torstaina, maaliskuuta 18, 2010

Bipolarisaatio ja maahanmuutto

HS valittelee tänään yhteiskunnallisen ilmapiirin bipolarisaatiota. Oleellisimpana esimerkkinä maahanmuuttokeskustelun bipolarisaatio. Mutta uusia bipolarisoitumisen lähteitä syntyy koko ajan. Kuten ahtaajien lakko.

HS on oikeassa että bipolarisaatio on ongelma. Vaikka bipolarisaatio ei johtaisikaan väkivaltaan, se johtaa helposti asemien lukkiutumiseen. Keskustelussa ei enää pyritä löytämään ratkaisuja vaan keskustelun ainoaksi funktioksi muodostuu ulkoryhmän demonisointi ja oman lojaliteetin signalointi sisäryhmälle.

Näin on jo käynyt.

Toisaalta ilman konfliktia huonot instituutiot eivät murru.

Katsotaan miten jatkossa käy. Vielä ei taida olla sovun aika vai onko ? Miten se voisi edes syntyä ?

Perinteinen tapa yrittää rikkoa bipolarisaatiota on "kolmas tie", Mutta mitä kolmas tie tässä tapauksessa merkitsisi ? Valikoivaa maahanmuuttoa ? Valikoiva maahanmuutto on kuitenkin juuri se, mitä Halla-aho on ehdottanut.

6 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Luulen, että tämä on välivaihe. Tilanne, jossa verraten pieni porukka - tässä Thors ja radikaalit monikulttuurisuuden kannattaja - omaa merkittävästi vaikutusvaltaa, ei ole demokratiassa stabiili. Esimerkiksi sellaiset ihmiset kuin minä, jotka sinällään kannattavat verraten vapaata maahanmuuttoa, eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että keskustelu typistetään epätarkoituksenmukaisilla iskusanoille.

Viikonloppuna kuuntelin radiota (olisikohan se ollut pressiklubin uusinta, en ole varma) ja Thors sanoi haastattelussa jotain sellaista, ettei lainkaan hyväksy sellaisia väitteitä, että rasistiksi leimaamista tapahtuu turhaan tms. Nauroin jutulle, koska nykypäivänä useilla suomalaisilla on selkeitä suhtautumisvaikeuksia näiden lakupekka-symbolin kieltämisten ja neekerinsuukko- nimenmuutosten vuoksi.

Rääväsuisimmat etnosentristit ja rasistit ovat toki pitäneet kovaa ääntä, mutta tämä johtuu vain siitä, että jonkinlainen tyhmä pelko on pistänyt sordiinon kaikelle muulle keskustelulle. Tämä tilanne on kuitenkin aivan selvästi murtumassa. Esimerkiksi mainitsemassani ohjelmassa toimittaja pisti Thorsin selkä seinää vasten ja kysyi, onko se rasismia, jos haluaa rajoittaa maahanmuuttoa tietyistä maista. Hän ei suoraan kieltänyt, muttei myöskään myöntänyt, että näin on.

Näinollen, pitäydyn edelleen joskus reilu vuosi takaperin tekemässäni "ennusteessa", että keskustelun liukuu pikku hiljaa sellaisiin asemiin, että vuoden 2006 tienoilla esitetty "maahanmuuttokriittinen" keskustelu on valtavirtaa, mutta ne ihmiset, jotka silloin esittivät maltillisia kriittisiä näkemyksiä, ovat jonkinlaisen "keskustelun logiikan" vuoksi ajautuneet marginaaliin. Politiikan tasolla tulee tapahtumaan muutoksia, mutta muutos on hidas ja vaatimukset lisääntyvät niin, että "kriittiset" eivät ole tyytyväisiä, vaikka olennaisesti kaikki heidän alkuperäiset tavoitteensa tulevat täytettyä.

Vuoden 2012 tienoilla maahanmuuttokysymytä hoidetaan siis tavalla, jota vielä vuonna 2007 pidettiin "rasismina", mutta toisaalta vuoden 2007 "rasistit" eivät ole siihenkään tyytyväisiä. Tasapainotilassa tyytymättömyys on kuitenkin melko vähäistä.

Jukka kirjoitti...

En ala väitellä onko optimismisi perusteltua vai ei. Persoonallisuustyyppi-kysymykset tai muut sellaiset aiheuttavat sen että sinä olet joka asiassa optimistisempi kuin minä.

Mutta oletetaanpa että maahanmuuttopoltiikka kehittyy siihen suuntaan kuin uumoilet.

Tällöin todellakin voi käydä niin kuin uumoilet että suuri osa maahanmuuttokriittisistä ei tyydy siihen mitä saavutettiin. Näin käy kaikille jokkoliikkeille.

Mutta joukkoliike - esimerkiksi AKS aikoinaan - voi saada toisenkinlaisen roolin jäsentensä elämässä sen jälkeen kun itse liikkeen päämäärät on saavutettu tai kuten AKS:n tai taistolaisten tapauksessa liikkeen päämäärät on totaalisesti torpattu.

AKS:n valajäsenet verkostoituivat voimakkaasti ja noita verkostoja käytettiin monin tavoin sodan jälkeen hyväksi henkilökohtaisten etujen ajamiseen. Kekkonenkin hankki sotasokealle veljelleen taloudellisen turvan laivanvarustaja Ragnar Nordströmiltä.

Verkostolla oli myös vahva rooli sodanjälkeisen Suomen rakentamisessa. Professorikunnan enemmistö, piispojen enemmistö ja presidentti oli pitkään AKS:n entisiä valajäseniä. Samoin suuri osa talouselämästä oli ex-AKS-laisten hallussa.

Toisaalta suurin osa esimerkiksi Homman "toimijoista" ei ole asettanut itseään likoon. Pelkkä nimimerkillä uhoaminen ei luo mitään verkostoja. AKS-valajäsenet ja taistolaiset ainakin antoivat nimensä julki.

Jukka kirjoitti...

Ja mitä omaan nimettömyyteeni tulee, niin laitetaan nyt vaikka tämä ja tämä.

Tiedemies kirjoitti...

No, en ole "optimistinen", en pidä suomalaisen asenneilmapiirin kehittymistä kovin hyvänä asiana. Sinänsä negatiivisempaa suhtautumista maahanmuuttoon en harmittele, se on minulle kokolailla yhdentekevä.

Sinun kaltaisesi järkevät ja asialliset keskustelijat, joiden voi luottaa ainakin jossain määrin suhtautuvan asiallisesti kanssaihmisiin, ovat kuitenkin vähemmistössä. Tässä suhteessa olen pessimisti. Pelkään, että negatiivisen maahanmuuttoon suhtautumisen kylkiäisenä saadaan vielä voimakkaammin negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttajiin. Ja ei ainoastaan heihin, vaan jopa sellaisiksi "epäiltyihin".

Asenteet ovat "kiristyneet". En minä ole huolissani tuollaisesta enkä harmittele sitä, mutta se, mitä pelkään on jonkinlainen yleinen ihan oikean rasismin voimistuminen. Oireellista on, jos verkkoartikkelissa on jokin maininta henkilöstä, täysin kontekstista riippumatta, jonka nimi viittaa lähi-itään tai afrikkaan, niin kommenteissa esiintyy lähes aina ulvomista mokuttamisesta.

AKS ja taistolaiset olivat verkostoja, joihin osallistui tietyssä mielessä yhteiskunnan eliitti ja "kerma". Hommalaiset ovat - pitkälti - vähän toisenlaista porukkaa.

Jukka kirjoitti...

Aika paljon tietysti auttaisi kun asioista keskusteltaisiin. Mielipiteiden kastroiminen ja asialllisen keskustelun vaatiminen sen sijaan ei hyödytä ilmeisesti ollenkaan vaan pahentaa asiaa.

Aika jyrkkienkin mielipide-erojen kanssa voi näemmä elää jos harrastetaan jonkinasteista "toisten kunnioittamista" ja "kirpeänkin kritiikin avointa vastaanottoa".

Jukka kirjoitti...

Jos maahanmuuttokritiikki olisi ollut pelkästään maltillista sivistyneistön harjoittamaa "nyt hiukan malttia hommaan" tyyppistä sillä ei olisi ollut mitään vaikutusta.

Monikultturismiaatetta ei sen kummemmin kuin DDR:kään saatu kaadettua pelkällä rationaalisella kritiikillä. Tarvittiin muutakin. Liian monen ihmisen etu - ei välttämättä taloudellinen - oli että maahanmuutto jatkuu korkeana sellaisistakin maista kuin Somalia.

Tarvittiin kriittinen massa ihmisiä sanomaan "emme halua lisää maahanmuuttajia". Mitkään rationaaliset operusteet eivät ilman "joukkojen voimaa" olisi auttaneet. On samantekevää onko näillä joukoilla järkeä vai ei - ainakin heillä on äänioikeus.