Kulttuurien eriytymisestä

Nykyaikana puhutaan paljon monikultturismista - siitä miten johonkin maahan esimerkiksi maahanmuuton takia syntyy erilaisia kulttuureita. Ilmiö on kuitenkin hyvin vanha.

Juutalaiset ovat eläneet satoja vuosia Euroopassa hyvin erillisenä uskonnollisena ja etnisenä ryhmänä. Juutalaiset ovat eriytyneet myös ammatillisesti: he ovat valikoituneet esimerkiksi kauppiaiksi, rahanlainaajiksi ja veronkantajiksi.

Intiassa jainilaisilla on ollut hyvin samanlainen rooli kuin juutalaisilla Euroopassa. Toisaalta he ovat eläneet tuhansia vuosia Intiassa uskonnollisena vähemmistönä - mutta he ovat eriytyneet myös ammatillisesti kauppiaiksi.

Suomen tataareilla on ollut vahva asema mm. itämaisten mattojen kaupassa, vaikkakin he ensi sijassa ovat etninen ja uskonnollinen vähemmistö. Tataarivähemmistöjä on ollut kaikkialla itäisessä Euroopassa.

Euroopassa on aikojen kuluessa ollut valtava määrä uskonnollisia vähemmistöjä, jotka ovat samalla eriytyneet ammatillisesti - mm. erilaisia pieniä protestanttisia lahkoja.

Korrelaatio ammatin ja uskonnon / kulttuurin välillä on voinut syntyä niin, että tietty uskonnollinen tai etninen ryhmä on ajautunut tiettyyn ammattiin esimerkiksi ammatinharjoitusrajoitusten takia. Juutalaisten sanotaan ajautuneen pankkitoimintaan koska kristinusko kielsi koron ottamisen.

Toisaalta samaan ammattiin ajautuminen on voinut olla satunnaista. Kun esimerkiksi tarpeeksi suuri joukko tietyn uskontokunnan jäseniä on sattumalta ryhtynyt vaikkapa hopeasepiksi muittenkin on kannattanut ryhtyä samaan ammattiin. Uskonnollinen ja etninen konsistenssi on silloin lisännyt ammattikunnan ryhmäkonsistenssia. Hintakartellien muodostaminen on esimerkiksi helpottunut kun kaikki hopeaesineiden myyjät ovat kuuluneet samaan uskontokuntaan tai etniseen vähemmistöön. Juutalaiset ovat tällä tavoin kyenneet muodostamaan vahvoja monopoleja ja kartelleja vuosisatojen mittaan.

Vahva korrelaatio ammatin ja kulttuurin/uskonnon välillä voi syntyä toisellakin tavalla. Esimerkiksi uskonpuhdistuksen aikaan tietyt ammattiryhmät vaihtoivat huomattavasti todennäköisemmin uskontoa kuin toiset. Saattoi syntyä tilanne jossa kauppiaat olivat protestantteja ja talonpojat katolisia, koska kauppiaat olivat ryhtyneet protestanteiksi eikä niinkään siksi että protestantit olisivat ryhtyneet kauppiaiksi.

Jakoa eri ammattiryhmiin vahvistettiin siis niin, että ammattiryhmät alkoivat harjoittaa eri uskontoa. Edelleen jakoa saatettiin vahvistaa niin, että eri uskonnolliset ryhmät alkoivat eriyttää kieltään. Juutalaiset alkoivat kirjoittaa saksaa erilaisin kirjaimin kuin muut jolloin kieli muuttui jiddischiksi. Muslimit alkoivat Bosniassa kirjoittaa serbokroatiaa arabialaisin kirjaimin, katoliset latinalaisin ja serbit kyyrisin. Katolilaiset alkoivat lisäksi kutsua itseään kroaateiksi vaikka alunperin he olivat olleet etnisesti samaa ryhmää kuin muslimit. Kieliäkin alettiin kutsua kroatiaksi, serbiksi ja bosniaksi. Muslimit lainasivat sanoja persiasta ja turkista - kielen eriytyminen voimistui.

Assimilaatiopaineen lisäksi on ollut vahvaa eriytymispainetta. Nykyäänkin jotkut vähemmistöt sulautuvat valtaväestöön, toiset sen sijaan eriytyvät koko ajan valtaväestöstä.

Evolutiivinen selitys eriytymiseen

Boydin ja Richersonin eräs ensimmäisiä kantavia innovaatioita oli po. eriytymisilmiön selittäminen ja selityksen toimivaksi osoittaminen matemaattisin mallein:

Tietyn alueen väestön jakaantuminen erilaisiin symbolisesti merkittyihin kulttuureihin on Boydin ja Richersonin mukaan adaptiivista esimerkiksi tilanteessa, jossa väestö on jakaantunut erilaisiin ammattiryhmiin. Symboli voi olla kieli, uskonto tai vaikkapa pukeutuminen. Toisin sanoen että yksilölle on edullista että hänen ammatiryhmällään on muusta väestöstä osittain erillinen kulttuuri, kieli ja/tai uskonto:

Ihmisille on evoluution myötä kehittynyt taipumus matkia niitä ihmisiä, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Tämä on tietysti adaptiivista siinä mielessä, että kalastajan kannnattaa mieluummin matkia kalastajaa kuin maanviljelijää ja päinvastoin. Jotta samanlaisuuden havaitseminen olisi mahdollisimman helppoa ihmiset ovat kehittäneet symboleja joilla he merkitsevät oman ryhmänsä. Mitä erottavampia symbolit ovat sitä paremmin ne erottavat omat muista. Osittain tästä syystä ammattiryhmät ovat eriytyneet toisista ammattiryhmistä esimerkiksi uskonnoltaan. Mitä selkeämmin kauppiaitten uskonto on eronnut talonpoikien uskonnosta, sitä parempi.

Tämä asiantila - se että mitä voimakkaammin symbolit eroavat toisten ryhmien symboleista sitä tehokkaampia ne ovat osoittamaan kuulumista tiettyyn ryhmään - on johtanut myös ylilyönteihin. Eräs vaarattomimpia ylilyöntejä on juutalaisten talmudin tutkimiseen ja filosofointiin käyttämä aika.

Sovellus nykypäivään

Kun nykyään seuraa esimerkiksi maahanmuuttokeskustelua, hämmästelee sitä miten osalla ihmisistä on voimakas tarve maksimoida mielipide-erot erityisesti joissain ns. avainkysymyksissä kuten maahanmuutto- tai rotukysymyksessä. Olisiko tässäkin kysymys symbolista jolla oma ryhmä halutaan maksimaalisen selkeästi eriyttää toisesta ryhmästä. Sinänsä se, että kysymykseksi on tällä kertaa valittu maahanmuutto, kun 60-luvulla vastaava kysymys oli suhtautuminen Neuvostoliittoon ja sosialismiin, on osittain satunnaista.

Ongelma on se, että kun symboliksi on valittu maahanmuutto, mielipiteet ajautuvat väistämättä hyvin mustavalkeiksi. Esimerkiksi täysin vapaan maahanmuuton kannattaminen on symbolina vahvempi kuin maltillisen maahanmuuton kannattaminen. Siksi ihmiset ajautuvat kannattamaan täysin mielettömiä ajatuksia kuten täysin vapaata maahanmuuttoa.