Sodan ja rauhan kasvot - oliko Suomessa sisällissota vai vapaussota?

Suomessa on pitkään esitetty väitettä, että 1918 sota oli pelkästään sisällissota, eikä varsinkaan vapaussota Suomen vapauttamiseksi Neuvostoliiton yhteydestä. Alla linkatussa elokuvassa  Oulun yliopiston historian professori Kari Alenius kiistää väitteen ja toteaa Suomen olleen sotatilassa Neuvostoliiton kanssa. Siksi Tarton rauhakin nimenomaan solmittiin Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomen kohtalona olisi punaisten voiton jälkeen ollut suurella todennäköisyydellä liittyminen Neuvosto-valtion osaksi. Alenius nostaa esiin myös sen, että liika Saksan kanssa veljeily olisi hyvinkin voinut johtaa Suomen liukumisen Saksan vasallivaltioksi. 

Verkkouutiset kertoo:

Oulun yliopiston historian professori Kari Alenius käsittelee viime vuosien yleistynyttä termiä, jonka mukaan vuonna 1918 Suomessa käytiin sisällissota. Myös jo Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920 kiisteltiin, oliko Venäjä sodassa osapuolena.

Eli miksi Suomen sisällissodasta olisi neuvoteltu Tartossa venäläisten kanssa?

– Venäläisen valtuuskunnan puheenjohtaja (Jan) Berzin joutui myöntämään bolsevikkihallinnolle lähettämässään raportissa Suomen delegaation olevan oikeassa sotatilasta, ja siksi rauhansopimus solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä, yhdistys toteaa tiedotteessaan.

Neuvosto-Venäjän on mainostettu antaneen Suomelle itsenäisyyden, vaikka sen tunnustus 31.12.1917 oli alustava ja itsenäisyyden loppuunsaattamiseksi oli määrä perustaa komitea, johon bolsheviikit eivät koskaan nimenneet jäseniä. Aleniuksen mukaan Neuvosto-Venäjän tarkoituksena oli todennäköisesti Suomen liittäminen Neuvostoliittoon ja joukkojen lähettäminen Tornionjoen yli Ruotsiin.

Vapaussodan/sisällissodan päätyttyä suomalaisten/valkoisten voittoon toukokuussa 1918, maailmantilanne muuttui. Vuonna 1919 Neuvosto-Venäjä julisti maailmanvallankumouksen eli sodan alkaneeksi Länsi-Euroopan porvareita vastaan. Konkreettisena päämääränä oli mm. Ukrainan, Puolan, Saksan ja Unkarin liittäminen osaksi työläisvaltiota. Baijerissa ja Unkarissa oli jo olemassa kansantasavallat. Neuvosto-Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Baltiaan ja sitten myös Puolaan. Puolan armeija pysäytti venäläisten aikeet vuonna 2020 ja Lenin ymmärsi lokakuussa 1920, että maailmanvallankumous ei tällä kertaa onnistu kuin osittain (mm. Ukrainan itsenäisyyden tuhoaminen). Suomen ja Länsi-Euroopan aika olisi myöhemmin ja siksi Neuvosto-Venäjä solmi rauhan Suomen kanssa lokakuussa 1920.

Leninin kansallispolitiikka oli silmän lumetta. Esimerkiksi Baltian maille, Suomelle, Georgialle ja Ukrainalle annettiin kyllä itsenäisyys, mutta maailman vallankumouksen nimissä nämä valtiot oli määrä kuitenkin palauttaa osaksi työväenvaltiota. Neuvosto-armeija aloitti sodan (maailmanvallankumous) 1919 hyökkäämällä Baltian, Ukrainaan ja Ukrainan kautta Puolaan. Moni nykysuomalainen ei tajua sitä, että Neuvostoliitto - tai siis kansainvälinen kommunistinen liike - ei siihen aikaan nähnyt tarvetta erillisille valtioille, vaan proletaarin oli määrä voittaa itselleen koko maailma. Suomen aika olisi tietysti tullut sekin, ellei Pilsudskin johtama Puolan armeija olisi pelastanut Länsi-Eurooppaa bolshevismilta. (Timo Hännikäinen käsittelee Varsovan ihmettä Sarastus-lehdessä.)