lauantaina, maaliskuuta 06, 2010

Hyvinvointiyhteiskunta - osa 3

Avioliitto on hieno asia, niin kauan kuin molemmat voivat luottaa toiseensa. Ajoittaisista ristiriidoista huolimatta nainen ja mies vetävät yhtä köyttä ja molemmilla on hyvä olla. Jos avioliitto alkaa rakoilla, yrität korjata sitä jonkin aikaa, mutta mikäli se ei onnistu, pitää lähteä ja pitää lähteä kokonaan. Itse olen elänyt avioliitossa saman naisen kanssa viisitoista vuotta ja olen sitoutunut elämään yhdessä kunnes kuolema meidät erottaa.

Pojoismainen hyvinvointiyhteiskuntakin on ollut minun mielestäni hieno yhteisö. Yhteisö siinä mielessä, että sitä on elähdyttänyt yhteinen arvo, että yhteiskunnan vähävaraisia ei pidä jättää. Tämä blogi on omalta osaltaan yrittänyt puhua sen puolesta.

Mutta ei puhu enää.

Luin aamulla lehdestä siitä, miten puoluejohtajat haluavat nostaa veroja jotta palvelut voidaan turvata. En kannata. Kannatan leikkauksia, leikkauksia ja leikkauksia. Kannatan lakko-oikeuden purkua ja omistajan oikeutta erottaa lakkoilijat välittömästi.

Tämä ilmoitus ei ole mikään kannanotto hyvinvointivaltiota vastaan sen enempää kuin avioero väkivaltaisesta siipasta on kannanotto avioliitto-instituutiota vastaan. Uskon edelleen molempiin instituutioihin.

En vain kannata tätä hyvinvointivaltiota. Vihaan sitä.

11 kommenttia:

Tuplis kirjoitti...

Terve,

samoilla linjoilla olen itsekin ollut jo pidemmän aikaa. Se on aika murheellista, että tänä päivänä pimeän työn tekeminen on moraalinen teko.

Valkea kirjoitti...

Leikata tietysti täytyy, mutta fundamentaalilla tasolla siinä lähdetään väärästä päästä. Ei niin kauan aikaa sitten, en nyt muista missä keskustelussa, joku nainen sanoi, että hän haluaisi, että verot olisivat 95% tuloista ja valtio antaisi ja jakaisi kaiken mitä ihmiset tarvitsevat ja haluavat. Se on siitä hyvä kommentti, että se sanoo sen mitä monet ajattelevat ja toivovat, mutta eivät joko osaa pukea sitä sanoiksi tai eivät kehtaa/ uskalla sanoa sitä. Juuri tässä on pohjimmainen ongelma. Yhteiskunta, jossa yksilöiden halut ja itsekkyys on nostettu jalustalle palvottavaksi ja kaiken perustaksi, täydennettynä joka paikkaan tunkeutuvalla paapovalla valtiolla ja turhakekulutusyhteiskunnalla synnyttää ihmisiä, jotka toivovat, että valtio imettäisi heitä kehdosta hautaan ja antaisi heille kaiken mitä he haluavat. Tällaiset ihmiset eivät välitä mistään muusta kuin omien halujensa hoivaamisesta. Esim. maahanmuutosta on turha puhua, koska niin kauan kuin valtio imettää heitä, he ajattelevat ja tekevät tahdottomasti juuri niinkuin valtion virallinen politiikka haluaa.

Pitäisi lähteä purkamaan tätä pienillä asioilla, jotka johtavat suurempiin. Esim. muodostaa löyhiä talkooyhteisöjä, joista ainakin osa siirtyy ajan myötä yhä pitkälle menevämpään yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen, päätyen lopulta yhteisön jäsenten omalla työllä tuottamaan suurimman osan palveluista jäsenilleen. Tällaiset yhteisöt toimivat muille positiivisena mallina, jota kopioidaan matkimalla (indirect bias).

Jukka kirjoitti...

Terve,

Joo, arvelinkin että ajattelet suht samallalailla tästä. Joku varmaan vierasta tuota "vihaan", mutta turha sitäkään on selitellä.Sanotaan nyt vaikka että "ei erottu ystävinä".

Valkea kirjoitti...

Off-topic.

Uusi kiinnostava sivusto:

http://www.alternativeright.com/

Aakke kirjoitti...

Sekalaisia mietteitä asiaan liittyen:

Siitä ei vaan päästä mihinkään, että yksityiset firmat ovat paljon tehokkaampia kuin osittain suunnitelmatalouteen pohjautuva "hyvinvointiyhteiskunta".

Tehottomuutta kompensoidaan velanotolla. Yritys voi ottaa velkaa vain tiettyyn rajaan asti, kunnes se menee insolventtiin tilaan. Valtio voi ottaa velkaa niin kauan kun sillä on realistiset mahdollisuudet kerätä veroja. Selkeän yhtenäisen omistajatahon puuttuminen estää valtiota aloittamasta korjaustoimia velanoton hillitsemiseksi. Lopputulos voi olla tyyliin "Kreikka 2010".

Ne ketkä haluavat huolehtia vähäosaisista, niin tehköön niin, mutta omalla ajallaan ja omilla rahoillaan. Silloin välissä ei ole turhaa byrokratiaa. On myös mahdollista, että köyhäinapuun kehittyy parempia malleja tällä tavalla, kuin nykyisellä sossusta-rahaa-käteen -menetelmällä.

On paradoksaalista, että ilman hyvinvointiyhteiskuntaa esim. maahanmuuttajat joutuisivat elättämään itse itsensä. On itse asiassa jopa sairaalla tavalla kunniakasta Suomelle, että se pystyy elättämään muiden maiden kansalaisia. Hyväntekeväisyydellä mitattuna Suomen kaltaista ei löydy! Mutta hyväntekeväisyys kuitenkin loppujen lopuksi rahoitetaan jollakin.

Kannattaa myös huomata, että kun puhutaan hyvinvointiyhteiskunnan lakkauttamisesta, niin moni tulkitsee asian siten, että hyvinvointi loppuu siihen paikkaan. Tietysti jos henkilö ei sopeudu uuteen malliin, niin hyvinvointi varmasti loppuukin siihen. Tällaisia kannattaisi taputtaa päähän, ja rauhoitella, että kyllä asiat järjestyy.

Valtion jakamat tukiaiset ovat taloustieteiden mukaan taloutta vääristäviä. Niin ovat, mutta kun muutkin jakavat, niin meidänkin on jaettava. Tukiaisia ei siis saa lakkauttaa. Mutta kaikkia valtion tuottamia palveluita pitää siirtää yksityiselle sektorille.

Valkea kirjoitti...

Miltä edellisessä kommentissa mainitsemani imettäjävaltio näyttää? Salvador Dali kuvasi sen alitajuntaisesti jo vuonna 1936 teoksessaan "Pehmeä konstruktio, jossa on keitettyjä papuja":)

http://www.abcgallery.com/D/dali/dali47.JPG

Jukka kirjoitti...

Timo Räty ja Tarja Halonen ovat molemmat tyypillisiä demareita. Toinen on ahne omaa etuaan ajava tyyppi ja toinen kädetön avuton mitään aikaan saamaton epäanalyyttinen ja sosiaalisilta avuiltaan hyvin rajoittanmut ihminen.

Demarit ovat yhtä lailla rappeutunut aikansa elänyt instituutio kuin tämä imettäjävaltiokin.

Säälittävää porukka.

Jukka kirjoitti...

Jos Halonen olisi se arvopresidentti, mikä hän kuvittelee olevansa, hän tuomitsisi öykkäreiden lakon.

Ongelma on kaksijakoinen: hän ei edes ymmärrä että hänen pitäisi näin toimia eikä hänelle lisäksi ole sitä auktoriteettia että hän kykenisi mihinkään vaikuttamaan.

Aakke kirjoitti...

Valkea sanoi...
"Esim. muodostaa löyhiä talkooyhteisöjä, joista ainakin osa siirtyy ajan myötä yhä pitkälle menevämpään yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen, päätyen lopulta yhteisön jäsenten omalla työllä tuottamaan suurimman osan palveluista jäsenilleen."

Tämä kuulostaa kolhoosi/sovhoosi-mallilta. En ota kantaa siihen onko se hyvä vai huono, sillä suurimman osan historiallisesta ajasta ihmiset ovat kuitenkin tuottaneet tarvitsemansa tuotteet ja palvelut jonkinlaisissa yhteisöissä.

Näen "löyhien talkooyhteisöjen" muodostamisessa kolme ongelmaa.

---

1)
Yhteisöt harvoin muodostuvat "ylhäältä annetulla" käskyllä. Kestävään yhteisöön ihmisten pitäisi tulla ja sitoutua omasta vapaasta tahdostaan. Ei siis ole valtion, eikä kenenkään muunkaan asia puuttua ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Jos se ei toimi luonnostaan, ja kaikkia (tai suurinta osaa) hyödyttävällä tavalla, niin yhteisö itse kärsii seuraukset.

2)
Talkooyhteisöt olisivat suurella todennäköisyydellä teollisuuden yksiköitä tehottomampia. Riittäisikö talkooyhteisön jäsenillä insentiiviä tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen, kun samoja tuotteita/palveluita saisi talkooyhteisön ulkopuolisilta markkinoilta pienemmin kustannuksin. Kustannuksiksi lasketaan sekä rahallinen kustannus että vaihtoehtoiskustannus. Eli tuottaisitko itse jotain, jos tietäisit että saisit sen halvemmalta muualta.

3)
Mutta tietysti nykyisen kaltainen malli, jossa esim. työttömät istuvat kotona ilman että kontribuoisivat jollain tapaa yhteisöään on myös huono. Jotta muiden elättämät ihmiset saataisiin muodostamaan näitä yhteisöjä, pitäisi kaikki sosiaaliavustukset lakkauttaa. Silti yhteisöjen muodostuminen ja niiden toiminta voisi olla tehotonta tai epäonnistunutta, sillä nimenomaan työttömillä on heikot sosiaaliset taidot ja heikko sosiaalinen verkosto.

Valkea kirjoitti...

Re: Aakke

Olen tavalla tai toisella kommentoinut yhteisöjä mm. näissä ketjuissa. Toivottavasti englanninkielen taitosi on sujuvaa (Sanottakoon vielä varmuuden vuoksi, että en kannata sovhooseja enkä kolhooseja):

http://hommaforum.org/index.php/topic,20365.msg284274.html#msg284274

http://hommaforum.org/index.php/topic,8202.msg305712.html#msg305712

http://hommaforum.org/index.php/topic,21511.0.html

1) Ihmiset ovat kai niin tottuneet "ylhäältä" annettuihin käskyihin tärkeissä asioissa, että he olettavat sen, vaikkei niin sanoisikaan. En kannata sellaisia, enkä maininnut niitä kommentissani.

2) Yhteisö pystyy tuottamaan palveluita ja tuotteita tehokkaasti monestakin syystä, katso ensimmäinen linkki. Toisaalta kaikkea ei voi mitata rahassa. Jos esim. isovanhemmat ja muut vanhukset asuvat yhteisöön kuuluvassa vanhainkodissa, he voivat osallistua lasten hoitamiseen, pieniin yhteisön askareisiin jne. omien voimiensa ja toiveidensa mukaisesti. Tämä pitää sukujen ja yhteisön väliset suhteet tiiviinä (vrt. 1-2 kertaa vuodessa isovanhempia vanhainkodissa tapaavat lapset ja lapsenlapset) ja vanhukset virkeinä ja hyväkuntoisina.

3) alimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvat eivät pysty omin neuvoin perustamaan ja ylläpitämään yhteisöä. Ensimmäisten yhteisöjen jäsenten täytyy kuulua keskiluokkaan pystyäkseen siihen. Riittävät taidot, tiedot ja luonteenpiirteet omaavat alimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvat voivat myöhemmin kopioida valmiita malleja muilta ja siten saada yhteisönsä toimimaan. Kyse ei ole universaalista ratkaisusta kaikkeen ja kaikille, vaan yhteiskunnallisesta osaratkaisusta osalle ihmisistä.

Jukka kirjoitti...

Minusta yhteisöjen rakentuminen syntyy ensi sijassa sponttaanisti. Ei niitä oikein ylhäältä päin voi luoda.

Mutta yhteisöjen tehottomuudesta sellainen kommentti, että hutteriitit ovat yleensä taloudellisesti tehokkaampia maanviljelijöitä.

Jos hutetrismin "virus" pääsee Kandassa tietylle alueelle, hutteriitit valtaavat hiljalleen koko alueen. Siis ostavat kaikki tilat.