Eikö Hollannin jälleenyhdistyminen olisi samalla lailla luontevaa kuin Saksankin ? Pakkojako on tietysti kestänyt puolitoista sataa vuotta mutta kuitenkin ? Mutta miten suuri kannatus hankkeella lopulta on Flanderissa ?
Hollantilaisista kolme neljännestä kannattaa jälleenyhdistymistä, flanderilaisita ilmeisesti tässä vaiheessa vasta noin puolet. Tilanne voi muuttua nopeasti, kun keinotekoisen valtion kriisit pahenevat: Samaan aikaan kuin naapurimaat kuten Ranska uudistavat talouttaan, Belgia junnaa paikallaan lähinnä valloonien uudistusvihamielisyyden takia.
7 kommenttia:
Minäkin alkuaan ajattelin Flanderin ja Hollannin yhdistymisen olevan hyvä ajatus, mutta flaamit eivät olekaan hollantilaisia. Huolimatta samasta kielestä ja kulttuurista, erottaa nämä kaksi kansanryhmää toisistaan uskonto: siinä missä hollantilaiset perinteisesti ovat protestantteja, ovat flaamit katolisia.
Siksi yhdistyminen ei olekaan automaattisesti fiksuin vaihtoehto. Muistaakseni flaamit kutsuvat hollantilaisia juustopäiksi tjmsp.
En ole erityinen Belgian historian tuntija, vaan olen saanut tietoni enimmäkseen Paul Belienin kirjoituksista Brussels Journalissa. Enkä luota Belieniin täysin sataprosenttisesti, koska hän suhtautuu faktoihin ajoittain yliolkaisesti.
Joka tapauksessa lienee selvää, että belgialainen nationalismi, sikäli kun sitä on olemassa, perustuu yksinomaan Flanderin pitämiseen mukana Belgian valtiossa.
Belgia-nimisellä valtiolla ei ilmeisesti ole järjellistä olemassaolon oikeutusta enää nykyisin, jos sellaista koskaan on ollutkaan. Tosin yhteiset vuosikymmenet ovat sitoneet kansanosat yhteen vaikkakin vastentahtoisesti.
Belgian hajotessa pääkaupunki Bryssel ja sen kohtalo aiheuttaa vakavia ongelmia.
No Belgia-Alankomaat erosivat vasta 1815. Yliopistossani oli kaatuneidentaulu tuossa sodassa kaatuneille Alankomaiden puolesta taistelleille !
Jaon suurin peruste oli uskonto. Alankomaissa enemmistö ihan etelää lukuun ottamatta oli protestanteilla, Flanderissa ja Valloniassa taas katolisilla.
Kieli ei ollut pääsyy, sillä hollanninkielinen Flanderi liittyi Belgiaan. nykyään katolisten määrä on kasvanut - kiitos abortinvastaisuuden yms. nopeammin kuin protestanttien Alankomaissa , siellä on taas kohta puntit 35/35 (10% taas on noita tuoreita muuttajia muslimeja).
Flanderi taas tuntee enemmän samankaltaisuutta etelä-Alankomaihin, kuin Valloniaan..
Miksi ei 1815 jakoa voitaisi uudestaan tarkistaa?
Op beide zeite man spreekt nederlands..
Mutta entäpä friisit? Siis heitähän asuu sekä Alankomaiden Frieslandissa että Saksan puolella?
Frislyn boppe rest in de groppe?
( tälläisen razzin 15v. takaisen friisiläistyttöystävän opettama hokema . Friisit päälle, muut ojaan )
Sanon "ja" (tai mitä se nyt flaamiksi onkaan) Flanderin autonomialle ja jopa itsenäisyydelle.
Ranskan Flanderi taitaa olla menetetty kielen puolesta - flaami on siellä vanhojen ukkojen kieli. Ikävää - minä kun pidän _vanhasta_ eurooppalaisesta monikulttuurisuudesta.
Belgia kuulostaa kyllä kokonaisuutena samanlaiselta monietniseltä paskaränniltä kuin Hollanti tai Ruotsi - jäisivätkö ongelmat Valloniaan jos hajoaminen tapahtuisi?
Kiitos komenteista.
Tuo mun heitto puolitoista sataa vuotta olisi vaatinut tarkistusta.
Vaikeaa meidän on tosiaan Belgiaa ymmmärtää, mutta yritetään opiskella asia.
Teemu, olet tietysti oikeassa että alunperin Hollanti on protestanttinen mutta protestanttikirkko menettää koko ajan kannatustaan katolilaisille kuten Mikakin kertoi.
Hollannin protestantikirkko on ilmeisesti nykyään niin "lälly" ettei se oikein tarjoa kenellekään mitään. Siksi ne jotka kaipaavat uskonnolta jotain vastauksia elämää suurempiin kysymyksiin, hakeutuvat muualle.
Maallistuneet ihmiset lähtevät hiljalleen hekin.
Vanhoilla valtakirkoilla ei ole oikein strategia millä saada ihmiset pysymyään. On kaksi vaihtoehtoa:
1. Vapaamielisyys, jolloin vanhoilliset lähtevät, mutta maallistuneet ja poliittinen vasemmisto ovat suht tyytyväisiä. Seuraus: kannatus laskee tasaisesti kohti nollaa mutta ei kovin nopeasti.
2. Vanhoillisuus. Suuri oukko maallistuneita ja vapaamielisiä lähtee melko nopeasti, vanhoilliset jäävät. Seuraus: kannatus laskee 10 %:iin mutta nopeasti.
Vaihtoehto 1 maksimoi kirkon lyhyen tähtäimen taloudellisen yms. hyödyn vaikka johtaakin lopulta tuhoon.
"Hollannin protestantikirkko on ilmeisesti nykyään niin "lälly" ettei se oikein tarjoa kenellekään mitään. "
Reformoituja protestanttisia kirkkoja on oikeastaan kolme. On Reformeerd kerk, Gereformeerd kerk ja oliko se "vapaa kirkko" tms. (yli kymmennen vuotta Alankomaiden ajastani on kulunut..)
Eli tuo perinteinen reformoitu kai on se lällyin?
En tiedä vastausta Mikan kysymykseen koska tietoni reformoitujen "lällyydestä" perustuu erääseen Bruessel Journalin juttuun jossa päiviteltiin reformoidun kirkon kannatuksen laskua Hollannissa. pitääpä etsiä juttu.
Lähetä kommentti