Luonnonvalinta ja ympäristö vetävät äo:ta eri suuntiin - aluksi ympäristö voittaa

Ilmeisesti aika monen ihmisen ominaisuuden kehityksen osalta nykyajan ympäristö vetää toiseen suuntaan ja darwinistinen valinta toiseen suuntaan. Koulutuksen (educational attainment) suhteen ilmiö on jo osoitettu: ympäristö (poliittiset päätökset, asenteet yms.) lisäävät koulutukseen osallistumista, mutta samalla niiden geenien, jotka vahvistavat halukkuutta tai kykyä opiskella, frekvenssi laskee.  

Aluksi ympäristö voittaa, mutta pidemmällä aikavälillä darwinistinen valinta saattaa voittaa. 

In European-descent populations, researchers have identified roughly 120 genes that are associated with schooling outcomes. Genes can potentially influence educational attainment in many ways, including by influencing people’s willingness to sit still, pay attention, use birth control, avoid drugs, and do homework, as well as by contributing to their raw cognitive abilities. Interestingly, studies in both the United States and Iceland reveal that natural selection has reduced the frequency of these genes, resulting in a drop of 1.5 months of total schooling per generation. That is, genes that make people less likely to continue their schooling have increased in frequency in these populations. This genetically induced push against schooling, however, was rolled over by cultural evolution, which was speeding in the opposite direction. Over the same period, culture drove up people’s educational attainment by 25.5 months (and IQ by 6 to 8 points) per generation. Over the entire 20th century, culture has raised Americans’ educational attainment by 9 to 11 years, while natural selection has lowered it by less than 8 months. (Lähde: Joseph Henrichin kirja the Weirdest People in the World.) 

Vahvoja viitteitä on, että äo:n osalta kehitys on samanlaista. Flynnin efektin muodossa älykkyysosamäärä on noussut ympäristön paranemisen myötä, mutta samaan aikaan ilmeisesti ns. äo-geenien frekvenssi on laskenut jo pitkään. Lopulta kansakunntien äo:kin alkaa laskea.

James Flynn - Flynnin efektin isä - on nyttemmin itse todennut, että Flynnin efekti on kääntynyt kehittyneissä maissa kuten Suomessa. Äo on alkenut laskea:

Flynnin Intelligence-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun myös Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Muutos ei ole vielä huima, mutta mikäli tahti säilyy samana, seuraavan 30 vuoden aikana suomalaisten älykkyysosamäärä laskee 7,49 pistettä, norjalaisten 6,50 pistettä ja tanskalaisten 6,48 pistettä.

Toinen professori Richard Lynn on pitkään väittänyt, että globaali äo on laskussa. 

It is estimated that the effect of this has been a decline in the world's genotypic IQ of 0.86 IQ points for the years 1950–2000. A further decline of 1.28 IQ points in the world's genotypic IQ is projected for the years 2000–2050.

Flynnin ja Lynnin väitteiden välillä ollut ristiriita on näin ollen osoittautunut ainakin osin näennäiseksi. Ns. geneettinen äo (=äo-geenien frekvenssi) on ilmeisesti jo pitkään ollut laskussa, mutta ympäristön vaikutus on selvästi kompensoinut tämän ainakin useimpien maiden sisällä. Mutta vain toistaiseksi.

Ikävää vaan, että BLM-liikkeen toiminnan tuloksena Ulsterin yliopisto peruutti Richard Lynnin professori emeritus -arvon palkkiona hänen merkittävästä työstään mm. populaatioiden välisten äo-erojen selvittämiseksi.