinnan kustannus voidaan olettaa alhaisemmaksi, Valkean aivan oikein analysoimista syistä, eli yhteisö jakaa lasten hankkimisen kustannuksia.

Kuten totesin, naisten määrä on populaation B kasvun määräävä rajoite. Argumentoin yllä, että populaation B kyky houkutella naisia kantapopulaatiosta on rajallinen. Se ei ole nolla, ja syistä olen Valkean kanssa samaa mieltä. Populaatiosta B on lisäksi jonkin verran katoa populaatioon A. Voidaan olettaa, että tietty osuus lapsista poistuu populaatiosta B populaatioon A. Tämä on yksinkertaistus, siirtymä ei ole yksilötasolla useinkaan täydellinen, vaan esimerkiksi tulokasmies usein omaksuu yksiavioisuuden ja pysyy silti osana yhteisöä. Näin tapahtuu usein erityisesti seka-avioliittojen kohdalla.

Jos merkisemme B:llä populaation kokoa, ja identiteetti B = m + n + u, missä m = miesten määrä, n B:n "alkuperäinaisten" ja u kantapopulaatiosta peräisin olevien naisten määrä. Olkoon b syntyvyys (per nainen). ja c luonnollinen poistuma sekä d kantapopulaation kanssa sekoittumisen aiheuttama "laimentumispoistuma".

Tällöin &Delta B = b(n+u) - cB - duB
Jos merkitsemme tämän positiiviseksi, saamme ehdon:
b(n+u) - (c + du)B > 0

Tämä näyttää epämielenkiintoiselta, mutta siinä on eräs erittäin olennainen piirre, nimittäin sieventämällä saamme sen muotoon:

(b - dB)u - cB + bn >0

Huomattavaa on, että jos oletetaan, että n on hyvin lähellä nollaa ja "luonnollinen" poistuma c on hyvin pieni, niin olennaista on "laimennusvaikutus" d. Jos tulokasmiehiä on hyvin paljon, niin laimennusvaikutuksen ei tarvitse olla suurikaan, että populaation kasvu tyrehtyy.

Jukka kirjoitti...

Mietin vaan tuota laimentumista.

Koska käännynnäiset (naiset) ovat usein fanaattisempia kuin muut, laimennusvaikutus voinee olla jopa negatiivinen ?

Tiedemies kirjoitti...

Koska käännynnäiset (naiset) ovat usein fanaattisempia kuin muut, laimennusvaikutus voinee olla jopa negatiivinen?

Tuskin kuitenkaan on. Nainen voi olla fanaattinen, mutta lapsilla on yleensä kantaväestöön kuuluvia setiä, tätejä, serkkuja, isovanhempia jne. ja tämä yhteys ei ole merkityksetön.

Pointti on kuitenkin hyvä huomioida. Olennaista tuossa populaatiodynamiikassa on myös se, mikä on parametrin c arvo. Se voi olla yllättävän suuri, vaikka sivuutinkin sen tässä.

Lisäksi tässä tulee se, että riippumatta muista parametreistä, tuo tulokkaiden "omien" naisten määrä voi olla erittäin keskeinen ja ratkaiseva. Ja se, että jos laimennusvaikutus on positiivinen, niin isompi miesten määrä johtaa huonompaan väestönkasvuun!

Aakke kirjoitti...

Valtion sosiaalisubventiot minimiin.

Jos moniavioiset "valtaavat" Suomen, niin sehän on vain osoitus siitä, että he sopeutuivat olosuhteisiin parhaiten.

Jos he tekevät tämän "valtauksen" ilman subventioita, siis täysin omilla resursseillaan, niin mikä on ongelma?

Ilman hyvinvointimallia ja subventioita ei olisi näin laajaa maahanmuuttoa & maahanmuuttokeskustelua, koska suurin osa suomalaisista olisi töissä - työvoima olisi siis jatkuvasti hyödynnettynä markkinahintaan jättäen vain vähän vapaita työpaikkoja - ja Suomeen muuttamisen ja siellä asumisen maksaisi maahanmuuttaja itse. Kääntöpuolena olisi tietysti se, että köyhiä natiiveja olisi enemmän.

Kumpi on sitten suurempi ongelma, sosiaalisen rakenteen muutos, vai natiiviköyhyys? Subventiopolitiikalla päädytään ehkä molempiin.

Jukka kirjoitti...

Jos moniavioiset "valtaavat" Suomen, niin sehän on vain osoitus siitä, että he sopeutuivat olosuhteisiin parhaiten. Jos he tekevät tämän "valtauksen" ilman subventioita, siis täysin omilla resursseillaan, niin mikä on ongelma?

Ei kai politiikan tai minkään muunkaan tekniikan päämäärä ole että ne jotka pärjäävät parhaiten täyttävät maailman.

Ei vapaiden markkinoidenkaan päämäärä ole taata että ne jotka ovat taitavia tahkomaan rahaa saavat paljon rahaa, vaan perimmäinen päämäärä on luoda tehokkaat markkinat.

Markkinat ovat keino eikä arvo.

Jos vapaus luo vaikkapa suuren fundamenttalistisen muslimiväestön Suomeen, vapautta on syytä rajoittaa.

Libertaareilta tuntuu unohtuvan tämä. Libertarismi tekee vapaista markkinoista arvon sinänsä.

No en väitä että libertarismi on yksin sekoittamassa arvoja ja keinoja. Konservatismi tekee samoin. En edes usko että arvoja ja keinoja voi täysin erottaakaan toisistaan. Jos tietynlainen yhteisöllisyys nostaa yhteiskunann tehokkuutta, yhteisön jäsenille yhteisö ei kuitenkaan yleensä ole pelkkä keino vaan enemmän tai vähemmän myös arvo.

Mutta Aakken arvojen ja keinojen sekoittaminen menee jo överiksi.

Valkea kirjoitti...

Re: nim. Tiedemies, kiitän vastauksestasi, vaikka olen hiukan eri mieltä. Käytän aikani nyt tässä ketjussa linkittämässäni Moniavioisuus vs yksiavioisuus -ketjussa vastaamiseen; tarvittaessa. Lisäsin sinne kaksi vastausta.

Jukka kirjoitti...

En väitä että se on negatiivinen (d) islamilaisen mutta voisi olla.

Joskushan suhteet vääriin sukulaisiin katkaistaan ja ryhdytään uuden yhteisön ultrasitoutuneiksi jäseniksi.

Mutta ymmärrän pointtisi. Tai luulen ymmärtäväni. Sopeutumisen kannalta voi olla suotavampaakin että maahanmuuttajista 90% on miehiä ?

Tiedemies kirjoitti...

Mutta ymmärrän pointtisi. Tai luulen ymmärtäväni. Sopeutumisen kannalta voi olla suotavampaakin että maahanmuuttajista 90% on miehiä?

Luulen, että näin voi olla, ja kyllä, tämä oli pointtini. Toki mallini populaatiodynamiikka oli äärimmäinen yksinkertaistus, mutta silti.

Olennaista on se, että nimenomaan naisten määrä on aivan keskiössä siinä, kuinka paljon tulokaspopulaatio kasvaa. Tuo fanaattisuusasia on vaikea. Olemme nähneet esim. islamilaisessa maahanmuutossa, että ensimmäinen uudessa maassa syntynyt/kasvanut polvi on usein fanaattisempi ja oirehtii muutenkin enemmän kuin tulokkaiden joukko. Toisaalta "vanha vähemmistö" on usein melko harmiton.

Itse en ole monikultturisti, joten en pidä heterogeenistä populaatiota erikseen mitenkään toivottavana. Minusta ei esimerkiksi ole mitään erityistä arvoa siinä, että maahanmuuttajat "säilyttävät oman kulttuurinsa".