Koulukirja-business on kustannusyhtiöille suhteellisen helppo tapa rahastaa julkista sektoria (koulutointa) ja myös koululaisten vanhempia. Samalla tavalla julkista terveydenhuoltoa on rahastettu tietojärjestelmien kehityksessä. Julkishallintoa on helppo kusettaa.
Vaihtoehtoisessa maillissa opetusmateriaali olisi verkossa ilmaiseksi. Mutta vaaransa on siinäkin. Jonkun pitää tuottaa oppimateriaalia ja siinä on taas uusi mahdollisuus rahastukseen. Kustannusyhtiöt tietenkin esittäisivät itsensä alan asiantuntijoiksi ja yrittäisivät monopolisoida opetusmateriaalin tuottamisen. Toisaalta tietokonelaitteiden myyjät näkisivät mahdollisuuden rahastaa julkissektoria. Opettajat toteaisivat että heitä pitää jatkokouluttaa ja taas kuluisi rahaa. Ay-liike vaatisi opettajille koulutukseen koulutusvapaita. Koko idea romahtaisi lopulta rahan puutteeseen, vaikka päämääränä oli säästää ja tuottaa korkeatasoisempaa opetusmateriaalia.
Olen kotiopettanut pojalle ohjelmointia ja sitä kautta saanut asiaan hiukan konkretiaa. USA:ssa näyttää olevan webbi-sivuja joissa voi opiskella ilman koulukirjoja. Esimerkiksi code.org webbissivu ohjelmointiopetusta varten on käännetty suurelta osalta suomeksi. Sivujen tekemiseen on kyllä sijoitettu suhteellisen paljon resursseja (yritysten rahoja, julkista rahaa ja vapaaehtoistyötä), mutta ne ovat käyttäjälle täysin ilmaisia.
Herättää optimismia. Suomen kannattaa minusta liikkua tässä nyt sen verran hitaasti, että ei asiaa aleta sössiä. Lisä-vaaranahan on, että hommaa aletaan hoitaa opetusministeriössä "asiantuntijoiden" voimin ja uudet opetusmenetelmät määrätään kouluille joillain ukaaseilla ylhäältä alas. Kouluille ja opettajille pitäisi antaa autonomia alkaa vaihtaa koulukirjoja verkko-opetukseen. Yksityistäminen lienee helpoin tapa korottaa koulujen autonomiaa ja nostaa niiden insentiivejä kehittää opetusmateriaaleja itse.
Toisaalta nykyjärjestelmässäkin on mahdollisuuksia. Ja käsittääkseni jotkut opettajat ovatkin alkaneet kehittää itse opetusmateriaalia. Yksin tai talkoina.
Vaihtoehtoisessa maillissa opetusmateriaali olisi verkossa ilmaiseksi. Mutta vaaransa on siinäkin. Jonkun pitää tuottaa oppimateriaalia ja siinä on taas uusi mahdollisuus rahastukseen. Kustannusyhtiöt tietenkin esittäisivät itsensä alan asiantuntijoiksi ja yrittäisivät monopolisoida opetusmateriaalin tuottamisen. Toisaalta tietokonelaitteiden myyjät näkisivät mahdollisuuden rahastaa julkissektoria. Opettajat toteaisivat että heitä pitää jatkokouluttaa ja taas kuluisi rahaa. Ay-liike vaatisi opettajille koulutukseen koulutusvapaita. Koko idea romahtaisi lopulta rahan puutteeseen, vaikka päämääränä oli säästää ja tuottaa korkeatasoisempaa opetusmateriaalia.
Olen kotiopettanut pojalle ohjelmointia ja sitä kautta saanut asiaan hiukan konkretiaa. USA:ssa näyttää olevan webbi-sivuja joissa voi opiskella ilman koulukirjoja. Esimerkiksi code.org webbissivu ohjelmointiopetusta varten on käännetty suurelta osalta suomeksi. Sivujen tekemiseen on kyllä sijoitettu suhteellisen paljon resursseja (yritysten rahoja, julkista rahaa ja vapaaehtoistyötä), mutta ne ovat käyttäjälle täysin ilmaisia.
Herättää optimismia. Suomen kannattaa minusta liikkua tässä nyt sen verran hitaasti, että ei asiaa aleta sössiä. Lisä-vaaranahan on, että hommaa aletaan hoitaa opetusministeriössä "asiantuntijoiden" voimin ja uudet opetusmenetelmät määrätään kouluille joillain ukaaseilla ylhäältä alas. Kouluille ja opettajille pitäisi antaa autonomia alkaa vaihtaa koulukirjoja verkko-opetukseen. Yksityistäminen lienee helpoin tapa korottaa koulujen autonomiaa ja nostaa niiden insentiivejä kehittää opetusmateriaaleja itse.
Toisaalta nykyjärjestelmässäkin on mahdollisuuksia. Ja käsittääkseni jotkut opettajat ovatkin alkaneet kehittää itse opetusmateriaalia. Yksin tai talkoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti