Joe Bidenillä on ongelma miten saada Venäjä uskomaan, että hyökkäys Ukrainaan aiheuttaisi merkittävää haittaa Venäjälle. Ongelma on erityisen suuri siksi, että edellinen demokraattipresidentti Barack Obama signaloi Venäjälle USA:n päättämättömyyttä Syyriassa uhaten ensin reagoida pommituksin Venäjän liittolaisen Syyrian kemiallisten aseiden käyttöön ja vetäytyen uhkauksestaan heti, kun Syyria käytti kemiallista asetta.
Jo 60-80-luvulla sotilasstrategisessa ja peliteoreettisessa tutkimuksessa ymmärrettiin että ydinsodan uhan vallitessa voittaja ei välttämättä ole se joka on teknisesti ja taloudellisesti vahvempi vaan useimmiten se, joka on valmis ottamaan isompia riskejä. (Thomas Schelling sai jopa 2005 taloustieteen nobelin mm. peliteoreettisesta kontribuutiostaan konflikitien tutkimukseen.) Hieman yksinkertaistaen Vladimir Putinilla ei ole menetettävänään kuin oma valtansa ja kunniansa, Bidenillä on menetettävänä mm. USA:n ja ihmiskunnan elämisen jatko. Mikäli Biden epäonnistuu Ukrainassa, hänellä ja demokraattipuolueella on toki menetettävää myös poliittisesti.
Taustaa
USA:n presidentti Dwight D. Eisenhowerin strategia luotiin tilanteessa, missä Neuvostoliitolla oli vahvemmat konventionaaliset aseet kuin USA:n liittolaisilla Euroopassa. Strategian mukaan Neuvostoliiton hyökätessä konventionaalisilla aseilla USA:n liittolaisten kimppuun Euroopassa USA vastaa ns. massive retaliationilla eli iskee ydinaseilla.
Seuraava presidentti John F. Kennedy korvasi Eisenhowerin strategian uudella strategialla flexible response siksi, että Neuvostoliitto ei enää uskonut että USA olisi käyttänyt massive retaliationia, koska se olisi johtanut molemminpuoliseen tuhoon. Massive retaliationin uhka ei ollut uskottava.
Flexible responsen idea oli wikipedian mukaan seuraava kasvavan eskaloinnin malli:
1. Direct defense: In case of a conventional Soviet attack (meaning non-nuclear therefore not considered a first strike) initial efforts would be to try to stop the Soviet advance with conventional weapons. That meant to try to force the foreseen Soviet attack on West Germany to a halt by NATO's European forces, Allied Command Europe.
2. Deliberate Escalation: If conventional NATO forces were succumbing under the Soviet attack, that was actually expected as intelligence that indicated that Soviet divisions greatly outnumbered NATO divisions. In this phase, NATO forces would switch to a limited use of nuclear weapons, such as recently-developed tactical nuclear weapons (like nuclear artillery).
3. General Nuclear Response: The last phase or stage more or less corresponded to the mutual assured destruction scenario. The total nuclear attack on the communist world likely resulting in a Soviet response in kind if it had not already done so.
Toki monta muunnelmaa tästä voidaan esittää, missä uhkailuilla ja saarroilla yms. on rooli. Kuuban ja Berliinin kriiseissä käytettiin jonkilnlaista muunnelmaa tästä varsin onnistuneesti.
Bidenin dilemma
Obaman "strategia" (=red line Syyriassa) oli tunnetusti että uhkaillaan mutta vetäydytään heti kun uhkaus pitäisi toteuttaa. Nyt Bidenillä on ongelma miten vakuuttaa Venäjä että hän ei ole Obaman kaltainen tyhjän puhuja.
Käsittääkseni Bidenin pitäisi sitoutua johonkin. Ilmoittaa vaikkapa että Venäjän maahantunkeutuvia joukkoja pommitetaan amerikkalaisilla koneilla. Rauhanomaisempi uhkaus olisi että kaikki NATO-maat katkaisevat kauppasuhteet Venäjään. Ongelma on että ainakaan Saksa ei siihen suostu. Saksalla on oma taloudellinen etu tärkeimpänä mielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti