Taloustiede ja poikkitieteellisyys

Taloustieteellä on oma ihmiskuvansa (Homo Economicus) - tavallaan siis oma yksinkertaistettu psykologiansa - jonka perusajatuksena on että

a) ihminen maksimoi omaa utiliteettiaan (esimerkiksi rahan määrää, onnellisuutta) rationaalisesti
b) ihminen olettaa että jokainen muu ihminen toimii samalla tavalla kuin hän itse.

Ihmiskuva on luonnollisesti yksinkertaistettu, mutta taloustieteilijät ovat perinteisesti ajatelleet että Homo Economicus kuvaa tarpeeksi hyvin ihmisen toimintaa. Ko. hyvin määritellyssä ihmiskuvassa on se hyvin suuri etu että sen pohjalta voi tehdä ennusteita ihmisen taloudellisesta käyttäytymisestä.

Ongelma käsittääkseni on että taloustieeteen ennusteet ovat varsin usein osoittautuneet virheellisiksi. Ns. uusklassinen taloustiede ei ole kyennyt esimerkiksi ymmärtämään sitä miten ihmiset onnistuvat usein ratkaisemaan ns. yhteismaan ongelman tai miten ihmiset onnistuvat tuottamaan ns. julkishyödykkeitä (hyvinvointiyhteiskunta, maanpuolustus, talkoot).

Taloustiede on aiemmin ollut varsin erillinen tieteenalansa mutta viime aikoina poikkitieteellisyys on tullut taloustieteeseen:

1. Psykologi Daniel Kahneman asetti taloustieteen ihmiskuvan kyseenalaiseksi. Kahneman on ns. behavioristisen taloustieteen uranuurtajia. Behavioristiset taloustieteilijät - kuten Ernst Fehr - ovat parantaneet taloustieteen ymmärrystä esimerkiksi palkkatason vaikutuksesta tehdyn työn määrään.

2. Behavioristiset taloustieteilijät puhuvat paljon reiluudesta ja muista moraalisista tunteista. Siinä miten reiluus ja moraaliset tunteet ovat muodostuneet taloustiede on ammentanut paljon evolutiivisesta kulttuurin tutkimuksesta - erityisesti Boydin ja Richersonin tutkimuksista.

Monet behavioristiset taloustieteilijät ovat samaa mieltä Boydin ja Richersonin kanssa siitä, että moraalisten tunteiden syntyminen perustuu ryhmävalintaan (=ihmisryhmien kilpailuun ja ryhmätason valintaan).

Moraalintunteilla on oleellinen merkitys esimerkiksi siihen miten palkkataso vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen yrityksen tavoitteisiin.

3. Jo pitkään biologialla ja taloustieteellä on ollut yhteistyötä matemaattisten menetelmien osalta. Peliteorian käyttö alkoi alunperin taloustieteessä, mutta teoreettinen biologi John Maynard Smith kehitti ns. evolutiivisen peliteorian, jota nyttemmin käytetään laajasti myös taloustieteessä.

4. Enemmän kiistanalainen on rotututkimuksen vaikutus taloustieteeseen. Mutta yhä kiistattomammalta vaikuttaa se että että kansakunnan BKT ei johdu ainoastaan talousjärjestelmästä (omistuslainsäädännnöstä, markkinoiden toimivuudesta) ja muista yhteiskunnalista syistä (esimerkiksi koulutustasosta), vaan siihen vaikuttaa myös väestön älykkyystaso ja sitä kautta rodullinen jakauma. Vanhasen ja Lynnin kirja IQ and Wealth of Nations aloitti tämän tutkimusperinteen. Se joutui aluksi kovan kritiikin kohteeksi, mutta myöhemmät arviot ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia.

5. Sosiologit puhuvat yhä enemmän luottamuksen merkityksestä yhteiskunnan ehkä oleellisimpana piirteenä. Yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja viranomaisiin toimii oleellisesti paremmin kuin muut yhteiskunnat. Luottamuksella on myös oleellinen merkitys kansantaloudelle. Katso poliittisen taloustieteilijän Francis Fukuyaman teesit luottamuksesta.

Kulttuurin tutkimuksella on paljon annettavaa myös luottamuksen tutkimukseen. Putnamin havainto siitä, että monikulttuurisuus vähentää luottamusta on oleellinen myös kansantalouden kannalta.