Julkinen sosiaalihuolto - valtio ja kirkot palvelun tuottajana

HS kertoo tänään Katrinan tuhoalueilla toimivista vapaaehtoistyöntekijöistä. Neljä viidestä vapaaehtoistyöntekijästä on kristillisten järjestöjen jäseniä.

Pohjoismaisesta sosiaalidemokraattisesta tai sosiaaliliberaalista näkökulmasta tuhoalueiden auttaminen on ensi sijaisesti USA:n hallituksen asia. Fundamentalistiset kristilliset järjestöt ajattelevat eri tavalla - HS lainaa erästä vapaaehtoistyöntekijää: "Kuka sanoo että hallituksen pitäisi auttaa.... Kristilliset järjestöt auttavat sydämestään siksi että ne oikeasti välittävät."

Monet USA:n kristityt haluavat minimoida hallituksen merkitystä varsinkin köyhäinhoidossa. Köyhäinhoito on kirkkojen kannalta toisaalta tapa toteuttaa Jeesuksen käskyä auttaa lähimmäisiä ja samalla sitouttaa omia jäseniä työn avulla. Toisaalta köyhäinhoito on erittäin tehokas tapa hankkia uusia jäseniä.

Kaikkialla missä valtion köyhäinapu heikkenee fundamentalistiset kirkot tulevat valtion tilalle - halusimme tai ei. Valtion ongelma on yleensä kykenemättömyys ratkaista julkisiin palveluihiin aina liittyvää vapaamatkustajan ongelmaa. Siksi hyvinvointivaltiokokeilut ovat yleensä tuomittuja epäonnistumaan - ainakin jos hyvinvointiyhteiskuntaa johdetaan vastikkeetonta avustamista kannattavien ihmisten ehdoilla.

Toivoa ei kannnata kuitenkaan heittää. Vastikkeettomuuden hylkäävä sosiaalivaltio voisi käsittääkseni hyvinkin kyetä tarjoamaan korkeatasoisen hyvinvointivaltion ja täystyöllisyyden.

Tässä on vielä tutkimus joka tukee väitettä että onnistunut hyvinvointiyhteiskunta korreloi negatiivisesti uskonnollisuuden kanssa:

STATE WELFARE SPENDING AND RELIGIOSITY

A CROSS-NATIONAL ANALYSIS

Anthony Gill and Erik Lundsgaarde

ABSTRACT

What accounts for cross-national variation in religiosity as measured by church attendance and non-religious rates? Examining answers from both secularization theory and the religious economy perspective, we assert that cross-national variation in religious participation is a function of government welfare spending and provide a theory that links macro-sociological outcomes with individualrationality. Churches historically have provided social welfare. As governments gradually assume many of these welfare functions, individuals with elastic preferences for spiritual goods will reduce their level of participation since the desired welfare goods can beobtained from secular sources. Cross-national data on welfarespending and religious participation show a strong negative relationship between these two variables after controlling for other¨aspects of modernization.

KEY WORDS . religious economy . secularization . welfarespending